Perustelut
Ympäristöministeriön on pyytänyt Varsinais-Suomen liiton lausuntoa luonnoksesta luonnonsuojeluasetukseksi 28.4.2023 mennessä (VSLDno-2023-136).
Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi uusi luonnonsuojeluasetus. Asetus annettaisiin uuden luonnonsuojelulain (9/2023) nojalla. Asetuksenantovaltuuksista säädetään luonnonsuojelulain 13 §:n 4 momentissa, 15 §:n 5 momentissa, 18 §:n 5 momentissa, 37 §:n 2 momentissa, 64 §:n 5 momentissa, 65 §:n 2 momentissa 69 §:n 2 momentissa, 70 §:n 3 momentissa, 75 §:n 1 momentissa, 77 §:n 1 momentissa, 78 §:n 1 momentissa, 108 §:n 2 momentissa ja 115 §:n 2 momentissa.
Asetuksessa säilyisivät luonnonsuojelun seurantaa, luonnonsuojeluohjelmaa, Natura 2000 -alueeseen vaikuttavasta toimenpiteestä annettavaa ilmoitusta, suojeltuja luontotyyppejä, eliölajien rauhoittamista, uhanalaisia ja erityisesti suojeltavia eliölajeja, Euroopan unionin tiukkaa suojelua edellyttäviä eliölajeja sekä luonnonsuojelualueiden hankintaa ja korvausten jaksottamista koskevat pykälät, joista osaa kuitenkin päivitettäisiin hieman.
Uusia pykäliä asetuksessa olisivat luonnon monimuotoisuusstrategian ja toimintaohjelman laatiminen (1 §), tiukasti suojellut luontotyypit (6 §) sekä toistuvasti samaa pesää käyttävät eläinlajit (11 §), jotka lueteltaisiin asetuksessa. Asetuksen liitteisiin tehtäisiin vähäisiä muutoksia.
Lainaukset asetuksen uusien pykälien 1, 6 ja 11 perustelumuistiosta:
1 § Luonnon monimuotoisuusstrategian ja toimintaohjelman laatiminen. Asetuksen 2 §:ssä säädettäisiin luonnon monimuotoisuusstrategian ja toimintaohjelman laatimisesta. Pykälä olisi uusi. Luonnonsuojelulain 13 §:n mukaan ympäristöministeriö laatii kansallisen luonnon monimuotoisuusstrategian ja strategian toimeenpanevan toimintaohjelman yhteistyössä muiden ministeriöiden ja keskeisten tahojen kanssa. Luonnon monimuotoisuusstrategiassa asetetaan valtakunnalliset toiminnalliset, määrälliset ja ajalliset tavoitteet luonnon monimuotoisuuden vähenemisen pysäyttämiseksi ja tilan parantamiseksi. Luonnon monimuotoisuuden toimintaohjelmassa on yksilöitävä luonnon monimuotoisuusstrategian toteuttamiseksi tarvittavat toimenpiteet ja nimettävä vastuutahot niiden toteuttamiselle sekä toimenpiteiden vaikuttavuuden seurannalle. Ympäristöministeriö vastaa luonnon monimuotoisuusstrategian ja toimintaohjelman seurannasta ja raportoi strategian toteutumisesta valtioneuvostolle. Kansallisen luonnon monimuotoisuusstrategian hyväksyy valtioneuvosto. Valtioneuvoston asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä luonnon monimuotoisuusstrategian ja toimintaohjelman laatimisesta.
6§ Tiukasti suojellut luontotyypit. Asetuksen 7 §:ssä säädettäisiin tiukasti suojelluista luontotyypeistä. Pykälä olisi uusi. Luonnonsuojelulain 65 §:n mukaan seuraavia harvinaisia ja uhanalaisia luontotyyppejä ei saa hävittää eikä heikentää: 1) serpentiinikalliot, -kivikot ja soraikot, jotka ovat serpentiniitistä tai muusta ultraemäksisestä kivilajista muodostuvien kallio-, kivikko- tai soraikkoesiintymien maan päällisiä osia, joilla esiintyy serpentiinikasvilajistoa; sekä 2) rannikon avoimet dyynit, jotka ovat Itämeren rannikolla tai saaristossa olevia, tuulen kulutus- ja kasaustyön tuloksena hiekasta muodostuneita dyynejä ja niiden painanteisiin syntyneitä kosteikkoja tai kausikosteikkoja, joilla esiintyy hiekkadyyneille ominaista eliölajistoa. Valtioneuvoston asetuksella annetaan tarkempia säännöksiä 1 momentissa tarkoitettujen luontotyyppien määrittelyperusteista.
11 § Toistuvasti samaa pesää käyttävät eläinlajit. Asetuksen 12 §:ssä säädettäisiin toistuvasti samaa pesää käyttävistä eläinlajeista. Pykälä olisi uusi. Luonnonsuojelulain 70 §:n 3 momentin mukaan 1 momentin 2 kohdassa tarkoitettu pesän vahingoittaminen on kiellettyä lisääntymiskauden ulkopuolella vain, jos kyse on eläimen tekemästä pesästä, jota se käyttää toistuvasti. Valtioneuvoston asetuksella yksilöidään tässä momentissa tarkoitetut eläinlajit. Luontodirektiivin liitteen IV a lajeja ei mainittaisi pykälässä, koska niiden lisääntymis- ja levähdyspaikat ovat luonnonsuojelulain 78 §:n 2 momentin nojalla aina hävittämis- ja heikentämiskiellon piirissä.
