Perustelut
Työ- ja elinkeinoministeriö on pyytänyt Varsinais-Suomen liiton lausuntoa valtioneuvoston huoltovarmuusselonteosta. Lausunto selontekoluonnoksesta on pyydetty toimittamaan 8.8.2022 mennessä Lausuntopalvelu.fi-osoitteessa. Selonteko on tarkoitus antaa eduskunnalle syyskuussa.
Valtioneuvoston huoltovarmuusselonteko on ensimmäinen ja siinä määritellään keskeiset linjaukset huoltovarmuuden kehittämiselle vuoteen 2030 asti. Selonteolla ja sen toimeenpanolla on tarkoitus varmistaa huoltovarmuuden riittävä taso ja toimintakyky osana yhteiskunnan kokonaisturvallisuutta. Selonteossa käsitellään normaalioloissa tapahtuvaa varautumista ja huoltovarmuustyötä menemättä yksityiskohtiin. Poikkeusolojen aikana viranomaisten toimivaltuuksia sääntelee valmiuslaki.
Huoltovarmuudella tarkoitetaan kriiseihin ja häiriötilanteisiin varautumista sekä jatkuvuudenhallintaa. Perustarpeiden lisäksi keskeisenä osana on uudenlaisiin uhkiin varautuminen. Suomessa huoltovarmuustyö perustuu julkisen, yksityisten ja kolmannen sektorin yhteistyöhön. Se rakentuu pitkälti kriittisillä sektoreilla toimivien yritysten kyvystä sietää kriisi- ja häiriötilanteita sekä palautua niistä nopeasti.
Huoltovarmuuden kansainvälinen toiminta- ja turvallisuusympäristö on muuttunut merkittävästi covid-19-pandemian ja Venäjän hyökkäyssodan myötä. Pohjoismainen huoltovarmuusyhteistyö on laajentunut ja Itämeren turvallisuusympäristön merkitys sitä ympäröiville maille korostunut. Suomi haki Pohjois-Atlantin liiton, Naton, jäseneksi 18.5.2022. Kansainvälisen toiminta- ja turvallisuusympäristön muuttumisesta ja huoltovarmuusulottuvuuden vahvistumisesta huolimatta suomalainen huoltovarmuusjärjestelmä perustuu jatkossakin kansalliseen varautumiseen ja kansallisiin toimiin.
Ministeriöt vastaavat oman toimialansa huoltovarmuudesta ja sen kehittämisestä. Huoltovarmuuden kehittäminen ja varautumistoimenpiteiden yhteensovittaminen kuuluvat työ- ja elinkeinoministeriölle. Selonteon valmistelua on seurannut parlamentaarinen seurantaryhmä, jonka puheenjohtajana on toiminut työministeri Tuula Haatainen.
Ehdotus
Esittelijä
-
Kari Häkämies, maakuntajohtaja, kari.hakamies@varsinais-suomi.fi
Maakuntahallitus päättää merkitä tiedoksi työ- ja elinkeinoministeriölle 8.8.2022 annetun lausunnon:
Huoltovarmuuden strateginen tavoite on turvata väestön, talouselämän ja maanpuolustuksen välittömät perustarpeet. Selonteko toteaa kansallisen varautumisen tason lähtökohtaisesti hyväksi. Runsaat luonnonvarat, hyvä elintarviketuotantokyky, kehittynyt hyvinvointi- ja koulutusjärjestelmä, toimiva infrastruktuuri sekä tiivis julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin yhteistyö, ovat hyviä esimerkkejä Suomen kansallisista vahvuuksista, jotka auttavat ylläpitämään kansallista huoltovarmuutta.
Suomen erityispiirteet, kuten pitkät kuljetusetäisyydet ja riippuvuus merikuljetuksista on tärkeä huomioida huoltovarmuustyössä. Selonteon luvussa 5.2. Kriittinen infrastruktuuri ei huomioida riittävästi läntisiä satamia ja meriväyliä. Vuonna 2021 Suomen ulkomaankaupan vienti ja tuonti olivat noin 98 miljoonaa tonnia, josta meriliikenteen osuus oli 80 miljoonaa tonnia. Länsirannikon satamien kautta kulkee 30 % ulkomaankaupan arvosta. Venäjän hyökkäyssota pakotteineen on vaikuttanut kuljetusvirtoihin. Saimaan kanavan kuljetuksien loppuminen kasvattaa läntisten satamien merkitystä entisestään ulkomaankaupan kuljetusväylänä.
Satamien kuljetusvirtojen muuttuminen vaikuttaa väistämättä myös tieliikenteeseen. Tieliikenteen rooli osana kansallista huoltovarmuutta ja sen kriittistä infrastruktuuria on tärkeä. Valtion väyläverkon investointiohjelmaan kuuluva E18 Turun kehätien (kantatie 40) Raision keskustan kohdan kehittämishanke on huoltovarmuuden näkökulmasta tärkeä saada kiireesti liikkeelle. Naantalin sataman uusien vuonna 2023 liikennöintiin tulevien alusten vuoksi liikennemäärät ovat kasvamassa merkittävästi.
Kohdassa 5.1.5. Sektorikohtaisen varautumisen lähtökohtia kuvataan energiahuollon toimialaa. Varautumisen näkökulmasta tulisi huomioida laajemmin hajautettu energiatuotanto ja uusiutuva energia.
Muuttuneessa toimintaympäristössä huoltovarmuuden painopiste on siirtymässä kriisinsietokyvyn turvaamiseen. Ruuantuotannon kriisinsietokyvyn ylläpitäminen on olennaisimpia osia huoltovarmuudessa. Esimerkiksi lannoitteiden saatavuuskriisien ehkäisemiseksi on Suomessa ryhdyttävä panostamaan kotieläintilojen orgaanisen lannan hyödyntämiseen ja kiertotalouteen. Lantafosforin ja -typen tarkoituksenmukainen hyödyntäminen ja levittäminen nykyistä tasaisemmin koko maassa vähentää tuotavan mineraalifosforin tarvetta ja lisää maatalouden omavaraisuutta.
Selonteon strateginen tavoite turvata väestön, talouselämän ja maanpuolustuksen välittömät perustarpeet edellyttävät kansainvälisen ja kansallisen huoltovarmuuden rinnalla alueellisen ja paikallisen huoltovarmuuden toimivuutta. Varautumisesta ja huoltovarmuudesta vastaavien toimijoiden roolit, vastuut ja tehtävät tulee määritellä selkeästi. Aluehallintovirastot (AVI), AVI:en valmiustoimikunnat, Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset ja niiden koordinoimat ELVAR-toimikunnat, kunnat ja hyvinvointialueet ovat kukin osa varautumisen, valmiussuunnittelun ja huoltovarmuuden palapeliä. Näiden alueellinen koordinaatio on pidettävä selkeänä. Lisäksi on huomioitava, että elinkeinoelämä ja yritykset vastaavat merkittävästä osasta huoltovarmuuskriittisten toimintojen ja palveluiden tuottamista sekä valtakunnallisesti että alueellisesti.