Perustelut
Ympäristöministeriö on pyytänyt lausuntoa Suomen ilmastotoimien sosiaalisen tuen suunnitelman luonnoksesta 26.8.2026 mennessä.
Suomen ilmastotoimien sosiaalisen tuen suunnitelma (sosiaalinen ilmastosuunnitelma) on osa kansallista ja eurooppalaista ilmastopolitiikan kokonaisuutta, jossa keskeisenä tavoitteena on edistää vihreää siirtymää sosiaalisesti oikeudenmukaisella tavalla. Suunnitelman laatiminen liittyy EU:n sosiaaliseen ilmastorahastoon (Social Climate Fund), jonka tarkoituksena on tukea haavoittuvassa asemassa olevia EU-kansalaisia ja yrityksiä, kun päästökauppa laajenee koskemaan tieliikennettä ja rakennusten erillislämmitystä (ETS2). Rahoituksen käyttöön saamiseksi jäsenvaltioiden edellytetään laativan sosiaalinen ilmastosuunnitelma, jossa kuvataan ne kansalliset toimenpiteet, joilla haavoittuvia kotitalouksia, mikroyrityksiä ja liikenteen käyttäjiä tuetaan siirtymässä.
Sosiaalista ilmastorahastoa koskeva suunnitelma liitetään erillisenä kappaleena osaksi kansallista kumppanuussuunnitelmaa (NRP). Sosiaalista ilmastorahastoa (SCF) koskevaa suunnitelmaa koskevat lausuntokierrokset on toteutettu itsenäisesti, eikä SCF-suunnitelma tule lausuttavaksi osana NRP-suunnitelmaa koskevaa lausuntopyyntöä. Sosiaalista ilmastorahastoa koskeva suunnitelma hyväksytään EU-komissiossa erillisessä menettelyssä.
Suomen kansallisessa suunnitelmassa esitetään toimenpiteitä, joiden tarkoituksena on
- lieventää päästökaupan laajentamisen aiheuttamia sosiaalisia vaikutuksia sekä
- ehkäistä energiaköyhyyttä ja liikenneköyhyyttä fossiilisten polttoaineiden käytön kustannusten kasvaessa.
Rakennussektorin toimenpiteet keskittyvät energiaköyhyyden vähentämiseen ja energiatehokkuuden parantamiseen sekä tiedon että investointien avulla.
- Rakennusten energianeuvonta kuluttajille ja mikroyrityksille
- Asunto-osakeyhtiöille myönnettävät energia-avustukset
- Rakennusten energiatehokkuuden parantamiseen suunnatut avustukset valtion tukemille vuokra-asuntoyhtiöille
Liikennesektorin toimenpiteillä pyritään vähentämään liikkumisen kustannusrasitetta ja parantamaan kestävien liikkumismuotojen saatavuutta erityisesti niillä alueilla ja käyttäjäryhmissä, joilla vaihtoehdot ovat rajalliset.
- Ahvenanmaan kutsuliikennejärjestelmä
- Yksityishenkilöille suunnattu henkilöauton romutuspalkkio
- Mikroyrityksille suunnattu raskaan kaluston hankintatuki
- Alueellisen joukkoliikenteen tuki
- Kutsuliikenteen tuki
- Kävelyn ja pyöräliikenteen infrastruktuuri-investointien tuki
Toimet kohdennetaan erityisesti niihin ryhmiin ja alueisiin, joihin kustannusvaikutuksen kohdistuvat voimakkaimmin. Tavoitteena on, että kotitalouksilla ja mikroyrityksillä olisi paremmat mahdollisuudet sopeutua muutokseen, esimerkiksi vähentämällä energiankulutusta, parantamalla energiatehokkuutta tai siirtymällä vähäpäästöisiin ratkaisuihin. Samalla suunnitelman tavoitteena on tukea rakenteellista muutosta kohti kestävämpiä energia- ja liikkumisen ratkaisuja.
Valmistelija/lisätiedot
Riikka Leskinen, toimialapäällikkö
etunimi.sukunmi@valonia.fi
Päätösehdotus
Esittelijä
-
Jyri Arponen, maakuntajohtaja, jyri.arponen@varsinais-suomi.fi
Maakuntahallitus päättää antaa Suomen ilmastotoimien sosiaalisen tuen suunnitelman luonnoksesta seuraavan lausunnon:
Toimenpide Rakennusten energiatehokkuusneuvonta kuluttajille ja mikroyrityksille (suunnitelman osio 2.1.1.1)
Uusi energianeuvontajärjestelmä on tavoitteiden kannalta perusteltu, koska se kohdistuu ryhmään, jota nykyinen perusneuvonta ei tavoita. Myös mikroyritysten huomioiminen neuvontaekosysteemissä on myönteistä. Alueellisen yhteistyön onnistuminen edellyttää kuitenkin vahvoja alueellisia verkostoja sekä sitä, että rahoituksesta kohtuullinen osa kohdentuu alueille neuvonnan toteutumiseen.
Tarkoituksena on luoda uusi palvelukokonaisuus energiaköyhyyden lieventämiseksi. Suunnitelmaan sisältyy erityisryhmille suunnattuja materiaaleja ja digitaalista informaatio-ohjausta, mutta digitaalisen ohjauksen vaikuttavuus herättää kysymyksiä, koska juuri kohderyhmän digitaaliset taidot ovat usein heikot. Samalla on epäselvää, mistä kohderyhmä saa tukea sähköiseen asiointiin.
