Perustelut
Suomen NRP-kumppanuussuunnitelman valmistelu
EU:n määräaika: Jäsenvaltioiden on toimitettava kansallisen ja alueellisen kumppanuussuunnitelman luonnos komissiolle 30.6.2027 mennessä.
Suomen valmistelu: Pääministeri Orpo asetti 26.6.2026 ministeriöiden välisen valmisteluryhmän, jonka tehtävänä on valmistella Suomen kansallinen ja alueellinen kumppanuussuunnitelma sekä sen edellyttämä hallintorakenne. Valmisteluryhmän toimikausi on 22.6.2026–31.12.2027.
Koordinointi: Valmistelua koordinoi valtiovarainministeriö (VM). Valmisteluryhmään kuuluvat kaikki ministeriöt, ja sen laajaan kokoonpanoon kutsutaan keskeiset sidosryhmät ja viranomaiset kumppanuusperiaatteen mukaisesti. Maakuntien liitoille ja elinvoimakeskuksille on tärkeää saada edustuksellinen osallistuminen.
Valmistelun seuraavat vaiheet: Ensimmäisiä tehtäviä ovat työsuunnitelman ja suunnitelman lukurakenteen laatiminen, joita käsitellään elo–syyskuussa 2026. Tämän jälkeen voidaan perustaa lukukohtaisia alatyöryhmiä, joihin osallistetaan keskeiset sidosryhmät.
Aluekehittämisen valmistelu: TEM järjesti 16.6.2026 maakuntien liittojen ja elinvoimakeskusten kanssa työpajan aluekehittämisen sisältöjen hahmottamiseksi. TEM tavoittelee 4–6 laajaa temaattista kulmakivi-investointia NRP-suunnitelman aluekehittämisen osuuteen. Työpajan ehdotukset ovat kuitenkin epävirallista ennakkovalmistelua eivätkä määritä lopullisen suunnitelman sisältöä.
Keskeinen viesti: Suomen NRP-valmistelu on nyt virallisesti käynnissä. VM koordinoi kokonaisuutta, mutta alueiden osallistuminen varmistetaan kumppanuusperiaatteen kautta. Aluekehittämisen sisältöjä on valmisteltu jo ennakkoon TEM:n johdolla, mutta lopulliset painopisteet ja toimenpiteet ratkaistaan vasta varsinaisessa kumppanuussuunnitelman valmistelussa.
Kansallisen aluekehittämisen toimintamallin ja lainsäädännön uudistaminen
Työ- ja elinkeinoministeriö asetti 11.6.2026 työryhmän tukemaan kansallisen aluekehittämisen toimintamallin ja tätä koskevan lainsäädännön uudistamista. Työryhmän tehtävänä on valmistella kansallisen aluekehittämisen uudistamisen tavoitteet ja toimintamalli sekä niitä koskeva lainsäädäntö. Aluekehittämisen uudistamisen tavoitteena on vastata toimintaympäristön ja 3 hallinnon muutoksiin, vahvistaa aluekehittämisen ja sitä edistävän rahoituksen vaikuttavuutta, virtaviivaistaa viranomaisten rooleja ja vahvistaa yhteistyötä sekä huomioida alueiden erilaistuminen. Työryhmän toimikausi on 30.6.2028 asti, mutta lakiesitys valmistellaan tiukalla aikataululla jo syksyn 2026 aikana.
EU:n Suomen maaraportti alleviivaa Länsiradan ja Saaristomeren merkitystä
Euroopan komissio on julkaissut vuosittaiset jäsenmaakohtaiset maaraportit ja suositukset. Suomen maaraportti on huomioinut talouden ja yhteiskunnan keskeiset haasteet sekä tekee suosituksia tarvittavista toimenpiteistä.
Raportissa arvioidaan, miten Suomi etenee Euroopan laajuisen liikenneverkon (TEN-T) täytäntöönpanossa. Raportti nostaa ensisijaisiin liikennehankkeisiin Länsiradan, Helsinki-Tampere-radan ja Itäradan, joiden kaikkien on tarkoitus lisätä nopeutta ja kapasiteettia. Näiden rautatieinvestointien arvioidaan parantavan TEN-T-ydinverkkoyhteyksiä EU:n koillisreunalla sekä tekevän Suomen tärkeimpien kaupunki- ja satamasolmukohtien ja laajemman käytäväjärjestelmän välisestä matkustaja- ja tavaraliikenteestä entistä luotettavampaa. Hankkeet sujuvoittavat meriverkon kautta Itämeren alueelle ja edelleen Keski-Eurooppaan suuntautuvia virtoja ja auttavat EU:ta saavuttamaan tavoitteensa, jotka koskevat nykyistä yhdennetympää, häiriönsietokykyisempää ja kestävämpää liikenneverkkoa.
Lisäksi osana Suomen hiilineutraalisuustavoitteen saavuttamista vuoteen 2035 mennessä huomioidaan Suomen poikkeuksellisen monimuotoinen luonto ja elinympäristöjen heikentyminen. Raportti kirjaa Suomen merkittäväksi ongelmaksi maataloustoiminnasta johtuvan rannikkovesien rehevöitymisen, joka koskee erityisesti Saaristomerta etupäässä runsaiden maatalouden valumavesien vuoksi.
VM:n selvitys maakuntien liittojen roolista ja tehtävistä muuttuneessa toimintaympäristössä
Kunta- ja alueministeri Ikonen asetti 23.6.2026 selvityshenkilö Kari Häkämiehen valmistelemaan kokonaisarvion maakuntien liittojen roolista ja tehtävistä. Tavoitteena on tuottaa vaihtoehtoisia ratkaisuja tehtävien järjestämiseksi muuttuneessa toimintaympäristössä. Selvityksessä tarkastellaan maakuntien liittojen lakisääteisiä ja muita tehtäviä sekä niiden suhdetta kuntiin, valtion aluehallintoon ja alueellisen demokratian rakenteisiin.
Yritysten liikevaihto ja tavaravienti kasvoivat vahvasti Varsinais-Suomessa
Varsinais-Suomen yritysten liikevaihdon kehitys oli vahvassa kasvussa vuoden 2026 alussa. Maakunnan kaikkien yritysten liikevaihto oli vuoden ensimmäisellä neljänneksellä 5,8 % korkeampi kuin vuotta aiemmin, ja liikevaihdon trendikehitys oli selvässä kasvussa. Nopeimmin liikevaihto kasvoi lääkekehityksen alalla. Suurista päätoimialoista liikevaihdon kasvua kannatteli keskimääräistä nopeammin kasvanut teollisuus. Seuratuista aloista vain ICT-alan liikevaihto laski vuoden alussa, ja silläkin liikevaihdon trendikehitys oli kasvussa. Myös Varsinais-Suomen tavaravienti kasvoi nopeasti ja oli vuonna 2025 selvästi maan toiseksi korkeimmalla tasolla Uudenmaan jälkeen. Tarkempi analyysi ja kuvat tavaraviennin ja liikevaihdon kehityksestä löytyy Lounaistiedon sivuilta: lounaistieto.fi/yritysten-liikevaihto-ja-tavaravienti-kasvoivat-vahvasti
Päätösehdotus
Esittelijä
-
Jyri Arponen, maakuntajohtaja, jyri.arponen@varsinais-suomi.fi
Maakuntahallitus päättää merkitä ajankohtaisen katsauksen tiedoksi.