Maakuntahallitus, kokous 24.8.2026

Perustelut

Valtioneuvoston kanslia on pyytänyt lausuntoja työryhmän loppuraportista koskien EU:n monivuotisen rahoituskehyksen 2028–2034 kumppanuussuunnitelman hallintorakenteen valmistelua 21.8.2026 mennessä.

Pääministeri Orpo asetti 13.3.2026 työryhmän valmistelemaan EU:n tulevan monivuotisen rahoituskehyksen 2028–2034 Suomen kansallisen ja alueellisen kumppanuussuunnitelman valmistelun ja toimeenpanon hallinnollinen rakenne 31.5.2026 mennessä. Työryhmän tehtävänä oli laatia ehdotus Suomen kansallisen ja alueellisen kumppanuussuunnitelman valmistelun ja toimeenpanon hallintorakenteeksi, valmistella aikataulu ja toimet kumppanuussuunnitelman valmistelemiseksi sekä keskustella asetusehdotuksen erityistavoitteista ja niiden painotuksista. Työryhmä kartoitti työssään säädöstarpeita sekä laati ehdotukset vaihtoehdoiksi kumppanuussuunnitelman valmistelun ja toimeenpanon hallintorakenteeksi erityisesti koordinoivan toiminnon osalta. Lisäksi työryhmä laati ehdotukset suunnitelman valmistelusta, tavoitteiden priorisoinnista sekä tietojärjestelmäkysymyksistä.

Työryhmän ehdottamien vaihtoehtojen punninnan pohjalta kumppanuussuunnitelman valmistelun ja toimeenpanon koordinointi annettiin poliittisella linjauksella valtiovarainministeriön tehtäväksi tiiviissä yhteistyössä valtioneuvoston kanslian kanssa. Kumppanuussuunnitelman valmistelu koordinoidaan ministeriöiden edustajista koostuvassa ryhmässä, jonka laajaan kokoonpanoon kutsutaan NRP-asetusehdotuksessa edellytetyt tahot (ml. Ahvenanmaa) kumppanuusperiaatetta noudattaen.

Lisätiedot: Lausuntopyyntö

Lausunto on tallennettu lausuntopalveluun 21.8.2026.

Valmistelija/lisätiedot
Johanna Mattila, aluekehitysjohtaja
Petteri Partanen, elinkeinopäällikkö
etunimi.sukunimi@varsinais-suomi.fi

Päätösehdotus

Esittelijä

Maakuntahallitus päättää merkitä tiedoksi seuraavan 21.8.2026 lausuntopalveluun jätetyn lausunnon:

1. Yleiset näkemykset työryhmäraportista

Varsinais-Suomen liitto kiittää mahdollisuudesta lausua työryhmäraportista, joka koskee Suomen kansallisen ja alueellisen kumppanuussuunnitelman valmistelua ja toimeenpanoa tulevalla EU:n monivuotisella rahoituskehyskaudella 2028–2034.

Varsinais-Suomen liitto pitää tärkeänä, että Suomen kansallisen ja alueellisen kumppanuussuunnitelman kumppanuusvalmistelu käynnistetään ripeästi. Komission asetusehdotuksen COM (2025) 565 artiklan 6 mukaan kumppanuussuunnitelman valmistelu tulee tehdä monitasoisen hallinnon ja alhaalta ylöspäin suuntautuvan lähestymistavan mukaisesti. Tähän asti Suomen valmistelu on ollut vain valtion sisäistä ja ylätasolla tapahtuvaa, mikä ei ole asetusehdotuksen mukaista. Suomen kumppanuussuunnitelman valmisteluun on viivyttelemättä otettava mukaan maakuntien liitot, jotka kuntayhtyminä täyttävät monitasoisen hallinnon vaatimuksen. Lisäksi maakuntien liitot aluekehityksestä vastaavina viranomaisina kokoavat yhteen alueensa toimijoita ja tuovat sitä kautta kumppanuussuunnitelman valmisteluun alhaalta ylöspäin suuntautuvan näkemyksen.

Varsinais-Suomen näkökulmasta alueellinen kumppanuus on erityisen tärkeää, koska maakunnassa sijaitsevat useat Suomen kilpailukyvyn kannalta keskeiset kasvun ja uudistumisen ekosysteemit. Näihin kuuluvat muun muassa meriklusteri, lääketeollisuuden ja terveysteknologian keskittymä, puolustus- ja kaksikäyttöteknologioihin liittyvä osaaminen, puhtaan siirtymän investoinnit sekä kansainvälisesti merkittävät satama- ja logistiikkayhteydet. Näiden ekosysteemien kehittäminen edellyttää alueellista valmistelua ja vahvaa alueellista omistajuutta.

