Perustelut
Opetus- ja kulttuuriministeriö pyytää lausuntoa ehdotuksesta kulttuurimatkailun kansallisen kehittämisen tiekartasta. Lausunto on pyydetty 19.9.2022 mennessä.
Kulttuurimatkailun kansallisen kehittämisen tiekartan tavoitteena on määritellä tulevien vuosien kulttuurimatkailun kansalliset kehittämistoimet ja toimia kansallisena ohjaavana asiakirjana Euroopan neuvoston kulttuurireittitoiminnassa. Kestävä kehitys on huomioitu tiekarttaehdotuksessa läpileikkaavasti. Tiekartta sisältää viisi tavoitelukua, jotka koskevat yhteistyön kehittämistä, kestävyyttä, kulttuurimatkailun tuotetarjontaa, digitalisaatiota ja tiedolla johtamista sekä kulttuurialan kansainvälisten toimien ja erityisesti Euroopan neuvoston kulttuurireittien hyödyntämistä kulttuurimatkailussa.
Kulttuurimatkailun tiekartta toteuttaa pääministeri Sanna Marinin hallitusohjelman tavoitetta kulttuurimatkailun vahvistamisesta. Tiekarttatyön taustalla vaikuttavat myös Suomen matkailustrategia sekä useat kulttuuripolitiikan alan strategiat ja linjaukset. Ehdotuksen on laatinut opetus- ja kulttuuriministeriön asettama työryhmä. Kulttuurimatkailun tiekartan pääasiallisena tavoitteena on luoda yhteinen suunta tulevaisuuden kestävälle ja kilpailukykyiselle kulttuurimatkailulle. Tiekartan toimilla pyritään vahvistamaan kulttuurimatkailua muuttuvassa toimintaympäristössä. Tiekarttaan on koottu aiemmin hajallaan eri ohjelmissa ja strategioissa olleet kulttuurimatkailun osa-alueet osaksi samaa strategiaa.
Tiekartta nojautuu laajaan kulttuurikäsitykseen, jossa kulttuurin nähdään sisältävän muun muassa eri kulttuurin ja taiteen alat, kulttuuriperintö, kulttuuriympäristöt ja arkielämän käytännöt. Kulttuurimatkailun voimavaroiksi voivat näin nousta mitkä tahansa kulttuurin ja taiteen sisällöt ja näköalat sekä matkailun paikat. Tiekartassa viitataan paikoin myös tiettyihin kulttuurin, taiteen, kulttuuriperinnön ja kulttuuriympäristöjen erityispiirteisiin. Tavoitteena kuitenkin on, että laajan kulttuurikäsityksen kautta kulttuurimatkailu näyttäytyisi monimuotoisena: kulttuurimatkailun kehittäminen koskee niin kaikkia taiteenaloja, kulttuuritapahtumia, museoita, kulttuuriympäristöjä kuin arjessa elävää kulttuuriperintöäkin.
Kulttuurimatkailun tiekartan toimenpiteiden perustan muodostaa kestävä kehitys. Kestävää kehitystä lähestytään tiekarttatyössä ekologisen, taloudellisen, sosiaalisen ja kulttuurisen ulottuvuuden kautta. Ollakseen kestävää kulttuurimatkailun edistämistyön tulee kattaa kaikki neljä ulottuvuutta.
Tiekartassa ehdotetaan määriteltäväksi kulttuurimatkailu seuraavalla tavalla:
Kulttuurimatkailu on kestävän kehityksen mukaista liiketoimintaa ja palveluita, joissa paikallisia kulttuurisia voimavaroja tulkitaan ja tehdään saavutettavaksi matkailijoille, alueen asukkaille ja lähialueiden ihmisille. Kulttuurimatkailu perustuu matkailijan haluun kokea matkakohteen kulttuuria matkansa aikana. Kulttuurisia voimavaroja kohdellaan kulttuurimatkailussa kunnioittaen ja niiden arvoja kestävästi vahvistaen. Kulttuurimatkailupalvelut tuotetaan yhdessä eri toimijoiden kesken. Kulttuurimatkailu voi pohjautua mihin tahansa kulttuurin tai taiteen alaan, tapahtumaan, paikkaan, kohteeseen tai ilmiöön: esitykseen, näyttelyyn, kulttuuritapahtumaan, aineelliseen tai aineettomaan kulttuuriperintöön, kulttuuriympäristöön, maisemaan tai kokemukseen paikallisesta elämäntavasta.
