Perustelut
Elinkeinoministeri Sakari Puisto asetti lokakuussa 2025 ohjausryhmän valmistelemaan kansallista meriteollisuusstrategiaa, jonka tavoitteena on vahvistaa alan kilpailukykyä, kasvua ja uudistumista muuttuneessa globaalissa toimintaympäristössä. Keskeisistä ministeriöistä ja teollisuuden edustajista koostuva ohjausryhmä on tuottanut luonnoksen Suomen meriteollisuusstrategiaksi. Työ- ja elinkeinoministeriö pyysi lausuntoja luonnoksesta 7.8.2026 mennessä.
Nykytilan kuvauksen ja toimintaympäristön muutosten ohella strategiassa tarkastellaan alan kasvun ja kilpailukyvyn kannalta keskeisiä teemoja ja asetetaan niille tavoitteet. Näitä teemoja ovat innovaatiot ja teknologinen edelläkävijyys; osaaminen ja työvoiman saatavuus; vienti ja uudet markkinat; viranomaisalukset, hankinnat ja huoltovarmuus; sekä investoinnit, rahoitus ja omistajuus.
Strategian johtopäätöksissä kuvataan alan menestymisen edellyttämät keskeiset tavoitteet ja niitä tukevat strategiset linjaukset. Suosituksissa ja toimenpide-ehdotuksissa puolestaan esitetään toimet, joilla näihin tavoitteisiin ja linjauksiin tulisi vastata lyhyellä, keskipitkällä tai pitkällä aikavälillä. Lisäksi kullekin suositukselle määritellään tavoitetila, joka sisältää keskeisimmät tavoiteltavat saavutukset vuoteen 2035 mennessä.
Strategian tavoitteena on tarjota kokonaisvaltainen näkemys meriteollisuuden kehittämisestä, tavoitteena alan kasvu, osaaminen ja kansainvälinen menestys pitkällä aikavälillä. Tarkastelussa meriteollisuuden tunnistettuja keskeisiä toimijoita ovat telakat, telakoiden kokonaistoimittajat, materiaalitoimittajat, alihankkijat, laite- ja järjestelmätoimittajat, ohjelmistotalot ja suunnittelutoimistot. Strategiassa tarkastellaan myös valtion roolia ja yleisemmin kotimaisen omistajuuden merkitystä toimialan kehityksessä.
Lisätiedot: Kansallinen meriteollisuusstrategia
Lausunto on tallennettu lausuntopalveluun 7.8.2026.
Valmistelija/lisätiedot
Johanna Mattila, aluekehitysjohtaja
Petteri Partanen, elinkeinopäällikkö
etunimi.sukunimi@varsinais-suomi.fi
Päätösehdotus
Esittelijä
-
Jyri Arponen, maakuntajohtaja, jyri.arponen@varsinais-suomi.fi
Maakuntahallitus päättää merkitä tiedoksi seuraavan 7.8.2026 lausuntopalveluun jätetyn lausunnon:
Strategian keskeiset tavoitteet
Ovatko strategian keskeiset tavoitteet asetettu oikein? Saavutetaanko niiden toteutumisella kestävä ja kilpailukykyinen meriteollisuus Suomessa vuoteen 2035 mennessä? Tulisiko strategian keskeisiä tavoitteita täydentää joiltain osin?
Varsinais-Suomen liitto pitää strategian keskeisiä tavoitteita pääosin hyvin perusteltuina ja kannatettavina. Strategia tunnistaa meriteollisuuden merkityksen Suomen viennin, kilpailukyvyn, teknologisen kehityksen ja huoltovarmuuden kannalta sekä huomioi toimintaympäristön muutokset, kuten puhtaan siirtymän, digitalisaation ja geopoliittisen epävarmuuden.
Tavoitteiden saavuttaminen voi luoda edellytykset kestävälle ja kilpailukykyiselle meriteollisuudelle vuoteen 2035 mennessä. Varsinais-Suomen liitto korostaa kuitenkin, että tavoitteiden toteutuminen edellyttää vahvojen alueellisten meriklusterien kehittämistä. Suomen merkittävin meriteollisuuden keskittymä sijaitsee Varsinais-Suomessa, jossa telakat, teknologiayritykset, tutkimusorganisaatiot, suunnittelutoimistot, korkeakoulut ja oppilaitokset sekä satamat muodostavat kansainvälisesti kilpailukykyisen ekosysteemin.