Varsinais-Suomen liitto kannattaa raportissa esitettyä tavoitetta hallinnon yksinkertaistamisesta niin, että kumppanuussuunnitelman varojen käyttö kevenee ja sujuvoituu tuensaajien näkökulmasta. Yksinkertaistamista ei saa toteuttaa aluelähtöisyyden kustannuksella. Mitä joustavampi ja tulosperusteisempi EU-rahoituksen malli on, sitä enemmän se edellyttää vahvaa alueellista toimeenpanokykyä, alueellista tilannekuvaa ja alueiden omaa strategista vastuunottoa.

2. Näkemykset kansallisen ja alueellisen kumppanuussuunnitelman valmistelusta

Maakuntien liittojen tulee olla edustettuina keskeisissä valmisteluryhmissä, alatyöryhmissä, valmistelujaostoissa ja muissa vastaavissa rakenteissa, joissa tehdään kumppanuussuunnitelman sisältöä, rakennetta, hallintoa ja toimeenpanoa koskevia linjauksia. Tämä koskee sekä strategista valmistelua että teknisempää valmistelua, kuten lukurakennetta, rahoituksen kohdentamisperiaatteita, indikaattoreita, tietojärjestelmiä, säädösvalmistelua ja toimeenpanon vastuita.

Suunnitelman rakenteessa täytyy olla aluekehittämisen luku tai lukuja. Aluekehittämisen lukujen valmistelusta ja toimeenpanosta vastaava hallintoviranomainen tulisi olla työ- ja elinkeinoministeriö, jonka tulee perustaa lukujen valmisteluun tarkoituksenmukaisen määrän alatyöryhmiä kumppanuusperiaate huomioiden. Näissä alatyöryhmissä tulee olla mukana aluekehittämisestä vastaavina viranomaisina maakuntien liitot.

Varsinais-Suomen liitto korostaa, että maakuntien liittojen rooli rajoitu vain rahoituksen jakamiseen tai hallinnointiin. Liitot kokoavat yhteen alueen toimijat, tunnistavat strategiset investointikokonaisuudet ja rakentavat niiden ympärille yhteistyötä, jonka avulla kansalliset tavoitteet muuttuvat konkreettisiksi hankkeiksi, investoinneiksi ja uudistuksiksi. Varsinais-Suomessa tällaisia kokonaisuuksia ovat esimerkiksi meriteollisuuden vihreä siirtymä, puolustus- ja turvallisuusalan osaamiskeskittymät, lääkekehitys, terveysteknologia, vetytalous sekä satamiimme ja logistiikkakäytäviin liittyvät investoinnit.

Maakuntien liitot pitävät kumppanuussuunnitelman vaikuttavuuden lähtökohtana sitä, että suunnitelman lukurakenne laaditaan aidosti aluelähtöiseksi. Kasvu, uudistuminen, yritysten investoinnit, TKI-toiminta, osaamisen kehittäminen, työllisyys ja maaseudun elinvoima toteutuvat alueellisissa ja ylialueellisissa ekosysteemeissä. Kumppanuussuunnitelman aluekehittämisen toimien tulee mahdollistaa sekä maakuntakohtainen strateginen kohdentaminen että ylialueellinen yhteistyö. Hallinnollisesta ylialueellisesta yhteistyöstä Varsinais-Suomen liitolla on hyvät kokemukset Etelä-Suomen liittojen koordinaatiosta ohjelmakaudella 2021–2027 Uudenmaan liiton toimiessa koordinoivana liittona.

Varsinais-Suomen liitto pitää tärkeänä, että suunnitelmassa mahdollistetaan myös ylialueelliset kehittämiskokonaisuudet. Esimerkiksi meriklusterin kilpailukyky, länsiyhteydet, Itämeren logistiikkayhteydet, puolustusteollisuuden arvoketjut, Itämeren suojelu ja kansainväliset tutkimusverkostot eivät noudata hallinnollisia maakuntarajoja, vaan edellyttävät laajempaa yhteistyötä Suomen ja Euroopan tasolla.

3. Kumppanuusrahaston tavoitteiden huomiointi ja painottaminen kumppanuussuunnitelman valmistelussa

Maakuntien liitot ovat jo tehneet yhteistä valmistelua kumppanuussuunnitelman mahdollisiksi aluekehittämisen sisällöiksi ja aluekehittämisen kulmakivitoimenpiteiksi alueiden tarpeisiin perustuen. Valmistelun tehokkaan etenemisen varmistamiseksi tätä tehtyä työtä tulee hyödyntää.

