Perustelut
Ympäristöministeriö on pyytänyt lausuntoa luonnoksesta hallituksen esitykseksi laiksi ympäristönsuojelulain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi 6.7.2026 mennessä. Esityksellä pantaisiin osittain täytäntöön Euroopan unionin uudelleenlaadittu yhdyskuntajätevesidirektiivi (EU 2024/3019), joka tuli voimaan 1.1.2025.
Direktiivin kansallisen täytäntöönpanon määräaika on 31.7.2027, ja täytäntöönpano on jaettu kahteen osaan. Nyt lausunnolla oleva esitysluonnos on ensimmäinen vaihe; puhdistamoiden aiempaa tiukemmista käsittely- ja tarkkailuvaatimuksista, kuten mikroepäpuhtauksien poistosta ja sen kustannusten kattamisesta laajennetulla tuottajavastuulla, säädettäisiin myöhemmin annettavalla toisella hallituksen esityksellä.
Esitysluonnoksessa ehdotetaan muutoksia ympäristönsuojelulakiin, vesihuoltolakiin, vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisestä annettuun lakiin sekä valmisteilla olevaan yhdyskuntarakentamislakiin. Muutokset koskevat muun muassa yhdyskuntajätevesien käsittelyä, fosforille ja typelle herkkien alueiden määrittämistä, riskinarviointeja, vesihuollon toiminta-alueita sekä hulevesien hallintaa. Tavoitteena on antaa hallituksen esitys eduskunnalle syksyllä 2026.
Esitys on Varsinais-Suomen ja etenkin Saaristomeren kannalta merkityksellinen kolmesta syystä. Nykyisen direktiivin täytäntöönpanossa koko Suomi on määritelty rehevöitymiselle herkäksi alueeksi; jatkossa Lupa- ja valvontavirasto määrittäisi kuuden vuoden välein typelle ja/tai fosforille herkät vesimuodostumat, mikä ratkaisisi tehostetun ravinteidenpoiston piiriin kuuluvat puhdistamot. Lisäksi ehdotettu direktiivitaajaman määritelmä supistaisi velvoitteiden soveltamisalaa ja sitä kautta sen piiriin kuuluvien taajamien ja niiden jätevesiä käsittelevien puhdistamojen määrää merkittävästi. Kolmanneksi puhdistamohankkeissa voitaisiin jatkossa tietyin edellytyksin poiketa vesien sitovista ympäristötavoitteista (uusi 20 d §). Liiton lausunnossa otetaan kantaa erityisesti näihin kysymyksiin.
Varsinais-Suomen liitto antoi asiasta lausunnon maakuntajohtajan lausuntona 3.7.2026.
Valmistelija/lisätiedot
Heidi Saaristo-Levin, suunnittelujohtaja
Miika Tiainen, edunvalvonnan erikoissuunnittelija
etunimi.sukunimi@varsinais-suomi.fi
Päätösehdotus
Esittelijä
-
Jyri Arponen, maakuntajohtaja, jyri.arponen@varsinais-suomi.fi
Maakuntahallitus päättää merkitä tiedoksi seuraavan, maakuntajohtajan lausuntona 3.7.2026 annetun lausunnon:
Varsinais-Suomen liitto pitää direktiivin täytäntöönpanoa ja siihen liittyvää sääntelyä lähtökohtaisesti kannatettavana, sillä yhdyskuntajätevesien käsittelyn tehostaminen tukee suoraan maakunnan strategisia tavoitteita Saaristomeren tilan parantamiseksi. Saaristomeren rehevöityminen johtuu useista kuormituslähteistä, jossa myös yhdyskuntajätevesillä on oma, pieni osuutensa kokonaiskuormituksesta. Liitto pitää tärkeänä, että nyt käsillä oleva esitys tarkastelee yhdyskuntajätevesiperäistä kuormitusta osana laajempaa, kaikki kuormituslähteet kattavaa kokonaisuutta.
