Perustelut
Ympäristöministeriö on 20.6.2022 toimitetulla sähköpostilla pyytänyt lausuntoa luonnoksesta hallituksen esitykseksi laiksi rakennetun ympäristön tietojärjestelmästä (RYTJ) ja maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) muuttamisesta. Lausunnot on pyydetty toimittamaan 12.8.2022 mennessä lausuntopalvelu.fi:ssä julkaistuun lausuntopyyntöön.
Loma-aikaan sijoittuneesta lausuntoajasta johtuen maakuntien liittojen maankäytön suunnittelusta ja suunnitteluntietojärjestelmistä vastaavat ovat kollegiaalisesti valmistelleet lausuntojaan osittain yhteisvoimin.
Esitysluonnokset ovat luonteeltaan teknisiä eikä niillä ole vaikutusta nykyiseen alueidenkäytön suunnittelujärjestelmään.
Ote ympäristöministeriön lausuntopyynnöstä:
Tausta
Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi uusi laki rakennetun ympäristön tietojärjestelmästä. Lain tavoitteena on toteuttaa valtakunnallinen yhteinen tietojärjestelmä rakennetun ympäristön tiedolle. Suomen ympäristökeskuksen ylläpitämä tietojärjestelmä sisältäisi rakentamisen ja alueidenkäytön tietoja.
Laissa säädettäisiin rakennetun ympäristön tietojärjestelmän perustamisesta, ylläpidosta, tallennettavista tiedoista, tiedonsaanti- ja tiedonluovutusoikeuksista ja tietojärjestelmän rekisterinpitäjistä. Tietojärjestelmän yhteisrekisterinpitäjinä toimisivat Suomen ympäristökeskus, kunnat ja maakuntien liitot. Suomen ympäristökeskukselle säädettäisiin lisäksi velvollisuus perustaa julkinen tietopalvelu rakennetun ympäristön tiedon jakamista varten sekä velvollisuus tehdä tilastointia.
Ehdotetulla sääntelyllä luotaisiin toimintaedellytykset rakennetun ympäristön tietojärjestelmän kehittämiselle ja ylläpidolle. Sääntelyllä toteutetaan hallitusohjelman kirjausta rakennetun ympäristön valtakunnallisesta digitaalisesta rekisteristä ja tietoalustasta, joihin alueidenkäyttöä ja rakentamista koskevat päätökset ja prosessit tukeutuvat.
Maankäyttö- ja rakennuslain muutoksella lakiin lisättäisiin kaavojen ja tonttijaon digitalisaatiosta johtuvat muutokset. Kaavat ja tonttijako laadittaisiin jatkossa valtakunnallisesti yhteentoimivassa tietomallimuodossa. Kaavat koostuisivat nykyisten kaavamerkintöjen ja -määräysten sijaan kaavakohteista ja kaavamääräyksistä. Kaavakohteet ja -määräykset esitettäisiin valtakunnallisesti vakiomuotoisena. Kaavat, valmistelussa olevat kaavat niiden laadinnan eri vaiheissa ja tonttijaot olisi toimitettava rakennetun ympäristön tietojärjestelmään.
Esitys liittyy valtion vuoden 2023 talousarvioesitykseen ja on tarkoitettu käsiteltäväksi sen yhteydessä. Lait on tarkoitettu tulemaan voimaan 1 päivänä tammikuuta 2024.
Tavoitteet
Rakennetun ympäristön tietojärjestelmää koskevan lain tavoitteena on edistää rakennetun ympäristön tiedonhallintaa, tietojen ajantasaisuutta ja laatua, koneluettavuutta sekä saavutettavuutta tarjoamalla pääsy viranomaistietovarannoissa olevaan rakennetun ympäristön tietoon. Rakennetun ympäristön tietovarannosta yhdenmukainen tieto on esteettömästi käyttäjien saatavissa koko yhteiskunnassa, päällekkäisen tiedon kerääminen vähenee merkittävästi ja tieto pysyy ajan tasalla.
Lisätietoja Ryhti-hankkeen verkkosivuilta:
https://ym.fi/ryhti
Ehdotus
Esittelijä
-
Kari Häkämies, maakuntajohtaja, kari.hakamies@varsinais-suomi.fi
Maakuntahallitus päättää merkitä tiedoksi luonnoksesta hallituksen esitykseksi laiksi rakennetun ympäristön tietojärjestelmästä ja maankäyttö- ja rakennuslain muuttamisesta 13.8.2022 annetun lausunnon:
Yleiset huomionne rakennetun ympäristön tietojärjestelmästä annettavasta laista
Rakennetun ympäristön tiedot ovat tällä hetkellä vaikeasti saavutettavissa ja hyödynnettävissä. Esitysluonnos rakennetun ympäristön tietojärjestelmästä annettavasta laista on erittäin tarpeellinen. Useimmilla maakuntien liitoilla on tekniset valmiudet toteuttaa tietojen luovutus teknisen rajapinnan avulla. Kaikkien liittojen ja erityisesti kuntien osalta tilanne ei kuitenkaan ole sama, minkä vuoksi on hyvä, että lakiluonnoksessa huomioidaan (12 §) tietojen vaihtoehtoinen tallentamistapa rakennetun ympäristön tietojärjestelmään.