Maakuntien liitot pitävät hyvinä kumppanuussuunnitelmalle asetettuja tavoitteita talouskasvun vahvistamisesta, uudistumisesta ja EU-rahoituksen mahdollisimman vaikuttavasta hyödyntämisestä. Raportin näkemys siitä, että suunnitelmassa tulee painottaa talouskasvua vahvistavia investointeja ja uudistuksia, on maakuntien liittojen mielestä kannatettava. Suomessa koheesiopolitiikan rahoitus on merkittävä kasvun ja kilpailukyvyn väline: sillä tuetaan yritysten investointeja, TKI-toimintaa, osaamisen kehittämistä, puhdasta siirtymää, pk-yritysten uudistumista, alueellisia innovaatioekosysteemejä ja paikallista elinvoimaa. Alueiden kehityserojen kaventaminen ei ole talouskasvun vastakohta, vaan edellytys koko Suomen potentiaalin hyödyntämiselle. Kumppanuusrahaston tavoitteita painotettaessa tulee huomioida ainakin seuraavat kokonaisuudet:

1. Kumppanuussuunnitelman tulee vahvistaa alueellisia TKI- ja innovaatioekosysteemejä. Suomen kansalliset TKI-tavoitteet eivät toteudu ilman alueilla toimivia korkeakouluja, tutkimusorganisaatioita, ammattikorkeakouluja, pk-yrityksiä ja yritysvetoisia kehittämisympäristöjä. Rahoituksen tulee tukea koko innovaatioketjua ideasta pilotointiin, käyttöönottoon, kaupallistamiseen ja teolliseen mittakaavaan.
2. Suunnitelman tulee tukea pk-yritysten investointeja, tuottavuutta ja uudistumista. Kaikki alueellinen uudistuminen ei perustu huipputeknologisiin läpimurtoihin, vaan usein ratkaisevaa on yritysten kyky ottaa käyttöön uutta teknologiaa, kehittää tuotantoaan, parantaa tuottavuuttaan, monipuolistaa toimintaansa ja vastata muuttuviin markkinoihin. Kumppanuusrahaston tulee olla saavutettava myös pienille ja keskisuurille yrityksille sekä toimijoille, joilla ei ole suurten organisaatioiden hallinnollisia resursseja.
3. Vihreä ja digitaalinen siirtymä tulee toteuttaa alueellisesti oikeudenmukaisesti. Siirtymästä on muodostuttava alueille mahdollisuus: uusia investointeja, työpaikkoja, paikallista arvonlisää, yritysten uudistumista ja uusia palvelumalleja. Jos siirtymä näyttäytyy alueilla vain kustannuksina, rajoitteina tai ulkoa asetettuina velvoitteina, se heikentää luottamusta ja vähentää politiikan hyväksyttävyyttä.
4. Suunnitelmassa on huomioitava osaaminen, työllisyys ja työvoiman saatavuus. Työvoimapula, osaamistarpeiden muutos, väestön ikääntyminen ja erilaiset koulutuspolut vaikuttavat suoraan kasvun edellytyksiin. Kumppanuussuunnitelman tulee tukea kuntien työllisyysvastuuta, alueellisia osaamisratkaisuja, jatkuvaa oppimista ja yritysten osaajatarpeisiin vastaamista.
5. Suunnitelman tulee tunnistaa maaseudun, kaupunkien ja erilaisten alueiden kehityspotentiaali. Maaseudun elinvoima, palvelut, yritysrakenteen monipuolistaminen, paikalliset innovaatioekosysteemit, Leader-toiminta ja saavutettava rahoitus ovat olennaisia koko Suomen alueellisen tasapainon ja kokonaisturvallisuuden näkökulmasta. Kaupungit puolestaan ovat keskeisiä innovaatioekosysteemien, korkeakouluyhteistyön, kestävän kaupunkikehittämisen ja kansainvälisen kilpailukyvyn alustoja. Näitä ei tule tarkastella toisistaan irrallisina, vaan toisiaan täydentävinä kehittämisympäristöinä.
6. Kumppanuussuunnitelman tulee vahvistaa resilienssiä ja kokonaisturvallisuutta pitkäjänteisesti. Kumppanuusrahastoa ei tule rakentaa ensisijaisesti äkillisiin kriiseihin reagoivaksi kriisirahastoksi. Tehokkain kriisinkestävyys syntyy ennakoivasta ja pitkäjänteisestä alueiden elinvoiman, yritysrakenteen, osaamisen, saavutettavuuden, huoltovarmuuden ja yhteiskunnan uudistumiskyvyn vahvistamisesta.

Liitot korostavat, että kasvu ei synny irrallaan alueista. Kasvu syntyy alueellisissa ja ylialueellisissa ekosysteemeissä, joissa kunnat, yritykset, korkeakoulut, tutkimusorganisaatiot, oppilaitokset, kehittämisyhtiöt, järjestöt ja muut toimijat rakentavat uutta osaamista, investointeja, yritystoimintaa ja työllisyyttä. Maakuntien liitot kokoavat näitä toimijoita yhteen ja kytkevät alueiden kehittämistarpeet kansallisiin ja EU-tason tavoitteisiin.

