Perustelut
Varsinais-Suomen liiton hallintosäännön 92 §:n mukaan maakuntahallituksen on vuosittain maakuntavaltuuston ensimmäisessä kokouksessa esitettävä maakuntavaltuustolle luettelo valtuutettujen tekemistä ja maakuntahallitukselle lähetetyistä aloitteista, joita maakuntavaltuusto ei edellisen vuoden loppuun mennessä ole lopullisesti käsitellyt. Samalla on ilmoitettava, mihin toimenpiteisiin niiden johdosta on ryhdytty. Maakuntavaltuusto voi todeta, mitkä aloitteista on käsitelty loppuun.
1. Maakuntahallitus on kokouksessaan 14.11.2022 § 188 käsitellyt perussuomalaisten valtuustoryhmän maakuntavaltuuston kokouksessa 13.6.2022 § 22 jättämän aloitteen:
”Maakunnan mahdollisuudet edistää työllistymistä
työllistäminen on pitkälti siirtymässä kuntien hoteisiin. Siihen liittyvät oleellisesti mm.: tulevaisuuden työvoimapula, kohtaanto-ongelmat, pitkäaikaistyöttömyys, työvoiman rekrytointi sekä eri alueiden kilpailu osaavasta työvoimasta.
Mitä hyvää Varsinais-Suomen liitto voi tehdä, jotta maakuntamme kilpailukyky ja sen eri alueita rikastuttava elinkeinotoiminta työllistämistoimissa varmistettaan koordinoidusti ja hyvällä yhteistyöllä sekä kuntiemme että rajamaakuntien kanssa?
Perussuomalaisten valtuustoryhmä”
Maakuntajohtajan ehdotus
Maakuntahallitus päättää esittää maakuntavaltuustolle seuraavaa:
Hallitus antoi 6.10.2022 eduskunnalle esityksen julkisten työvoima- ja yrityspalveluiden järjestämisvastuun siirrosta valtiolta kunnille. Uudistuksen rahoitusmalli on rakennettu kannustamaan kuntia kehittämään toimintaansa työllisyyttä edistäväksi siten, että uudistuksella saavutetaan 7 000–10 000 lisätyöllistä. Lait on tarkoitus vahvistaa keväällä 2023, ja kunnille palveluiden järjestämisvastuun on tarkoitus siirtyä 1.1.2025.
Uudistuksen tavoitteena on tuoda palvelut lähemmäksi henkilöasiakasta ja työnantajia. Ajatuksena on, että kun työllisyyspalvelut, kunnan koulutuspalvelut sekä elinkeinopalvelut ovat saman järjestäjän vastuulla, tukevat palvelut nopeampaa työllistymistä. Kunnilla katsotaan olevan lähtökohdat tarjota asiakkaille kohdennettuja ja paikallisten työmarkkinoiden tarpeisiin sopivia palveluja.
Hallitus esittää, että palvelut siirretään kunnille tai useammasta kunnasta muodostuvalle yhteistoiminta-alueelle. Yhteistoiminta-alueen työvoimapohjan tulee olla vähintään 20 000 ja työssäkäyntialueena toimiva. Yhteistoiminta-alueen kuntien tulee olla maantieteellisesti yhteydessä toisiinsa. Poikkeusluvan järjestämisvastuuseen voi kuitenkin saada esimerkiksi saaristoisuuden tai pitkien etäisyyksien perusteella sekä kielellisten tai kulttuuristen oikeuksien toteutumiseksi. Poikkeusluvan saaminen edellyttää, että kunta tai työllisyysalue osoittaa riittävät resurssit palveluiden järjestämiseksi.
Esityksen taloudellinen kannustavuus perustuu siihen, että kunnat saavat hyötyä työnhakijan työllistymisestä. Rahoitusvastuun kasvu kompensoidaan kunnille täysimääräisesti peruspalvelujen valtionosuuden lisäyksellä. Valtionosuuden lisäys kohdennetaan puoliksi työikäisen väestön ja puoliksi työttömien määrän perusteella sekä kotoutumiskoulutuksen osalta vieraskielisyyden perusteella. Nykyinen TE-hallinnon henkilöstö on esityksen mukaan siirtymässä kuntiin liikkeen luovutuksena, ns. vanhoina työntekijöinä. Valtio vastaa jatkossakin työvoimapalveluiden järjestämisestä ja toimivuudesta valtakunnan tasolla.