Esityksessä säädettäisiin menettelystä, jolla Lupa- ja valvontavirasto määrittäisi kuuden vuoden välein, mitkä vesimuodostumat ovat typelle ja/tai fosforille herkkiä. Päätös on keskeinen sen kannalta, mitkä puhdistamot velvoitetaan direktiivin liitteen mukaiseen tehostettuun typen ja fosforin poistoon.
Varsinais-Suomen liitto katsoo, että arvioinnin kriteerit ja vesimuodostumakohtainen tarkastelu tulee säätää siten, että vesimuodostumat tulevat kattavasti arvioiduiksi, eikä arviointi rajaudu vain suurimpiin tai jo tunnetusti kuormitettuihin muodostumiin. Arvioinnissa tulee hyödyntää vesienhoidon ja merenhoidon suunnittelussa jo kerättyä tietoa meren tilasta ja kuormituslähteistä ja paikallista asiantuntemusta, jotta päällekkäistä selvitystyötä vältetään ja arviointi on ajantasainen.
Esityksellä lisättäisiin vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisestä annettuun lakiin uusi 20 d §, jonka nojalla yhdyskuntajätevedenpuhdistamon rakentamis- tai laajentamishankkeessa voitaisiin tietyin edellytyksin poiketa vesien sitovista ympäristötavoitteista. Varsinais-Suomen liitto suhtautuu ymmärtävästi tarpeeseen mahdollistaa välttämättömät puhdistamoinvestoinnit myös tilanteissa, joissa tavoitteiden täysimääräinen saavuttaminen ei ole teknisesti tai kohtuullisin kustannuksin toteutettavissa. Samalla liitto pitää tärkeänä, ettei poikkeamismahdollisuudesta muodostu käytännön väylää, joka heikentää esimerkiksi jo ennestään kuormitetun Saaristomeren tilan parantamiseen tähtääviä velvoitteita.
Esityksessä ehdotettu direktiivitaajaman määritelmä ja siihen sisältyvä tiheysvaatimus (25 avl/ha) ratkaisevat, mitkä taajamat ja puhdistamot kuuluvat direktiivin tiukempien velvoitteiden piiriin. Uusi määritelmä supistaisi direktiivin soveltamisalaa nykyiseen taajamamäärittelyyn verrattuna, jolloin vaatimuksia sovellettaisiin lähtökohtaisesti pienempään määrään puhdistamoita. Varsinais-Suomen liiton näkemyksen mukaan vaatimusten mahdollinen supistaminen pienempään määrään puhdistamoita ei käytännössä saisi heikentää vesien ja meren tilaa.
Liitto pitää tärkeänä, että kansallista liikkumavaraa käytettäessä huomioidaan rannikko- ja saaristoalueiden erityispiirteet, kuten kausivaihtelu ja loma-asutuksen aiheuttama kuormituspiikki kesäaikaan. Rannikko- ja saaristo-olosuhteet tulee huomioida kansallisessa toimeenpanossa myös velvoitteiden käytännön toteutettavuuden näkökulmasta. Pitkät siirtoviemärit sekä hajautunut yhdyskuntarakenne nostavat investointi- ja käyttökustannuksia, joten sääntelyn tulee mahdollistaa myös riittävä joustavuus ja kustannustehokkuuden huomiointi saariston kaltaisilla erityisalueilla, kuitenkin niin, ettei merkittäviä kuormituslähteitä jää sen ulkopuolelle.
Esitystä yli 100 000 avl:n direktiivitaajamien velvollisuudesta laatia kokonaisvaltainen yhdyskuntajätevesien hallintasuunnitelma rankkasateiden aiheuttamien ylivuotojen ja saastuneiden hulevesien hallitsemiseksi liitto pitää hyvänä. Velvoite voisi ulottua myös tätä pienempiin taajamiin tilanteessa, jossa ylivuodot muodostavat merkittävää riskiä ja vastaanottava vesistö on herkkä.
Liitto pitää kannatettavana sitä, että esityksen mukaan käsiteltyjen yhdyskuntajätevesien johtamista koskevassa riskinarvioinnissa otetaan huomioon myös vesiviljelytoimintaan, kuten kalankasvatukseen liittyvät riskit.