Hallituksen esityksessä todetaan, että keskeytymätön lintujen elinympäristön suojelu on Euroopan unionin tuomioistuimen mukaan välttämätöntä, koska monet lajit käyttävät uudelleen aiempina vuosina rakentamiaan pesiä, eikä suojelun rajoittaminen koskemaan vain tiettyä ajanjaksoa ole siten yhdenmukainen direktiivin kiellon kanssa. Pykälän 3 momentissa tarkoitetun ympärivuotisen kiellon tarkoittamat lajit määriteltäisiin asetuksella. Pykälässä tarkoitettuja eläinlajeja olisivat harmaahaikara, kaakkuri, kiljukotka, kuningaskalastaja, kurki, kyhmyjoutsen, laulujoutsen, maakotka, merikotka, merimetso, mustavaris, piekana, pikkukiljukotka, tunturihaukka, törmäpääsky ja uuttukyyhky.
Liitto toteaa kuitenkin, että pykälään 11 eli samaa pesää toistuvasti käyttäviin lajeihin lukeutuvan merimetson aiheuttamien haittojen vuoksi tulisi selvittää linnun siirtämistä rauhoittamattomien lajien joukkoon. Merimetso aiheuttaa erityisesti kalataloudelle ja rannikkokalastukselle vakavia vahinkoja vuosittain, eikä tilannetta ole elinkeinon jatkuvuuden näkökulmasta saatu hallintaan. Nykyinen merimetsokanta ei vastaa sosiaalisesti, ekologisesti ja taloudellisesti kestävää tasoa. Merimetson kannan laajentuminen on osaltaan vaikeuttanut kotimaisen kalan pyyntiä ja samalla heikentänyt mahdollisuuksia hyödyntää kalastusta Saaristomeren ravinteiden poistossa.
Asetuksen ehdotetaan tulemaan voimaan mahdollisimman pian sen jälkeen, kun uusi luonnonsuojelulaki astuu voimaan 1.6.2023.
Ehdotus
Esittelijä
-
Kari Häkämies, maakuntajohtaja, kari.hakamies@varsinais-suomi.fi
Maakuntahallitus päättää antaa ympäristöministeriölle luonnoksesta luonnonsuojeluasetukseksi seuraavan lausunnon:
Varsinais-Suomen liitto merkitsee luonnonsuojeluasetuksen valmistelun tiedoksi ja toteaa asetusluonnoksen olevan tiivis, selkeä ja informatiivinen.
Uutena asetuksessa esitetään tehtäväksi luonnon monimuotoisuusstrategia ja sen toimintaohjelman laatiminen. Varsinais-Suomen liitto toteaa nämä tärkeiksi tehtäviksi ja vaiheiksi luontokadon pysäyttämiseen ja biodiversiteetin säilyttämiseen tähtäävissä toimissa.
Lisäksi uutena asetuksessa määritellään ja kuvataan tiukasti suojellut luontotyypit sekä esitetään toistuvasti samaa pesää käyttävät eläinlajin luettelo. Suojeltujen ja tiukasti suojeltujen luontotyyppien määritelmät ja kuvaukset ovat selkeitä ja luonnontieteellisiä, ja esittävät konkreettisesti lain ohjaukseen kuuluvat luontoarvot.
Liitto toteaa kuitenkin, että asetusluonnoksen 11 §:n toistuvasti samaa pesää käyttävistä lajeista merimetson kohdalla tulisi soveltaa The EU Cormorant Platformin valmistelemaa ohjeistusta Lintudirektiivin tulkinnasta koskien poikkeamisia merimetsojen rauhoituksesta. Ohjeistuksen mukaista tulkintaa kolonioiden pesien vähentämistä tai kokonaan poistamisesta tulee edistää kansallisesti. Merimetson kannankehitys ja levinneisyys ovat olleet suotuisia, ja lajin populaatio kestää kannanhoidolliset toimet. Toistaiseksi poikkeaminen rauhoituksesta on ollut mahdollista mm. kalavesille ja vesistölle koituvan vakavan vahingon estämiseksi. Poikkeusmenettely on kuitenkin koettu raskaaksi ja tehottomaksi prosessiksi, ja merimetsokannan säätely vahinkojen ehkäisemiseksi siten mahdottomaksi. Nyt ehdotettu ympärivuotinen pesän suojelu heikentää entisestään mahdollisuutta ohjata merimetsoa hakeutumaan pesimäaikana sellaisille alueille, jossa se ei aiheuta vakavaa vahinkoa esimerkiksi alueen kalakannalle. Runsas merimetsokanta aiheuttaa erityisesti rannikkokalastukselle ja siten laajemminkin kalatalouden arvoketjuihin vakavaa taloudellista haittaa ja vaarantaa omalta osaltaan rannikkoyhteisöjen taloudellisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin. Rannikkokalastuksen olosuhteiden huononeminen heikentää samalla mahdollisuuksia hyödyntää kalastusta Saaristomeren ravinteiden poistossa.
Päätös
Suunnittelujohtaja Heikki Saarento esitteli asian.
Ehdotus hyväksyttiin.
_____