Päävastuu tiekartan jalkauttamisesta ja toimeenpanon käynnistämisestä on opetus- ja kulttuuriministeriöllä. Tiekartan toteutumaa seurataan virkatyönä opetus- ja kulttuuriministeriön johdolla. Seurantatyöhön osallistumaan kutsutaan verkostoperiaatteella tiekartassa tunnistettujen vastuutahojen edustajia. Verkosto osallistuu tiekartan toimenpiteiden toteuman seurantaan ja arviointiin ja toimii tiedonvaihdon foorumina. Verkoston toimintaa koordinoi opetus- ja kulttuuriministeriö. Tiekartan toimenpiteiden toteutumista arvioidaan ensimmäisen kerran väliarvioinnilla vuonna 2026. Arvioinnin perusteella linjataan, onko tiekartan toimenpiteitä tarpeen täydentää tai muuten päivittää. Mahdollisen päivitystyön koordinoinnista vastaa opetus- ja kulttuuriministeriö. Tiekartan toimenpiteet ja vaikuttavuus arvioidaan kokonaisuutena vuoden 2030 jälkeen.
Lisätiedot Valtioneuvosto (https://valtioneuvosto.fi/hanke?tunnus=OKM038:00/2021)
Ehdotus
Esittelijä
-
Kari Häkämies, maakuntajohtaja, kari.hakamies@varsinais-suomi.fi
Maakuntahallitus antaa asiasta seuraavan lausunnon:
Varsinais-Suomen liitto katsoo kulttuurin ja samalla luovien alojen tunnistamisen keskeiseksi osaksi matkailuelinkeinoa olevan erinomainen tiekartan lähtökohta. Lisäksi kestävä matkailu tiekartan läpileikkaavana periaatteena on tärkeä ja perusteltu lähestymistapa myös strategisella tasolla. Kulttuurimatkailun tulee aina olla kestävää minkä tiekartta hyvin toteaa. Lisäksi digitaalisen saavutettavuuden ja tiedolla johtamisen teemat ovat uudessa tiekartassa keskeisessä roolissa perustellusti. Kulttuurimatkailun kehittämistyön voidaan olettaa tehostuvan, kun erilaiset toiminnalliset rajapinnat esimerkiksi Business Finlandin Visit Finland -toimintoihin kehittyvät ja kulttuurimatkailun sekä muun matkailun kehittämislinjaukset lähentyvät toisiaan. Tiekartassa omaksuttu laaja ja kattava tulokulma on kaiken kaikkiaan hyvä lähtökohta tälle yhteistyölle. Tiekartassa on toimijajoukko määritelty sekä alueellisella että valtakunnallisella tasolla oikein. Varsinais-Suomen liitto haluaa samalla nostaa esiin, että alueellisessa työssä kulttuurimatkailu on toki ollut jo pitkään tärkeä osa matkailun kokonaisvaltaista kehittämistä. Kulttuurimatkailu mahdollistaa myös alueellisen erikoistumisen ja alueellisten ominaispiirteiden esille nostamisen ja helpottanee näin asiakkaiden valintoja. Lisäksi on todettava, että Visit Finlandin toimesta kulttuurimatkailun tuotesuositukset on jo laadittu kulttuuri- ja taidealan toimijoille, matkailuyrityksille ja kehittäjille työvälineeksi laadukkaan, ostettavan ja kannattavan kulttuurimatkailuelämyksen tuottamiseksi.