Toimenpide täydentää nykyistä energianeuvontaa, mutta ei korvaa sitä. Koska nykyisen neuvonnan rahoitus vuoden 2026 jälkeen on avoin ja toiminta-alueet poikkeavat uudesta mallista, päällekkäisten rakenteiden syntyminen on mahdollista. Samalla monia neuvontapalveluita on viime vuosien aikana vähennetty tai lopetettu. Muille ryhmille kohdennetun neuvonnan jatkuminen on tärkeää, sillä puolueettoman tiedon tarvetta on myös muilla kiinteistön omistajilla, kuin heikossa asemassa olevilla.
Toimenpide Energia-avustukset asunto-osakeyhtiöille (suunnitelman osio 2.1.1.2)
Varsinais-Suomen liitto katsoo, että toimenpide on tarpeellinen haavoittuvien alueiden taloyhtiöiden korjausten käynnistämiseen. Huomioitavaa, että taloyhtiöiden remonttien valmistelu ja päätöksenteko on hidasta ja vie toisinaan useitakin vuosia. Suunniteltu tuen myöntämisaika vuosina 2028–2032 on siihen nähden suhteellisen lyhyt. Suunnitelma ei sisällä kuvausta siitä, miten toimitaan, jos kiinteistöä ei kannata enää korjata suurten kustannusten vuoksi.
Toimenpide Alueellisen joukkoliikenteen tuki (suunnitelman osio 2.2.1.4)
Varsinais-Suomen liitto pitää toimenpidettä kannatettavana ja kohdennusta tarkoituksenmukaisena. Tärkeää on kuitenkin huolehtia toimenpiteen lisäisyydestä sekä jatkuvuudesta.
Toimenpide Kutsuliikenteen tuki (suunnitelman osio 2.2.1.5)
Toimenpide on kannatettava. On erityisen tärkeää, että toteutukseen haetaan mahdollisimman pitkiä kokeiluja, sillä kutsuliikenteen onnistumisen kannalta asiakkaiden tavoittaminen, käyttötottumusten muutos ja vakiintuminen vie aikaa ja arvion liikenteen kannattavuudesta voi tehdä vasta pidemmällä aikavälillä.
Toimenpide Kävelyn ja pyöräliikenteen infrastruktuuri-investoinnit (suunnitelman osio 2.2.1.6)
Toimenpide on kannatettava ja siihen lisäisen rahoituksen kohdentaminen tärkeää. On korostettava, että niissä pienissä kunnissa, joissa joukkoliikenteen saavutettavuus on heikko, joukkoliikenteen tai kutsukyytien palvelutason sekä pyöräilyinfrastruktuurin kehittämistä tulee tarkastella yhtenä kokonaisuutena vahvan matkaketjuajattelun pohjalta. Pelkkä laadukas pyöräilyinfra, kuten hyvät pyöräpysäköintiratkaisut ja sujuvat yhteydet pysäkeille, ei johda käyttöön, jos joukkoliikenneyhteyksiä ei ole tarjolla. Siksi kehittämistoimissa on tärkeää huomioida myös oikea toteutusjärjestys ja palveluiden keskinäiset riippuvuudet.
Toimenpiteiden arvioidut vaikutukset (suunnitelman osio 3)
Rakennusten energiatehokkuusneuvonnan osalta (2.1.1.1) suunnitelmaan on määritelty varsin pieni tavoitettavien määrä (noin 12 000 vuosina 2027-31) suhteessa arvioituun energiaköyhien määrään / neuvonta.
Taloyhtiöiden avustuksen osalta tavoite 1 800 asunto-osakeyhtiötä on suhteellisen pieni ongelman ratkaisemiseksi. (Edellinen rahoituskierros kohdentui noin 8800 taloyhtiölle).
Suunnitellut toimet ovat päästöjen vähentämisen mittakaavassa pieniä, mutta toteutuessaan säästävät kohderyhmän energiakustannuksia ja ovat reilun siirtymän edistämisen kannalta olennaisia.
Muut huomiot suunnitelmaan ja toimenpiteisiin
Varsinais-Suomen liitto pitää suunnitelman toimenpiteitä kannatettavina ja kohdennuksia harkittuina, mutta esittää kuitenkin huolensa siitä, että korvataanko tällä laajamittaisesti aiempia rakennuksiin ja liikenteeseen kohdentuvia tukia. Tällöin saattaa muodostua esimerkiksi joukkoliikenteen tai pyöräilyn infran kehittämisen osalta alueita, joilla potentiaalinen käyttäjämäärä on merkittävä, mutta mahdollisuudet kehittää ratkaisuja silti vähäiset.
Toivomme, että rahoituksen kohdentamisessa tunnistetaan myös kasvavien alueiden potentiaali ja se, että heikossa asemassa olevia on myös suurissa kunnissa, jolloin toimien kustannushyöty ja tavoittavuus voi olla vankempaa. Näillä alueilla rahoituksella voidaan saada aikaan laaja-alaisia vaikutuksia, jotka tukevat sekä heikossa asemassa olevia, mutta samanaikaisesti myös kasvua, hyvinvointia ja työllisyyttä.