Perustelut
Maa- ja metsätalousministeriö pyytää lausuntoa valtioneuvoston asetusluonnoksesta biokaasulaitoksille myönnettävästä määräaikaisesta ravinnekiertotuesta. Asetuksen on tarkoitus tulla voimaan mahdollisimman pian ja olla voimassa 31.12.2025 saakka. Lausunto tulee toimittaa viimeistään 30.10.2023 mennessä sähköpostilla kirjaamo.mmm@gov.fi.
Ehdotuksen mukaan ravinnekiertotukea maksetaan yrityksille, jotka käsittelevät tuotantoeläinten lantaa tai vesienhoidosta peräisin olevia ravinnepitoisia vesikasvibiomassoja biokaasuprosessissa ja jalostavat syntyvästä mädätteestä kierrätyslannoitevalmisteita tai muita korkeamman jalostusasteen ravinnetuotteita. Ravinnekiertotukeen osoitetaan määrärahaa yhteensä 9 miljoonaa euroa kahdelle vuodelle.
Ravinnekiertotuki myönnetään tarjouskilpailun perusteella. Tuen maksamiseen sovelletaan Euroopan unionin sisämarkkinoiden valtiotukisääntöjen ryhmäpoikkeusasetusta uusiutuvasta energiasta. Valtionapuviranomaisena toimii Varsinais-Suomen elinkeino-, ympäristö- ja liikennekeskus.
Ehdotus
Esittelijä
-
Kari Häkämies, maakuntajohtaja, kari.hakamies@varsinais-suomi.fi
Maakuntahallitus päättää antaa seuraavan lausunnon:
Ehdotus määräaikaisesta ravinnekiertotuesta on lähtökohtaisesti kannatettava. Nykyistä laajempi kotieläintilojen lantafosforin hyödyntäminen kasvintuotannossa vähentää fossiilisten mineraalilannoitteiden tarvetta ja vahvistaa maatalouden omavaraisuutta.
Suomessa syntyy vuosittain lähes 13 miljoonaa tonnia tuotantoeläinten lantaa. Lannasta peräisin olevalla fosforilla voitaisiin kattaa 65 prosenttia viljelykasvien fosforitarpeesta, jos fosforia levitettäisiin vain siitä hyötyville pelloille. Kierrätyslannoitemarkkinat kuitenkin lähes täysin puuttuvat, minkä vuoksi epäorgaanisten mineraalilannoitteiden käyttö on tavallista. Mineraalilannoitteita on helppo hyödyntää, niiden ravinnepitoisuudet tiedetään tarkasti ja ne ovat olleet hinnaltaan kilpailukykyisiä. Lannoitteiden jyrkkä hinnannousu on kuitenkin käynnistänyt keskustelun omavaraisuuden vahvistamisesta.
Varsinais-Suomessa lantafosforia syntyy eläintiloilla lähes kasvituotannon fosforitarpeen verran, mutta epäorgaanisia lannoitteita tuodaan silti lisää alueelle vastaava määrä. Eläinperäinen lanta ei liiku ravinnealijäämäisille pelloille, vaan sitä kertyy ylimäärin eläinsuojien läheisille lohkoille ja edelleen valumavesiin. Lannan laajemman hyödyntämisen esteenä ovat muun muassa kuljetuksen ja käsittelyn kannattamattomuus.
Koska kierrätyslannoitteiden tuotannon taloudellinen kannattavuus on vasta kehittyvillä markkinoilla heikko, on alkuvaiheen tuki tarpeen. Edellisen hallituksen aloittama ravinnekiertotuen valmistelu on kuitenkin tarpeettomasti sidottu pelkästään biokaasun tuotantoprosessiin. Varsinais-Suomen liitto sekä useat muut tahot ovat tuen valmistelun aikana tuoneet esille tarvetta laajentaa tuki teknologianeutraaliksi. Tukea ei tule maksaa vain prosessista, jonka osana syntyy biokaasua, vaan tuen piiriin tulee ottaa myös muut tavat käsitellä lantaa kierrätyslannoitteeksi. Petteri Orpon hallitusohjelmassa teknologianeutraalius on kirjattu ravinnekierron lähtökohdaksi.
Ravinteiden kierrätys on paitsi huoltovarmuuden myös vesiensuojelun näkökulmasta järkevää. Euroopan unioni edellyttää, että vesien hyvä tila saavutetaan vuoteen 2027 mennessä. Suomessa hyvässä ekologisessa tilassa on vain noin 13 prosenttia rannikkovesien kokonaispinta-alasta. Suomen merialueen hyvän tilan saavuttaminen edellyttää meren fosforikuormituksen vähentämistä 440 tonnilla vuodessa.
Varsinais-Suomen edustalla Saaristomeri on Suomen rannikon heikkokuntoisin merialue. Saaristomeren valuma-alueen ravinnevalumasta arviolta 87 prosenttia on peräisin maatalouden hajakuormituksesta. Viime hallituskaudella alkaneen ja tällä kaudella jatkuvan Saaristomeri-ohjelman tavoitteena on poistaa Saaristomeren valuma-alue Itämeren suojelukomission pahimpien kuormittajien listalta.
Lannoituksen kehittäminen, lannan siirron edistäminen ja orgaanisen kierrätyslannoituksen edistäminen ovat vaikuttavimpia keinoja vähentää vesistöihin kohdistuvaa ravinnekuormaa. Lisäksi meressä jo olevan ravinteen hyödyntämiseen on löydettävä kustannustehokkaita tapoja. Tästä syystä ravinnekiertotukeen oikeuttava vesikasvillisuuden hyödyntäminen on kannatettava osa esitystä. Muun muassa järviruovikon laajamittaisen niiton ja hyödyntämisen esteenä on kuitenkin raskas hallinnollinen menettely, jota tulisi keventää yksinkertaistamalla luvitusta vesilainsäädännössä.
Lisätiedot: vs. edunvalvontajohtaja Malla Rannikko-Laine, p. 040 721 3429, etunimi.sukunimi@varsinais-suomi.fi
Päätös
Vs. edunvalvontajohtaja Malla Rannikko-Laine esitteli asian.
Ehdotus hyväksyttiin.
_____