Strategiassa tulisi nykyistä vahvemmin tunnistaa alueellisten innovaatioekosysteemien merkitys kansallisen kilpailukyvyn rakentajana.
Innovaatiot ja teknologinen edelläkävijyys
Ovatko innovaatioita ja teknologista edelläkävijyyttä koskevat alatavoitteet määritelty oikein? Tulisiko tavoitteita täydentää joiltain osin?
Innovaatioita ja teknologista edelläkävijyyttä koskevat tavoitteet ovat oikeansuuntaisina. Erityisesti panostukset vähäpäästöisiin käyttövoimaratkaisuihin, digitalisaatioon, automaatioon, tekoälyyn ja kaksikäyttöteknologioihin vastaavat alan keskeisimpiin muutosajureihin.
Strategiassa tulisi kuitenkin korostaa nykyistäkin vahvemmin meriteollisuuden laajaa TKI-ekosysteemiä sekä testaus- ja pilotointiympäristöjen merkitystä. Julkiset hankinnat tulisi nähdä entistä vahvemmin innovaatioiden ensimarkkinoina ja referenssien luojina.
Varsinais-Suomi yhdistää sekä maan merkittävimmän meriteollisuuskeskittymän että ekologisesti herkän Saaristomeren, mikä tekee alueesta luontevan pilottiympäristön puhtaan siirtymän ratkaisuille. Kytkemällä meriteollisuuden TKI-panostuksia Saaristomeren tilan parantamiseen voidaan edistää samanaikaisesti sekä kilpailukyky- että ympäristötavoitteita.
Kansallinen TKI-rahoitus toimii myös vipuvartena suurempiin EU-rahoituksiin. Tämä tulee huomioida kansallisen kehittämisrahoituksen vaikuttavuutta ja määrää arvioitaessa.
Osaaminen ja työvoiman saatavuus
Ovatko osaamista ja työvoiman saatavuutta koskevat alatavoitteet määritelty oikein? Tulisiko tavoitteita täydentää joiltain osin?
Varsinais-Suomen näkökulmasta osaamista ja työvoiman saatavuutta koskevat alatavoitteet ovat lähtökohtaisesti oikeansuuntaiset, mutta niitä tulee painottaa vahvemmin alueellisesti ja erityisesti meriklusterien kannalta kriittisissä keskittymissä. Lounaisrannikko muodostaa Suomen meriteollisuuden ytimen. Varsinais-Suomessa toimii suuri osa alan yrityksistä, ja Meyer Turun telakka alihankintaverkostoineen työllistää suoraan ja välillisesti tuhansia osaajia. Osaavan työvoiman saatavuus ei ole vain yksi tavoitteista, vaan keskeinen kilpailukykytekijä, jonka varaan koko alan kasvu ja vienti rakentuvat.
Tavoitteita tulisi täydentää korostamalla koulutuksen ja työelämän entistä tiiviimpää, jatkuvaa yhteensovittamista sekä nopeaa reagointikykyä. TEM:n keväällä 2026 julkaisema osaajatarveselvitys osoittaa, että osaamistarpeet kasvavat erityisesti korkean osaamisen tehtävissä, samalla kun lähes 40 % rekrytoinneista kohdistuu ammattiosaajiin. Varsinais-Suomessa tämä edellyttää vahvaa, eri koulutusasteet yhdistävää ekosysteemiä, jossa korkeakoulut, ammatillinen koulutus ja yritykset toimivat tiiviissä yhteistyössä – käytännössä juuri sitä, mitä alueella on jo rakennettu mm. Turun yliopiston, Åbo Akademin, Turun AMK:n sekä toisen asteen toimijoiden ja yritysverkostojen kautta. Ennakointityön osalta Ennakointiakatemian toimintamallit ja Business Turun koordinoima ekosysteemityö tarjoavat toimivan alueellisen pohjan osaamistarpeiden ennakointiin, mutta tätä systematiikkaa tulisi vahvistaa myös valtakunnallisesti osana meriteollisuuden osaamisen suunnittelua.