Varsinais-Suomen Liitto katsoo myös, että tiekartan kulttuurimääritelmästä ovat jääneet pois esimerkiksi historiallinen ymmärrys ja ruokakulttuuri, jotka kuitenkin ovat monien matkailukohteiden ja -tapahtumien keskeistä sisältöä. Näiden mukanaolo olisi perusteltua myös kulttuurisesti kestävän kehityksen näkökulmasta. Myös luontomatkailuun liittyvät kulttuurikohteet -ja reitistöt olisivat voineet olla tiekartassa vahvemmin esillä.
Varsinais-Suomen liitto katsoo, että uuden kansallisen tiekartan linjaukset ovat samansuuntaiset kuin Varsinais-Suomen maakuntastrategiassa ja maakunnallisessa matkailuelinkeinon kehittämisen tiekartassa. Kokoava näkökulma tarjoaa kehittämistyölle hyvän ja toimivan strategisen taustan. On myös syytä korostaa toimivien työkalujen ja rahoitusresurssien merkitystä tiekartan toteuttamiseksi. Varsinais-Suomen liitto toteaa lisäksi, että tiekartan visio ja tavoitteet painottavat selvästi toimintamallien roolia. Tämä on perusteltua alan ensimmäisessä kansallisessa strategiassa. Jatkossa päivitysten ja seurannan yhteydessä on syytä tarkastella asiaa esimerkiksi yhä enemmän myös erilaisten matkailuindikaattorien näkökulmasta.
Kulttuurimatkailun ja kestävän matkailun toisiaan tukeva ja kehittävä yhteistyösuhde on kuvattu tiekartassa hyvin. Kestävyys nähdään hyvin laajasti mm. kansallisten vähemmistöjen aseman näkökulmasta. Lisäksi osaamisen ja koulutuksen rooli tunnistetaan niin ikään hyvin. Tärkeää on myös todeta Business Finland Visit Finland -yksikön STF (Sustainable Travel Finland) -ohjelman rooli ja merkitys.
Kulttuuriala ja luovat alat laajemminkin ovat jo pidempään hyödyntäneet digitaalisia ratkaisuja niin tuotteistamisessa kuin markkinoinnissa. Erilaisten kulttuurimatkailun kannalta tärkeiden digikanavien tunnistaminen ja erityisesti toiminta Visit Finlandin kehittämän DataHub -järjestelmässä on tärkeää myös kulttuurimatkailun osalta. Visit Finlandin hallinnoima kansallinen matkailun tietokanta DataHub mahdollistaa kulttuurimatkailukohteiden ja -palveluiden sisältöjen kokoamisen yhteen tietokantaan, jossa niitä on myös helppo päivittää. DataHubin rajapinta mahdollistaa tuotesisältöjen julkaisemisen monessa eri digitaalisessa kanavassa. DataHubiin syötetty tieto palvelee erityisesti matkailualan toimijoita, kuten matkanjärjestäjiä, joiden kautta tieto kulkeutuu myös matkailijoille. Monikanavaisuus on tärkeä osa tätä työtä. Datahubiin ja kaiken kulttuurimatkailutuotteistuksen ja -palvelujen kehittämisessä digitaalinen löydettävyys ja ostettavuus on keskeistä.Osana digitalisaatiota on tärkeää panostaa myös tiedolla johtamisen käytänteisiin tiiviissä yhteistyössä Visit Finlandin kanssa.
Toimivat yhteistyömallit ja verkostot ovat perusedellytys sille, että kulttuurimatkailun ja muun matkailun kehittämisen hedelmällinen yhteistoiminta voi toteutua. Sekä valtakunnallisesti että alueellisesti on syytä painottaa yhteistyömekanismien kehittämistä ja toimivuutta. Tiekartan toteutus kansallisella tasolla edellyttää ennen kaikkea tiivistä yhteistyötä Business Finlandin Visit Finland -yksikön sekä Työ- ja elinkeinoministeriön kanssa. Aluetasolla toimivat verkostoyhteistyömuodot tulee varmistaa. Sekä kansallisesti että alueellisesti toimijoiden muodostamat yhteistyöryhmät voisivat olla yksi ratkaisu tähän.