Julkisessa tietopalvelussa sekä teknisen rajapintapalvelun kautta annettavissa aineistoissa tulee selkeästi olla esillä tieto tarkasteltavan kaavan vaiheesta (luonnos, ehdotus, maakuntavaltuuston hyväksymä, lainvoimainen).
Yleiset huomionne maankäyttö- ja rakennuslakiin esitetyistä muutoksista
Maankäyttö- ja rakennuslakiin esitetyt muutokset ovat yleisesti ottaen hyviä ja kannatettavia. Kaavojen tuottaminen paperisen kaavakartan sijaan digitaalisessa tietomallimuodossa on kannatettava. Maakuntien liitot ovat jo yhdessä ympäristöministeriön kanssa maakuntakaavojen harmonisointihankkeessa (HAME) tuottaneet maakuntakaavan tietomallin.
Esitysluonnoksessa maankäyttö- ja rakennuslain 29 §:n 2 momentin mukaan kaava esitetään valtakunnallisesti vakiomuotoisena kartalla. Valtakunnallisesti yhtenäisen esittämistavan saavuttaminen tulee olemaan vaikeaa. Tällä hetkellä maakuntakaavojen viralliset esittämistavat poikkeavat tästä yhtenäisestä HAME-tietomallin mukaisesta esittämistavasta. Kaavan esitystapaa on ohjattu kaavamerkintäasetuksella. Maakuntien erilaisista lähtökohdista johtuen käytetyt kaavamerkinnät ovat erilaistuneet tarpeesta kehittää uusia merkintöjä.
Uuden lainsäädännön ja rakennetun ympäristön tietojärjestelmän tullessa käyttöön ympäristöministeriön ohjaavuus virallisten kaavojen esittämistapaan todennäköisesti kasvaa, kun yhteinen esittämistapa määritellään rakennetun ympäristön tietojärjestelmässä. Valmisteltaessa valtakunnallisesti yhteistä esittämistapaa tulee edelleen varmistaa esitystavan joustavuus ja kehittäminen, jotta tulevaisuuden kaavoitustarpeet ja alueelliset erityispiirteet voidaan jatkossakin kaavoituksessa huomioida riittävän monipuolisesti.
Esitysluonnoksessa todetaan, että maakuntakaavat sisältävät usein sanallisia suunnittelu-, rakentamis- ja suojelumääräyksiä, joiden esittäminen kartalla ei ole tarkoituksenmukaista. On tärkeää, ettei näitä määräyksiä eroteta kaavan muista merkinnöistä. Maakuntakaavan ohjausvaikutus kohdistuu erityisesti kuntatason yleis- ja asemakaavoitukseen. Maakuntakaavan suunnittelutasoa on viime aikoina haluttu viedä strategisempaan suuntaan ja näin ollen sanallisten suunnittelumääräysten rooli on korostunut annettaessa suunnitteluperiaatteita yksityiskohtaisempaa kaavoitusta ohjaamaan. Näiden määräysten tulee olla helposti ja selkeästi löydettävissä ja yhdistettävissä kaavakohteisiin tai koko kaava-alueeseen. Maakuntakaavan lukemisen tulee lakimuutoksen myötä helpottua, jotta maakuntakaavaa soveltavien viranomaisten, kansalaisten ja sidosryhmien näkökulmasta maakuntakaava on yksiselitteisesti luettavissa.
Maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) muutoksen luonnoksen 29 §:n otsikosta tulee poistaa sana sisältö (Maakuntakaavan sisältö ja esitystapa). Maakuntakaavan sisällöstä säädetään MRL 28 §:ssä. Jatkotyössä tulee huomioida myös muutostarpeet koskien maankäyttö- ja rakennusasetusta.
MRL 30 §:ssä on tarpeen säilyttää jatkossakin mahdollisuus antaa maakuntakaavassa suunnittelumääräysten lisäksi myös suojelumääräyksiä.