Lisäksi tavoitteisiin tulee sisällyttää vahvempi painotus jatkuvaan oppimiseen, muuntokoulutukseen ja kansainvälisen työvoiman hallittuun hyödyntämiseen. Osaajatarpeen kasvu on dokumentoidusti merkittävää ja pitkäkestoista, ja ilman nopeita koulutuspolkuja sekä alanvaihtajien ja nuorten tehokkaampaa ohjausta työvoiman saatavuus muodostuu kasvun pullonkaulaksi. Varsinais-Suomen näkökulmasta keskeistä on, että koulutusjärjestelmä kykenee tuottamaan osaajia sekä nopeasti (täsmä- ja muuntokoulutus, oppisopimukset) että pitkällä aikavälillä (korkeakoulutus ja TKI-osaaminen), tiiviissä kytkennässä alueen yritysten tarpeisiin. Samalla on varmistettava, että kansainvälinen työvoima täydentää kotimaista osaamista kestävällä tavalla ja kiinnittyy alueelle. Näin varmistetaan, että meriteollisuuden strategiset tavoitteet todella toteutuvat käytännössä – erityisesti siellä, missä alan kasvu konkreettisesti tapahtuu, eli Varsinais-Suomessa ja laajemmin Lounaisrannikolla.
Osaavan työvoiman saatavuutta ei voida tarkastella irrallaan alueen saavutettavuudesta. Varsinais-Suomen meriteollisuusklusterin menestykselle on oleellista, että osaajat pääsevät liikkumaan sujuvasti myös muualta Suomesta Varsinais-Suomeen. Tästä syystä myös liikenneyhteyksien kehittämistä tulee tarkastella käsi kädessä meriteollisuuden osaajatarpeiden kanssa.
Vienti ja uudet markkinat
Ovatko vientiä ja uusia markkinoita koskevat alatavoitteet määritelty oikein? Tulisiko tavoitteita täydentää joiltain osin?
Varsinais-Suomen liitto pitää viennin kasvattamista koskevia tavoitteita kannatettavina. Erityisesti Nato-yhteistyön, Pohjois-Amerikan markkinoiden sekä arktisen osaamisen tunnistaminen uusina kasvumahdollisuuksina on perusteltua.
Meriteollisuudella on merkittävä rooli Suomen viennin kasvattamisessa. Telakkateollisuus on nostanut Varsinais-Suomen maan toiseksi suurimmaksi vientimaakunnaksi. Varsinais-Suomen osuus koko Suomen viennistä on nyt 11 prosenttia.
Strategiassa tulisi kuitenkin korostaa nykyistä vahvemmin koko meriteollisuuden arvoketjun vientiä. Suomen kilpailuetu ei perustu vain alusten rakentamiseen, vaan myös maailmanlaajuisesti kilpailukykyisiin järjestelmä-, ohjelmisto-, suunnittelu- ja teknologiatoimittajiin. Merkittävä osa meriteollisuuden kasvupotentiaalista syntyy juuri näiden yritysten kansainvälistymisestä.
Vienninedistämisen osalta on tärkeää varmistaa, että myös pk-yritykset pääsevät hyötymään Team Finland -verkoston palveluista, kansainvälisistä kumppanuuksista ja EU:n tarjoamista mahdollisuuksista.
Viranomaisalukset, hankinnat ja huoltovarmuus
Ovatko viranomaisaluksia, hankintoja ja huoltovarmuutta koskevat alatavoitteet määritelty oikein? Tulisiko tavoitteita täydentää joiltain osin?
Varsinais-Suomen liitto pitää erittäin tärkeänä, että strategiassa korostetaan meriteollisuuden merkitystä huoltovarmuudelle, turvallisuudelle ja kansalliselle resilienssille.
Kotimaisen telakka-, korjaus-, suunnittelu- ja teknologiakyvykkyyden ylläpitäminen on sekä talous- että turvallisuuspoliittisesti perusteltua. Julkisten hankintojen pitkäjänteisellä suunnittelulla voidaan samanaikaisesti vahvistaa kansallista huoltovarmuutta, kehittää uusia teknologioita ja luoda vientikelpoisia referenssejä suomalaisille yrityksille.
Suomi tarvitsee selkeän vienninedistämismallin viranomaisalusten, kuten jäänmurtajien, vartioalusten ja sotalaivojen, kansainvälisen myynnin tueksi.
