Perustelut
Maa- ja metsätalousministeriö pyytää lausuntoa valtioneuvoston asetuksesta fosforin käytöstä maa- ja puutarhataloudessa sekä viher- ja ympäristörakentamisessa (fosforiasetus). Asetus annetaan uuden 16.7.2022 voimaan tulleen lannoitelain nojalla. Lausunto tulee toimittaa 26.8.2022 mennessä.
Valtioneuvoston asetusluonnos on valmisteltu maa- ja metsätalousministeriön ja ympäristöministeriön kesken. Asetus rajoittaa fosforin käyttöä maa- ja puutarhataloudessa sekä viher- ja ympäristörakentamisessa. Keskeisin muutos on, että sääntely kattaa kaikki pellot vuodesta 2023 alkaen. Nykyiset, yli 20 vuotta voimassa olleet, ympäristökorvauksen lannoitusrajoitukset kattavat 90 prosenttia peltopintalasta. Kattavuuden laajentamisella tavoitellaan myös tasapuolisempaa viljelijöiden kohtelua kestävän maataloustuotannon ohjaamisessa.
Asetuksen tavoitteena on ehkäistä ja vähentää lannoitevalmisteiden ja lannan käytöstä aiheutuvia fosforipäästöjä pinta- ja pohjavesiin sekä maaperään. Ravinteita päätyy vesistöihin pistekuormituksena teollisuudesta, yhdyskunnista ja kalankasvatuksesta sekä hajakuormituksena maa- ja metsä-taloudesta, haja-asutuksesta ja hulevesistä. Itämereen ravinteet päätyvät jokien kautta tai suoraan pistekuormituksena. Suomesta päätyy Itämereen fosforia noin 3 500 tonnia vuodessa ja typpeä noin 77 000 tonnia vuodessa, joka kattaa noin 10 prosenttia Itämeren kokonaiskuormasta. Maatalous vastaa noin 60 prosenttia ihmistoiminnoista syntyvästä fosforikuormasta Itämerellä.
Vesienhoidon tavoitteena on pinta- ja pohjavesien hyvä tila. Euroopan unionin vesipuitedirektiivi edellyttää, että hyvä tila saavutetaan vuoteen 2027 mennessä. Suomessa hyvässä ekologisessa tilassa on vain noin 13 prosenttia rannikkovesien kokonaispinta-alasta, 68 prosenttia jokipituudesta ja 87 prosenttia järvipinta-alasta. Rehevöityminen on merkittävin Itämeren ja Suomen sisävesien tilaa heikentävä tekijä. Merenhoidon toimenpideohjelman mukaan Suomen merialueen hyvän tilan saavuttaminen edellyttää meren fosforikuormituksen vähentämistä 440 tonnia vuodessa.
Maatalouden vesiensuojelun tavoitteissa keskeistä on ravinnehuuhtoumien vähentäminen. Maan fosforipitoisuuden kasvu lisää valumavesiin liuenneen fosforin pitoisuutta. Fosforilukujen laskeminen lannoitusta rajoittamalla korkeampien maan fosforipitoisuuksien osalta on siksi tarkoituksenmukaista, eikä siitä katsota olevan haittaa kasvien fosforin saannille. Lannoitusrajoitusten on tarkoitus toimia portaittain siten, että alemmissa fosforiluokissa fosforilannoitusta voi käyttää korkeita fosforiluokkia enemmän.
Asetusehdotuksen suurin vaikutus kohdistuu sikojen, siipikarjan ja turkiseläinten lantojen käyttöön ja fosforikuormitukseen. Nitraattiasetus rajoittaa jo nautakarjatilojen lannan käyttöä lähelle ehdotetun asetuksen fosforirajoja. Fosforilannoituksen rajat voivat lisätä erityisesti sika- ja siipikarjatilojen lannan prosessointia ja kuljettamista kauemmaksi.
Asetuksen on tarkoitus astua voimaan 1.1.2023.
Ehdotus
Esittelijä
-
Kari Häkämies, maakuntajohtaja, kari.hakamies@varsinais-suomi.fi
Maakuntahallitus päättää antaa seuraavan lausunnon:
Valtioneuvoston asetusesitys fosforin käytöstä on tärkeä, sillä ympäristökorvausjärjestelmästä on poistumassa lannoitusmääriä koskevat rajoitukset. Fosforirajoitusten ulottaminen viherrakentamiseen on hyvä asia. Suomessa on voimassa typpilannoitusta säätelevä nitraattiasetus, mutta fosfo-rin käyttöön ei ole lainsäädäntöön perustuvaa rajoitusta. Fosfori ja typpi ovat kasveille tärkeitä ja välttämättömiä ravinteita, mutta veteen päätyessään ne lisäävät levien ja vesikasvien kasvua rehevöittäen vesistöjä ja merta.
