Perustelut
Etäkuuleminen: Maakuntalentojen selvitysryhmä
Liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne asetti kehysriihipäätöksen mukaisesti selvitysryhmän valmistelemaan mallin, jolla pitkällä aikavälillä järjestetään maakuntien lentoyhteydet. Selvitysryhmä kutsui asettamispäätöksen mukaisesti kuultaviksi alueiden edustajia lentoasemapaikkakunnilta 23.6.2026.
Turun kaupungin ja Varsinais-Suomen liiton kirjallinen vastaus annettuihin kysymyksiin:
1. Miten päästään markkinaehtoiseen liikenteeseen?
Valtio kantaa vastuuta Suomen liikenneverkosta.
Lentoasemaverkosto on osa Suomen liikenneinfran kokonaisuutta ja valtion tulee sitä ylläpitää.
Lentoliikennepalvelujen tulee syntyä pitkällä aikavälillä markkinaehtoisesti. Lentoasemaverkosto muodostaa alustan ensisijaisesti kaupallisille lentoliikennepalveluille. Turun lentoaseman lennot ovat markkinaehtoista liikennettä.
2. Millä keinoilla vähentäisitte maakuntalentojen kuluja valtiolle julkisen talouden tilanne huomioon ottaen?
Ensisijaista on kehittää kenttiä, joilla on edellytyksiä markkinaehtoiseen liikenteeseen. Jos ja kun valtio rahoittaa ostoliikennettä, valinnat pitää tehdä todennettavissa olevan kysynnän (matkustajamäärät, yrityspohja) tai kysyntäpotentiaalin perusteella. Kaikessa valtion ostoliikenteessä tulee arvioida liikenteen merkitystä hallitusti palvelutasomäärittelyn kautta.
Hajautettu lentoasemaverkosto lisää koko järjestelmän resilienssiä. Turun lentoasema on HKI-Vantaan varakenttä monelle lentoyhtiölle ja Helsinki-Vantaan lisäksi toinen Suomen TEN-T ydinverkon kentistä.
Kentällä tulee olla kehitysnäkymää. Varsinais-Suomen maakuntakaavassa on suunniteltu runsaasti mahdollisuuksia Turun lentoaseman ja sitä ympäröivän yrityskeskittymän kehitykseen. Mukana on kentän kehittämisen osalta esim. varaus kiitoteiden pidentämiselle. Myös MAL-seutusuunnittelussa lentoaseman seutu nähdään potentiaalisena yrityskeskittymänä. Varsinais-Suomen tuoreessa liikennejärjestelmäsuunnitelmassa on nähty mahdollisuutena Turun ja lähikenttien välisten lentoyhteyksien sähköistäminen (Helsinki, Maarianhamina, Tukholma, Kööpenhamina ja Riika).
Turun lentoaseman ovat pääosin kansainvälisiä lentoja ja matkamäärät ovat voimakkaassa kasvussa. Vuoden 2026 ensimmäisen neljänneksen aikana Turun matkustajamäärä on kasvanut yli 60 % edellisvuodesta, kun Finavian kaikilla kentillä kasvu keskimäärin 8 %. Koronaa edeltävää tasoa ei ole vielä saavutettu (450 000 matkaa/v.), mutta kasvuvauhti on nopea (vuonna 2025 280 000 matkaa/v.). Kansainvälisten reittien matkustajamäärissä olemme Suomen 4. suurin kenttä Helsinki-Vantaan, Rovaniemen ja Kittilän jälkeen.
Turun lentoaseman suorassa vaikutuspiirissä noin tunnin matkan päässä asuu yli 0,5 miljoonaa ihmistä ja Turun lentoaseman kautta kulkee lähes 0,3 milj. matkustajaa vuosittain. Merkittävä kohderyhmä lentoasemalle ovat työmatkustajat, esimerkiksi telakkateollisuutta palvelevalla Turku-Gdansk -lentoreitillä kulkee yli 100 000 matkustajaa vuosittain. Osaavan työvoiman houkuttelussa yli puolet seudun yrityksistä katsoo lentoliikenteen tuoman veto- ja pitovoiman olevan välttämätöntä tai tarpeellista. Suomen kauppakamarit tutkivat v. 2024 maakuntakenttien aluetaloudellisia vaikutuksia ja Turun lentoaseman aluetaloudelliset vaikutukset olivat kaikkein merkittävimmät, jopa 7,7 miljardia euroa. Selvityksen mukaan lentoliikenne katalysoi seudulle 21 320 työpaikkaa. Kansainvälistä kauppaa harjoittavien yritysten liikevaihdosta on lentoliikenneriippuvaista 89 prosenttia. Erityisen riippuvaisia lentoliikenteestä ovat kemianteollisuus sekä matkailu ja koneteollisuus. Työmatkustuksen lisäksi Turun lentoasemalta on vapaa-ajanmatkustusta (n. 50/50).
3. Tärkeimmät mitattavissa olevat 3 kriteeriä ostoliikenteen käyttämiselle, mikäli valtiolla olisi edellytyksiä hankkia sitä (esim. matka-aika, täyttöaste, etäisyys lähimmälle markkinaehtoiselle lentoasemalle, vaihtoehtoiset kulkuyhteydet jne.)
Täyttöaste: Todennettu tai palvelutasomäärittelyn mukaan arvioitu potentiaali.
Kaikki Turun lentokentän kaupallinen liikenne on markkinaehtoista ja perustuu matkustajakysyntään. Lentojen täyttöasteet ovat yhtiöille kannattavia ja uusia kansainvälisiä reittejä on avattu vuoden sisällä kolme.