Varsinais-Suomen liitto teki keväällä 2022 Varsinais-Suomen kuntajohtajakokouksen (4.3.2022) toimeksiannosta selvityksen TE-palvelu-uudistuksen lähtökohdista maakunnassa. Selvityksen perusteella pendelöinti suuntautuu maakunnassa voimakkaasti Turkuun. Keskuskaupunkiin pendelöidään Turun seudun kuntien lisäksi paljon eteläisestä Vakka-Suomesta, Paraisilta ja Loimaan seudun eteläosista. Varsinais-Suomessa vain Turku (96 000) ja Salo (23 300) täyttävät vaadittavan 20 000 henkilön työvoimapohjan minimin. Seutukunnittain työvoimaa on Turun seudulla 164 000, Salon seudulla 26 800, Loimaan seudulla 14 800, Vakka-Suomessa 14 200 ja Turunmaalla 9 500. Mahdollisia työllisyysalueen yhteistyökumppaneita löytyy myös maakuntarajan ulkopuolelta esimerkiksi Rauman ja Forssan seuduilta.
Maakuntahallitus on lausunnossaan 20.6.2022 ilmaissut tukensa uudistukselle. Maakuntahallitus on katsonut, että tarkan työvoimapohjaminimin sijaan työllisyysalueita muodostettaessa tulisi tähdätä toiminnallisesti perusteltujen, riittävän järjestämisvastuupohjan omaavien ja alueiden erityispiirteiden (mm. kaksikielisyys, maahanmuuttajien osuus) huomioivien työllisyysalueiden muodostamiseen. Tavoitteena tulee olla osaavan työvoiman saatavuuden parantaminen ja yksittäisen työnhakijanäkökulman huomioiminen palveluita rakennettaessa.
Varsinais-Suomessa kunnat ovat pääsääntöisesti käynnistäneet työllisyyspalveluiden yhteistyön kartoittamisen. Työllisyyspalveluiden järjestämistä kuntapohjaisesti on kokeiltu Turun ja Salon seudun kuntakokeiluissa. Turun seudun kuntakokeilussa ovat mukana Turku, Laitila, Paimio, Sauvo ja Uusikaupunki. Salon seudun kuntakokeilussa ovat puolestaan Salo, Marttila ja Koski TL. Maakunnan liiton selvityksen perusteella yhteistyön kartoittaminen on käynnistynyt perinteisistä yhteistyösuunnista, muun muassa seudullisesti. Myös maakunnallista mallia on pidetty mahdollisena.
Turun kaupunki rekrytoi syksyllä 2022 työllisyyspalveluiden muutosjohtajan, jonka johdolla on käynnistynyt työllisyyspalvelu-uudistuksen seutu- ja maakuntakierros. Turun kaupungin on tarkoitus yhteistyössä muiden kuntien kanssa laatia suunnitelma ja työllisyyspalveluiden uudistusohjelma vuosille 2023–2024. Takaraja yhteistyöalueista päättämiselle on lokakuu 2023.
Turun kaupungin ja muiden Varsinais-Suomen kuntien omat valmistelut täydentävät toisiaan. Varsinais-Suomen liiton tehtäviin työllisyyspalvelut eivät kuulu nykyisessä eikä esitetyssä palvelumallissa. Maakunnan liitto tukee tarvittaessa kuntien toimeksiannosta valmistelua. Liitto voi osaltaan tukea erilaisia työllisyyteen ja elinvoimaan liittyviä kokeilu-, kehittämis- ja pilottihankkeita mm. käytettävissä olevilla rahoitusinstrumenteillaan.
Maakuntahallitus päättää esittää maakuntavaltuustolle, että se pitää edellä esitettyä vastausta riittävänä ja että aloite on loppuun käsitelty.
Päätös
Ehdotus hyväksyttiin.
_____
.2 Perussuomalaisten valtuustoryhmän aloite Helsingin junan pysähtymiseksi Paimiossa
Perussuomalaisten valtuustoryhmä jätti maakuntavaltuuston kokouksessa 13.6.2022 § 189 seuraavan aloitteen:
”Helsingin junan pitää pysähtyä Paimiossa
Turun ja Helsingin välisen henkilöjunaliikenteen pitää tulevaisuudessa pysähtyä myös Paimiossa matkustajien ottamista ja jättämistä varten.
