Perustelut
Maa- ja metsätalousministeriö (MMM) on pyytänyt kirjeellään 21.6.2022 lausuntoa koskien luonnosta hallituksen esitykseksi eduskunnalle laeiksi yhteisen maatalouspolitiikan strategiasuunnitelman hallinnoinnista ja maaseudun kehittämisen tukemisesta rahoituskaudella 2023-2027 sekä eräiksi niihin liittyviksi laeiksi.
Esitysluonnos ja siihen liittyvä lakikokonaisuus koskee Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahaston tuella Suomen yhteisen maatalouspolitiikan strategiasuunnitelman toimenpiteitä 2023-2027. Lakiuudistus liittyy Euroopan Unionin maatalouspolitiikan uudistukseen vuosille 2023-2027.
Lakia maaseudun kehittämisestä rahoituskaudella 2023-2027 sovellettaisiin sekä maaseudun yritystoiminnan tukemiseen että maaseudun kehittämishankkeiden tukemiseen. Myös maaseudun paikallisen kehittämisen eli ns. Leader-toiminnan tukeminen kuuluu lain piiriin. Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi myös laki yhteisen maatalouspolitiikan strategiasuunnitelman hallinnoinnista. Laissa säädettäisiin strategiasuunnitelman valmistelusta, muuttamisesta ja toteuttamisesta sekä Euroopan unionin lainsäädännössä edellytetyistä jäsenvaltion toimielimistä. Lailla säädettäisiin myös paikallisten Leader- toimintaryhmien valinnasta. Maatalouden suorat tuet ja esimerkiksi luonnonhaittakorvaukset eivät kuulu tämän lakikokonaisuuden piiriin vaan niistä säädetään erikseen.
Uusi lakikokonaisuus ei olennaisesti muuta tukikelpoisuusehtoja hankkeiden tai hanketoimijoiden osalta verrattuna nykyiseen lainsäädäntöön. Niin ikään strategiasuunnitelman hallinnointiin liittyvä työnjako Maa- ja metsätalousministeriön, Ruokaviraston, ELY-keskusten ja Leader-ryhmien välillä säilyy entisellään.
Ehdotus
Esittelijä
-
Kari Häkämies, maakuntajohtaja, kari.hakamies@varsinais-suomi.fi
Maakuntahallitus merkitsee tiedoksi seuraavan lausunnon koskien luonnosta hallituksen esitykseksi laeista yhteisen maatalouspolitiikan strategiasuunnitelman hallinnoinnista ja maaseudun kehittämisen tukemisesta rahoituskaudella 2023-2027:
Lakiesitys yhteisen maatalouspolitiikan strategiasuunnitelman hallinnoinnista ja lakiesitys maaseudun kehittämisen tukemisesta rahoituskaudella 2023-2027 ovat luonteeltaan varsin teknisiä eivätkä sisällöllisesti eroa olennaisesti nykyisestä lainsäädännöstä. Toimintaympäristössä tapahtuneet muutokset, koronapandemia ensin ja Ukrainan sota sittemmin ovat kuitenkin tuoneet myös lainsäädännön tasolle aivan uusia mutta oikean suuntaisia painotustarpeita aiempien ilmasto- ja ympäristötavoitteiden lisäksi.
Euroopan unionin tasolla on pantu merkille, että ruoan tuotanto unionin jäsenmaissa on jo pitkään kärsinyt taantumasta; maatilojen lukumäärä on laskenut voimakkaasti viimeisinä vuosikymmeninä eikä Suomi muodosta poikkeusta tässä asiassa. Vuonna 1995 maatiloja oli maassamme 100 000 kpl. Vuonna 2020 enää 45 600 kpl. EU:n tasolla on myös tunnistettu, että maatalouden säilyminen vaatii elävää maaseutua – maaseudulla tulee olla maatalouden ohella muutakin toimintaa ja muita elinkeinoja, jotta maatalouden voidaan olettaa säilyvän siellä yhtenä talouden tukipilarina ja samalla vahvistavan ruokaomavaraisuuttamme. Tähän tavoitteeseen halutaan vaikuttaa myös yhteisen maatalouspolitiikan strategiasuunnitelman kautta. Aiemmilla ohjelmakausilla vastaava nimitys on ollut ”maaseutuohjelma”, mutta uudella nimellä on haluttu tuoda suunnitelmaan yhä enemmän strategista otetta ja esimerkiksi lisätä eri EU-ohjelmien keskinäistä synergiaa yhteisten ylätason tavoitteiden saavuttamiseksi, mikä maakunnan liiton mielestä on erinomainen asia.
Uuden lainsäädännön on tarkoitus sujuvoittaa tukien hakemista ja niiden myöntämistä. Tarkoitus on siirtyä kokonaan sähköiseen hakumenettelyyn ja yksinkertaistettuja kustannusmalleja sovelletaan tukien maksatuksessa. Yritys- ja hanketuissa sovellettaisiin yhteneväistä säädösrakennetta. Nämä teknisluonteiset uudistukset ovat Varsinais-Suomen liiton mielestä tervetulleita ja sujuvoittavat varmasti hakemusten käsittelyä prosessin eri vaiheissa.
Strategiasuunnitelman voimakkaan ympäristö- ja ilmastopainotuksen toivotaan konkretisoituvan erityisesti Saaristomeren näkökulmasta tehokkaisiin toimenpiteisiin; vesistönsuojelun toimenpiteet on suunnitelmassa erikseen mainittu ja näitä Varsinais-Suomen liitto pitää ensiarvoisen tärkeinä. Myös monipaikkaisuuden edelleen edistäminen koronapandemian jälkeenkin vaatii strategiasuunnitelmassa mainittuja toimia; toimivat laajakaistayhteydet kaikille kansalaisille on keskeinen edellytys.
Biotalouden ja kiertotalouden edistäminen sekä ennen kaikkea energiaomavaraisuuden turvaaminen ovat strategiasuunnitelman mainintoja, joita myös Varsinais-Suomen liitto pitää ensiarvoisen tärkeinä ja ajankohtaisina. Maaseudun rooli näissä tavoitteissa on merkittävä eikä kaikkia tähän liittyviä maaseudun ja saariston resursseja olla vielä onnistuttu hyödyntämään.
Strategiasuunnitelman hallinnointiin liittyen Varsinais-Suomen liitto pitää eri hallinnon portaiden roolien selkiyttämistä hyvänä asiana. Esimerkiksi ELY-keskusten ja Leader-ryhmien selkeä työnjako tehostaa strategiasuunnitelman toteuttamista ja on asiakkaiden kannalta tuen hakua helpottava tekijä. Leader-ryhmien merkitys pienten yrityshankkeiden rahoittajana ja yhteisölähtöisen paikallisen kehittämisen edistäjinä on merkittävä. Esimerkiksi saariston kannalta osa-aikaisen yrittäjyyden tukimahdollisuus Leader-ryhmien kautta on erinomainen asia. Leader-työssä korostuu myös osallistamisen tavoite, joka on yksi EU:n keskeisistä pyrkimyksistä myös maaseudun kehittämisen strategiasuunnitelmissa.