Varsinais-Suomessa teollisuus kasvaa muuta maata nopeammin, yritysten TKI panostukset ovat vahvassa nousussa ja meriteollisuus, terveysteknologia, tekoäly, älykäs valmistaminen sekä ruokajärjestelmä muodostavat kansallisesti ja kansainvälisesti merkittäviä osaamiskeskittymiä. Varsinais-Suomen vahvuudet kytkeytyvät myös kokonaisturvallisuuteen, vahvistuvaan puolustus- ja kaksikäyttöteollisuuteen, huoltovarmuuteen ja vihreään siirtymään. Maakunta on muuttovoittoinen ja nopeasti kasvava alue, jossa elinkeinoelämän investoinnit, korkeatasoinen koulutus ja toimivat työmarkkinat tukevat koko Suomen talouskasvua, kilpailukykyä ja uudistumiskykyä.

Kasvun vahvistaminen edellyttää toimivia korkeakoulu- ja TKI-ratkaisuja, osaajapolkuja ammatillisesta koulutuksesta korkeakouluihin sekä jatkuvan oppimisen kehittämistä, kuntien ja työllisyysalueiden taloudellisen kantokyvyn vahvistamista, kansainvälisten osaajien parempaa kiinnittymistä Suomeen sekä aluekehityspolitiikkaa, joka tukee kasvua, investointeja ja rakennemuutoksen hallintaa myös Etelä ja Länsi-Suomessa.

Varsinais-Suomi toimii siltana Pohjolaan ja Eurooppaan. Satamien ja Helsinki–Turku–Tukholma-käytävän kautta Suomi kytkeytyy pohjoismaiseen talousalueeseen ja eurooppalaisiin markkinoihin. Lounais-Suomen satamien ja niiden takamaayhteyksien kehittäminen on koko maan huoltovarmuuden kannalta kriittistä.

Saaristomeri on Suomen rannikon huonokuntoisin merialue ja Suomen ainoa niin sanottu hot spot –kohde Itämeren suojelukomissio Helcomin listalla. Valuma-alueeseen kohdistuva maatalouden hajakuormitus meren pahimpia kuormittajia. Tässä yhteydessä Saaristomeri on nostettu esiin myös EU komission Suomen maaportissa 2026. Vesien tilan parantaminen ja rehevöitymiskehityksen kääntäminen edellyttävät skaalattavia ratkaisuja ja rahoituksen kustannustehokasta kohdentamista riskialueille. Saaristomeren tilan parantaminen on kansallinen ympäristö ja elinvoimatehtävä. Vesiensuojelu on myös ilmastonsuojelua ja työ tukee vihreän siirtymän murrosta erityisesti ruokajärjestelmän kestävyyden ja ravinnekierron tehostumisen kautta. Yhteisenä kestävyystavoitteena on suljettu ravinnekierto ja maatalouden kannattavuus.

4. Muuta huomioitavaa

Varsinais-Suomen liitto korostaa, että maakuntien liittojen roolia ei tule tarkastella ensisijaisesti hallinnollisena kysymyksenä, vaan osana Suomen kasvun, kilpailukyvyn ja uudistumisen toteuttamista. Maakunnan liitot kokoavat alueelliset toimijat yhteisiin investointi- ja kehittämiskokonaisuuksiin, tunnistavat alueiden kasvupotentiaalin sekä varmistavat kansallisten tavoitteiden muuttumisen käytännön toimenpiteiksi.

Varsinais-Suomessa tämä tarkoittaa esimerkiksi meriklusterin uudistumisen tukemista, kansainvälisten investointien houkuttelua, tutkimus- ja innovaatioympäristöjen kehittämistä, lääke- ja terveysteknologia-alan kasvun mahdollistamista, ruokajärjestelmän uudistamista sekä vihreän siirtymän investointien valmistelua. Näissä kokonaisuuksissa maakunnan liitto toimii kokoavana voimana kuntien, yritysten, korkeakoulujen ja valtion toimijoiden välillä.

Varsinais-Suomen liitto katsoo, että tulevan kumppanuussuunnitelman onnistuminen edellyttää alueiden vahvaa osallistumista niin valmistelussa, toimeenpanossa, seurannassa kuin hallinnoinnissakin. Tavoitteena tulee olla toimintamalli, jossa kansallinen koordinaatio ja alueellinen toteutus täydentävät toisiaan ja jossa maakuntien liittojen osaaminen hyödynnetään täysimääräisesti Suomen ja Euroopan yhteisten tavoitteiden saavuttamiseksi.