Elokuun 15. päivän jälkeen Helsingin junan pääteasema Turussa on Kupittaan asema seuraavan kahden vuoden ajan Aurajoen ylittävän rautatiesillan rakentamisen vuoksi. Samalla Helsinkiin matkaajien käytöstä poistuvat Turun rautatieaseman lähettyvillä olevat parkkipaikat. On tunnettua, että Kupittaan aseman seutu on niin täyteen rakennettu, että alueella on huutava pula edullisista parkkipaikoista jo alueella työssä käyvien vuoksi. Nyt junan aikataulun sopisi hyvin pysähtyminen Paimiossa, kun ”pyörähdys” Turun rautatieasemalla jää pois matka-ajasta.
Keväällä 2021 valmistui Varsinais-Suomen paikallisjunaliikenteen asemapaikkojen kehittämissuunnitelma, siitä selviää, että maakunnassamme on voimakas halu kehittää lähijunaliikennettä. Siksi tuntuu perin nurinkuriselta, että Turun ja Helsingin välille pitkään suunniteltu noin tunnin juna ei tulevaisuudessa voisi pysähtyä Varsinais-Suomessa muualla kuin Turussa ja korkeintaan Salossa. Luulisi, että junayhteydestä tulisi huomattavasti kannattavampi ja kannatettavampi maakunnan ihmisten kannalta, jos myös Paimiossa olisi matkustajia palveleva seisake, jossa olisi riittävästi ilmaista paikoitustilaa junaan nousevien autoille.
Me, maakunnan päättäjinä, olemme avainasemassa ja vastuussa siitä, että maakunnan asukkaille järjestyy edullinen ja mutkaton kulku aamulla Helsinkiin töihin ja illalla takaisin, jos tarve niin vaatii. Nykyisillä polttoaineen hinnoilla ei ole suurta järkeä ajaa junan perässä pitkiä matkoja kyytiin päästäkseen. Ilmastoystävällisyys pitäisi huomioida myös julkisen liikenteen liityntöjä suunniteltaessa.
Perussuomalaisten maakuntavaltuustoryhmä”
Päätösehdotus
Maakuntajohtajan ehdotus
Maakuntahallitus päättää esittää maakuntavaltuustolle Perussuomalaisten tekemästä valtuustoaloitteesta seuraavaa:
Markkinaehtoinen kaukojunaliikenne Turku–Helsinki
Nykyinen Turun ja Helsingin välinen junaliikenne on markkinaehtoista. Markkinaehtoisessa liikenteessä operaattori, tässä tapauksessa VR, yksin päättää tarjottavan liikenteen palvelutasosta: vuorojen määrästä, pysähdyspaikoista ja lippujen hinnoittelusta. Toistaiseksi VR ei ole nähnyt pysähdystä Paimiossa kannattavana. Lisäpysähdystä on VR pitänyt kohtaavien junien aikataulutuksen kannalta vaikeana.
Tunnin juna -hankkeella tavoitellaan nykyistä huomattavasti nopeampaa ja lyhyempää Turku–Helsinki-junayhteyttä sekä junaliikenteen palvelutason parantamista koko yhteysvälillä. Tunnin juna edellyttää oikorataa Salo–Lohja–Espoo sekä kaksoisraidetta Turku–Salo-välille. Tunnin juna -hanke toteutuessaan mahdollistaa nopeiden ja suorien junavuorojen lisäksi sekä väliasemilla pysähtyvät kaukojunat että erityyppiset lähiliikenteen junat, jolloin myös suorat yhteydet Paimiosta Helsingin suuntaan paranevat.