Saaristomeri on Suomen rannikon huonokuntoisin merialue. Saaristomereen on arvioitu kohdistuvan yli 400 tonnin vuosittainen fosforikuormitus. Ihmistoiminnan osuus on tästä noin 80 %. Saaristomeren maatalouden hajakuormitus on Suomen ainut jäljellä oleva Itämeren suojelukomission (HELCOM) määrittelemä niin sanottu hot spot. Sanna Marinin hallitus on asettanut tavoitteeksi poistaa Saaristomeren valuma-alue Itämeren pahimpien kuormittajien listalta vuoteen 2027 mennessä.
Hallituksen vuonna 2021 käynnistämän Saaristomeri-ohjelman hot spot -tiekartta valmistui kesäkuussa. Tiekartta sisältää maatalouden osalta tarvittavia toimenpiteitä, joiden avulla Saaristomeren ravinnekuormitusta saadaan vähennettyä. Merkittäviä toimenpiteitä ovat muun muassa maanparannusaineiden käytön lisääminen, lannan siirron edistäminen, peltojen kasvipeitteisyyden lisääminen ja peltojen viljavuusluvun parempi hyödyntäminen. Tiekartassa toimet Saaristomeren maatalouskuormituksen poistamiseksi Itämeren kuormittajalistalta - Ympäristöministeriö
Saaristomeren hot spot -tiekartan arvioitu vähennysvaikutus ravinnekuormitukseen on noin 100–150 tonnia vuosittain. Toimenpiteiden toteuttaminen ja rahoittaminen tulee viipymättä käynnistää. Samalla olennaista on kaikkea peltoalaa koskeva fosforisääntely, joka asettaa fosforin käyttörajat riittävän tiukoiksi. Meren elpymisen edellytyksenä on, että mereen päätyy mahdollisimman vähän ravinteita. Siksi fosforin käyttörajat on asetettava vähintään nykyisen ympäristökorvauksen tasolla ja niiden tulee perustua peltojen fosforiluvun perusteella laskettuun kasvien tarpeen mukaiseen käyttöön.
Asetusehdotuksen mukaan fosforilannoituksen rajat voivat lisätä erityisesti sika- ja siipikarjatilojen lannan prosessointia ja kuljettamista kauemmaksi. Kotieläintilojen ylijäämälannan hyödyntäminen kierrätyslannoitteena ja lannan kuljettaminen alueille, joilla sille on tarvetta, vaikuttavat positiivisesti Saaristomeren ekologiseen tilaan. Ravinteiden uudenlaiseen hyödyntämiseen tulee kannustaa fosforirajojen lisäksi Saaristomeren valuma-alueelle kohdennettavalla kierrätystuella.
Fosforilannoituksen enimmäismäärät perustuvat viljavuusluokkiin. Luokka pohjautuu viljavuustutkimukseen, jonka ympäristökorvausjärjestelmä on velvoittanut viljelijän tekemään kerran viidessä vuodessa. On erittäin hyvä, jos fosforiasetus mahdollistaa peltolohkojen fosforiluvun hyödyntämisen. Tällä hetkellä P-luvut eivät ole olleet viranomaisten ja tutkimuksen käytössä. Vesiensuojelutoiminnan kustannustehokkuuden parantamiseksi P-lukuja tulee hyödyntää myös laajemmin vesiensuojelutoimenpiteiden kohdentamisessa.
Asetusluonnoksesta ei käy ilmi, mikä vaikuttavuus esitetyillä fosforirajoituksilla on arvioitu olevan mereen päätyviin ravinnevalumiin. Meren vähintään hyvän tilan saavuttaminen edellyttää määrällisten tavoitteiden nykyistä parempaa arviointia ja seurantaa sekä varsinaisten toimenpiteiden kohdentamista. Ravinnevalumista valtaosa tulee vesistöihin korkean P-luvun peltolohkoilta, joita on vain noin 10–20 % peltoalasta. Asetusluonnoksessa tavoite on määritelty yleispiirteisesti: ”Asetus-ehdotuksen tavoitteena on, että fosforikuormitus vesistöihin vähenee ja peltojen korkeimmat fosforipitoisuudet alenevat, kuitenkin siten, että samalla kasvien fosforintarve turvataan.” Fosforiasetuksen ympäristövaikutus tulee lisätä asetuksen muistioon.
Fosforiasetus - Maa- ja metsätalousministeriö (mmm.fi)
Päätös
Maakuntajohtaja täydensi pohjaehdotusta lisäämällä lausunnon viimeiseksi lauseeksi: Starttifosforin käytön vaikutus erikoiskasvien viljelyssä selvitetään.
Ehdotus hyväksyttiin.
_____