Yleiset huomionne koko esitysluonnoksesta
Esitysluonnoksessa esitetyt tavoitteet ovat hyviä ja tavoiteltavia. Alueidenkäytön suunnittelun digitalisaatiossa on tärkeää varmistaa, etteivät tekniset ratkaisut, kaavoituksen yhteismitallistaminen tai kaavan esitystavan vakioitu muoto rajoita tai ohjaa suunnittelua vaan toimivat suunnittelun työkaluina. Kaavoituksessa tulee pystyä jatkossakin huomioimaan alueiden erilaiset olosuhteet ja käyttää kaavainstrumentteja joustavasti kunkin alueen omien tarpeiden mukaisesti.
Esitysluonnoksen kappaleessa kolme on esitetty, että tiedon käyttösäännöillä ja luokittelulla voidaan nykyistä paremmin ennaltaehkäistä kansallisen turvallisuuden kannalta herkän tiedon päätymistä alueidenkäytön suunnitteluprosessiin. Ko. tavoite on tärkeä, mutta samalla tulee varmistaa, että kaavoitusviranomaisilla on pääsy kansallisen turvallisuuden kannalta herkkään tietoon ja mahdollisuus ottaa se huomioon alueidenkäytön suunnittelussa eri toimintojen yhteensovittamisessa.
Esitysluonnoksen kappaleessa viisi on esitetty vaihtoehtoisia toteuttamisvaihtoehtoja rakennetun ympäristön tietojärjestelmälle. Näistä hybridimalli on hyvä ja kannatettava. Kunnille ja maakuntien liitoille, joilla ei ole mahdollista itse ylläpitää omaa järjestelmää tietojen ja rajapintaratkaisujen tuottamiseen, tulee olla myös vaihtoehtoinen tapa tuoda tiedot rakennetun ympäristön tietojärjestelmään.
Lakiluonnoksen 16 §:ssä säädetään maksuista. Lakiluonnoksen mukaan viranomaisilla olisi oikeus saada maksutta tehtäviensä hoitamisen kannalta tarpeellisia tietoja rakennetun ympäristön tietojärjestelmästä. Maksuja voitaisiin periä Suomen ympäristökeskuksen toimesta vain tarpeellisista toimista, kuten rajapintojen perustamisesta, ylläpidosta ja käyttöoikeuksien perustamisesta. Esityksen mukaan kunnille rajapintapalvelut ja tiedot olisivat kuitenkin aina maksuttomia. Myös maakuntien liitot tulee lukea niiden viranomaistahojen joukkoon, jotka saavat maksutta tehtäviensä hoitamisen kannalta tarpeellisia tietoja rakennetun ympäristön tietojärjestelmästä, ja joiden rajapintapalvelut ovat maksuttomia.
Rakennetun ympäristön tietojärjestelmästä annettava laki
Ovatko ehdotetun lain 5 §:ssä mainitut alueidenkäytöstä tallennettavat tiedot mielestänne kattavat?
Ei huomautettavaa.
Huomionne ehdotetun lain 13 §:ssä mainituista julkisessa tietopalvelussa jaettavista tiedoista
Ei huomautettavaa.
Huomionne ehdotetun lain 14 §:n perusteella muulle kuin viranomaiselle teknisen rajapinnan avulla luovutettavista tiedoista (luonnos valtioneuvoston asetuksesta)
Ei huomautettavaa.
Muut huomiot
Huomionne koko esitysluonnoksen vaikutusarvioinneista
Esitysluonnoksen vaikutusarvioinneissa kappaleessa 4.2.1.7 on arvioitu muutoksesta aiheutuvia kustannuksia kuntatalouteen. Maakuntien liitoissa on jo siirrytty liittojen yhteisen HAME-tietomallin mukaiseen kaavojen toteutukseen sekä yhteisiin rajapintaratkaisuihin perinteisen paperimaakuntakaavan rinnalla. Tästä syystä muutos toimintatavoissa, tiedonhallinnassa, tietojärjestelmissä tai ohjelmistoissa ei aiheuta merkittäviä kustannuksia maakuntien liitoille. Maakuntien liitoissa pitkään tehty työ tuleekin ottaa lähtökohdaksi siirryttäessä RYTJ:n vaatimaan, uuteen valtakunnallisesti yhtenäiseen koneluettavaan tietomallimuotoon.
Sekä kunnat että maakuntien liitot tulevat tarvitsemaan teknistä tukea, kunnat myös taloudellista tukea siirryttäessä tuottamaan aineistoja yhteisissä tietomalleissa ja välittämään niitä rakennetun ympäristön tietojärjestelmään Suurimmat haasteet toteuttaa lain edellyttämät uudistukset lienevät pienillä, jo valmiiksi vaikeassa taloustilanteessa olevilla, ja pienillä resursseilla toimivilla kunnilla ja siten vaikutusten arviointia edellä mainituista lähtökohdista olisi syytä täydentää.
Muut mahdolliset huomionne esitysluonnoksesta
Ei huomautettavaa.