Alueellinen junaliikenne
Varsinais-Suomen liiton tavoitteena on vuosien ajan ollut alueellisen junaliikenteen palauttaminen maakuntaan. Varsinais-Suomen maakuntastrategian (Maakuntastrategia 2040+ Kestävien kumppanuuksien Varsinais-Suomi) aluerakenteen visio on toimivalle joukkoliikenteelle rakentuva maakunnan laajuinen kestävä asunto- ja työmarkkina-alue. Varsinais-Suomen liiton työvälineet toimivan ja kestävän alue- ja yhdyskuntarakenteen sekä liikennejärjestelmän kehittämiseksi ovat maakuntakaavoitus sekä liikennejärjestelmäsuunnittelu. Sekä maakuntakaavassa (Varsinais-Suomen taajamien maankäytön, palveluiden ja liikenteen vaihemaakuntakaava) että liikennejärjestelmäsuunnitelmassa (Varsinais-Suomen liikennejärjestelmäsuunnitelma 2020) on osoitettu rataverkko ja asemapaikat sekä niiden kehittämistavoitteet.
Varsinais-Suomen vision, maakuntakaavan ja liikennejärjestelmäsuunnitelman mukaista alueellista junaliikennettä on edistetty valtuustoaloitteessakin todetun asemapaikkojen kehittämissuunnitelman lisäksi monilla toimenpiteillä. Käynnissä ja valmisteilla on useita alueellisia ja valtakunnallisia selvityksiä. Vielä vuoden 2022 aikana on tarkoitus yhdessä Pirkanmaan ja Varsinais-Suomen liittojen sekä Turku–Toijala-radanvarsikuntien kanssa teettää selvitys asemapaikkojen uudelleen avaamisen edellyttämistä suunnittelu- ja parannustoimenpiteistä.
Käynnissä olevassa Scale UP -hankkeessa on tutkittu radanvarsitaajamien matkustajapotentiaalia ja selvitetään junaliikenteen järjestämisen organisaatiomalleja. Saman hankkeen kesällä 2022 järjestämään paikallisjunakyselyyn saatiin yli 3 600 vastausta. Paimiolaisista vastaajista (569 kpl) 75,6 % olisi halukkaita käyttämään paikallisjunaa.
Varsinais-Suomen kuntajohto julkaisi 7.10.2022 kannanoton lähi- ja kaukojunaliikenteen kehittämisen puolesta kaikilla ratasuunnilla: ”Tavoitteena on kehittää Varsinais-Suomen sisäisiä ja ulkoisia yhteyksiä ja edistää Tunnin junan ohella ja sitä tukien lähijunaliikenteen edellytyksiä muun muassa uusia seisakkeita, asemapaikkoja ja liityntäpysäköintiä. Uusikaupunki–Turku–Tampere -välille sekä Tunnin junan myötä Turku–Helsinki -välin radanvarsikuntiin on mahdollista kehittää lähijunaliikennettä. Kaukoliikenteen uusia pysähdyspaikkoja tulevaisuudessa voi olla esimerkiksi Turun Urusvuoressa, Raision Nuorikkalassa, Naantalissa, Liedossa, Aurassa, Kyrössä ja Paimiossa.”
Laadittujen selvitysten perusteella lähijunaliikenteen toteuttaminen ja kaukoliikenteen palvelutason parantaminen kaikilla Varsinais-Suomen rataosuuksilla on sekä mahdollista että laajasti kannatettua. Turun ratapiha ja Turku–Kupittaa-kaksoisraide valmistuvat loppuvuodesta 2024. Aikataulutettavia, valtion ja kuntien yhdessä toteutettavia ja rahoitettavia asioita on kuitenkin vielä paljon. Suomen Lähijunat Oy:n SM2-junien kunnostuksen rahoitus on vielä avoin. Turku–Salo-välillä paikallisjunaliikenteen kokonaisvaltainen toteuttaminen edellyttää sekä tilaaja-/järjestäjä-organsiaatiokysymysten ratkaisemista että Tunnin juna -hankeyhtiön vetämän kaksoisraiteen rakentamista.
Vallitsevassa tilanteessa, jossa aloitteen mukainen akuutti paikallinen tarve, alueellinen kiinnostus sekä globaalit liikenteen vihreän siirtymän tavoitteet kohtaavat, on tärkeää jatkaa keskusteluja VR:n kanssa kaukojunien pysähtymiseksi Paimiossa mahdollisimman nopealla aikataululla.
Maakuntahallitus päättää esittää maakuntavaltuustolle, että se pitää edellä esitettyä vastausta riittävänä ja että aloite on loppuun käsitelty.
Ehdotus hyväksyttiin.
_____
Maakuntavaltuusto 5.12.2022