Maakuntastrategian toteuttamisesta vastaavana aluekehitysviranomaisena Varsinais-Suomen liitto edistää kumppanuusperiaatteen mukaisesti eri yhteistyöverkostojen toimintaa. Maakunnassa toimivat vakiintuneet matkailun ja kulttuurialan yhteistyöverkostot sekä Varsinais-Suomen liitto edesauttavat resurssiensa mukaan tätä yhteistyötä. Ajantasaiset maakunnalliset kehittämisohjelmat tukevat tätä toimintaa. Varsinais-Suomessa on merkittävä kulttuurimatkailun kokonaisuus sekä kohteiden että toimijoiden muodossa. Kulttuurimatkailun toimijakenttä on keskeisessä roolissa maakunnan matkailun kehittämistyössä.
Uusi tiekartta tunnistaa pääpiirteissään keskeiset kansalliset toimijat ja verkostot kulttuurimatkailun osalta. Tiekartta on tehty kokoavasti kansallinen taso ensisijaisesti huomioiden ja näin ollen aluetaso toimija- ja vastuukysymyksissä on todettu lähinnä yleisesti. Tältä osin työtä tulisi täydentää toteutusvaiheessa maakunnallisesti. Eräs täydennettävä ja merkittävä toimijataho ovat matkailun alueorganisaatiot (DMO) ja niiden rooli kulttuurimatkailun kehittämisessä asiakkaille löydettäviksi ja ostettaviksi. Tiekartta tunnistaa kattavasti myös kansainväliset ja erityisesti eurooppalaiset yhteistyöverkostot ja toimintamallit ja samalla myös nostaa esille keskeisiä kansallisia kulttuurimatkailukohteita sekä mm. maailmanperintökohteita. Tiekartta tunnistaa varsin onnistuneesti myös potentiaaliset rahoituslähteet.
Kulttuurimatkailun kasvun varmistamiseksi, tarvitaan tiekartassa mainittujen rahoituspanostusten lisäksi perustason lisäresurssointia (varsinkin pienet kulttuuritoimijat). Erityisesti monet museot voidaan tässä yhteydessä nostaa esille. Museoilla on monia velvoitteita (yhteisen kulttuuriperintömme vaaliminen), ja samalla museoihin ja muihin vastaaviin laitoksiin kohdistuu yhä enemmän odotuksia niin matkailun, kulttuuriperinnön digitalisoinnin kuin kulttuurihyvinvoinninkin osalta. Rahoitus ei voi olla vain hanke- ja projektipohjaista, sillä tällaisella rahalla luodut toimenpiteet jäävät lopulta kuluttamaan museoiden jo ennestään riittämätöntä perusresurssia. Ilman pitkäkestoista lisäresurssointia tilanne on kestämätön. Sama pätee myös luontokohteiden hoitoon. Niissä on huomioitava lisäksi se, että kasvavat kävijämäärät suoraan lisäävät ylläpitotyötä- ja kustannuksia. Kulttuuri- ja luontomatkailun pitkäjänteisen rahoituksen varmistaminen on myös maakunnallisesti tärkeää.
Lisäksi tulisi huolehtia siitä, miten matkailun kasvusta saatu taloudellinen hyöty aiotaan tiekartan toimenpitein aivan konkreettisesti kotiuttaa myös kulttuurituotteiden alkutuottajille esimerkiksi eri alojen taiteilijoille.
Varsinais-Suomen liitto toteaa lopuksi, että tiekartan keskeinen anti on siinä, että se ensimmäistä kertaa kokoaa ao. ekosysteemin osat yksiin kansiin ja luo kehittämistoiminnalle yhtenäisen strategisen kehikon.