Suomen ja alueen kilpailukyky: Lentoyhteydet on nähtävä perusinfrastruktuurina kuten tiet, satamat ja raideliikenne. Suomen saavutettavuus on sijaintimme takia hankala ja jäämme matka-aika- ja kustannusvertailuissa jälkeen vastaavan kokoisista kaupungeista Keski-Euroopassa. Suomen ei tule itse pidentää matka-aikaa keskittämällä lentoliikenne vain Helsinkiin. Elinkeinoelämällä kansainvälinen saavutettavuus lentoteitse on äärimmäisen tärkeää.
Kaiken lentoliikenteen siirtäminen Helsinki-Vantaalle tarkoittaisi osalle yhteyksistämme matka-ajan tuplaantumista (erityisesti Pohjoismaat), jolla olisi merkittävä negatiivinen vaikutus työmatkustuksen tarpeisiin sekä vapaa-ajan matkustuksen kasvuun, toisin sanoen kilpailukykyymme. Turun näkökulmasta matkustaminen Helsinki-Vantaan kautta edellyttää usein 4–5 tunnin lähtövalmistelua ennen lentoa, mikä pidentää kokonaismatka-aikaa ja heikentää käyttökokemusta merkittävästi. Lisäksi matkustuksen hiilijalanjälki kasvaisi näissä tapauksissa merkittävästi.
Huoltovarmuus: Ulkorajavalvonnan, viranomaistyön ja kriisivalmiuden ylläpito ja parantaminen on välttämätöntä.
Rajavartiolaitoksen toiminta Turun lentoasemalla on olennainen osa Suomen ulkorajavalvontaa, viranomaisyhteistyötä ja kriisivalmiutta. Rajavartiolaitoksen vartiolentueen lisäksi Turun lentoasemalla toimii Finnhems-sairaankuljetuskopteri. Lisäksi Ilmavoimilla oma alue/tukikohta Turun lentoasemalla. Sotilasilmailun ja huoltovarmuuden kannalta Suomen läntiset kentät ovat tärkeitä.
Turussa 24.6.2026
Edunvalvontajohtaja Malla Rannikko-Laine, Varsinais-Suomen liitto
Liikennekehitysjohtaja Sirpa Korte, Turun kaupunki
Vaihemaakuntakaavan luonnos nähtävillä 30.9.2026 asti
Vesien ja voimien vaihemaakuntakaavan luonnos on nähtävillä 10.8.–30.9.2026, jolloin kaikilla osallisilla on mahdollisuus tutustua aineistoon ja esittää mielipiteitään.
Vaihemaakuntakaava on koko maakuntaa koskeva suunnitelma, joka ohjaa alueidenkäyttöä pitkällä aikavälillä. Tässä kaavassa tarkastellaan erityisesti vesistöihin ja energiantuotantoon liittyviä kysymyksiä. Nyt nähtäville tuleva luonnos on valmisteluvaiheen aineisto, josta kerättävä palaute huomioidaan kaavan jatkotyössä.
Nähtävilläoloa täydentävät seutukohtaiset vuorovaikutustilaisuudet eri puolilla maakuntaa (klo 17–19) on aloitettu Turun seudulta (18.8.) ja Loimaan seudulta (19.8.).
Tulevat tilaisuudet:
- Vakka-Suomi 26.8. (Monitoimijatalo Wintteri)
- Turunmaa 1.9. (Paraisten kaupungintalo)
- Salon seutu 2.9. (Salon IoT Campus)
Kaava-aineisto on kokonaisuudessaan nähtävillä Varsinais-Suomen liiton verkkosivuilla.
Eurooppa-foorumi 26.–28.8.2026
Turussa järjestettävä Eurooppa-foorumi kokoaa jälleen yhteen yhteiskunnallisia vaikuttajia, päättäjiä, asiantuntijoita ja kansalaisia keskustelemaan Euroopan tulevaisuudesta sekä Suomen roolista Euroopassa. Varsinais-Suomen liitto osallistuu tapahtumaan aktiivisesti. Liitto järjestää perjantaina 28.8. klo 10-10.45 yhdessä Uudenmaan, Pirkanmaan ja Päijät-Hämeen kanssa paneelikeskustelun, jossa keskustellaan Suomen rajat ylittävistä yhteyksistä Pohjolaan ja Baltiaan. Turun kaupunginteatterin Sopukassa Keskustelussa panelisteina toimivat Elinkeinoelämän keskusliiton toimitusjohtaja Minna Helle, liikenne- ja viestintävaliokunnan puheenjohtaja, kansanedustaja Jouni Ovaska, Helsingin pormestari Daniel Sazonov ja Varsinais-Suomen maakuntahallituksen puheenjohtaja, kansanedustaja Ville Valkonen.
Länsirata-ilta Varsinais-Suomen päättäjille ja vaikuttajille 14.9.2026 klo 17.30
Varsinais-Suomen liitto järjestää yhdessä Turun, Salon, Turun kaupunkiseudun, Turun kauppakamarin ja Varsinais-Suomen Yrittäjien kanssa Länsirata-illan maakunnan päättäjille ja vaikuttajille. Tilaisuudessa käydään läpi hankkeen ajankohtainen tilannekuva, tulevat vaiheet sekä keskustellaan Länsiradan merkityksestä Varsinais-Suomen, kasvukolmion ja koko Suomen saavutettavuudelle, kilpailukyvylle ja kasvulle. Tilaisuus tarjoaa mahdollisuuden yhteiseen keskusteluun hankkeen etenemisestä ja sen alueellisista vaikutuksista.