Viranomaisaluksia koskevien hankintojen suunnittelun tulisi ulottua yli hallituskausien ja muodostaa ennakoitava näkymän toimialan kehittämiselle. Varsinais-Suomesta löytyy alan erikoisosaamista mm. Marine Alutechin ja Uudenkaupungin työveneen telakoilta.
Investoinnit, rahoitus ja omistajuus
Ovatko investointeja, rahoitusta ja omistajuutta koskevat alatavoitteet määritelty oikein? Tulisiko tavoitteita täydentää joiltain osin?
Investointeja, rahoitusta ja omistajuutta koskevat tavoitteet ovat pääosin oikeansuuntaisia. Meriteollisuuden kansainvälinen kilpailu edellyttää pitkäjänteistä investointikykyä ja toimivia rahoitusratkaisuja koko arvoketjulle.
Valtiot toimivat telakoiden keskeisinä rahoittajina monessa muussakin maassa kuin Suomessa. Valtiontuki on toimialalla kansainvälinen käytäntö ja samalla yksi edellytys kilpailukyvylle. Suomessa keskeisessä roolissa on ollut Finnveran vientitakuuvastuut alus- ja telakkasektorista. Valmius valtiontukeen tulee säilyttää kansainvälisen kilpailukyvyn vaatimuksiin vastaamiseksi.
Varsinais-Suomen liitto korostaa, että telakoiden lisäksi myös teknologiayritykset ja pk-yritykset tarvitsevat mahdollisuuksia investoida digitalisaatioon, automaatioon, uuteen tuotantoteknologiaan ja kansainväliseen kasvuun.
Strategian toimeenpanossa tulisi hyödyntää mahdollisimman tehokkaasti myös EU:n uusia teollisuus-, innovaatio- ja investointirahoituksen instrumentteja.
Strategiset linjaukset
Ovatko strategiset linjaukset oikein määritelty? Tulisiko niitä täydentää joiltain osin?
Strategian johtopäätöksissä esitetään, että Suomen meriteollisuuden tavoitteiden saavuttaminen edellyttää strategiassa määriteltyjen strategisten avainalueiden tunnistamista, hyödyntämistä ja toimeenpanoa. Strategiset linjaukset vastaavat hyvin alan toimintaympäristön muutoksiin ja kansainvälisen kilpailun kehitykseen.
Varsinais-Suomen liitto pitää erityisen tärkeinä teknologiajohtajuuden, osaamisen, innovaatioiden ja kansainvälisen yhteistyön korostamista. Lisäksi alueellisten meriklusterien merkitys tulisi näkyä strategisissa linjauksissa nykyistä vahvemmin, sillä käytännössä alan kilpailukyky rakentuu näiden ekosysteemien varaan. Positiivista on se, että risteilyrakentamisen iso kansantaloudellinen merkitys on selkeästi tunnistettu.
Strategian suositukset ja toimenpide-ehdotukset
Meriteollisuusstrategiassa esitetään kahdeksan suositusta. Kunkin suosituksen osalta kuvataan konkreettiset toimenpiteet, jotka tukevat suosituksia sekä strategian tavoitteita. Lisäksi suosituksille asetetaan tavoitetila vuodelle 2035 keskeisimpien tavoiteltavien saavutusten osalta.
Ohjaavatko suositukset 1–8 ja niihin liittyvät vuoden 2035 tavoitetilaa koskevat kirjaukset Suomen meriteollisuutta ja meriteollisuusstrategian toimeenpanoa oikeaan suuntaan? Ovatko ehdotetut toimenpiteet (1.1–8.3) oikeita? Tarvitaanko muita toimenpiteitä?
Suosituksia ja toimenpide-ehdotuksia ovat pääosin tarkoituksenmukaisina. Tavoitetilat vuoteen 2035 mennessä on selkeästi asetettu ja myös vastuutahoja on yritetty määritellä.
Toimenpiteiden toimeenpanossa ja seurannassa on tärkeää varmistaa alueellisten toimijoiden, korkeakoulujen ja kehittämisorganisaatioiden aktiivinen osallistuminen. Aluekehittämisviranomaisina maakuntien liitoilla on erinomainen näkemys alan ekosysteemin toimijoiden tuloksekkaasta tukemisesta sekä kansallisen että kansainvälisen yhteistyön edistämisestä. Varsinais-Suomen liitto on vahvasti mukana osaajatarpeiden ennakoinnissa. Ennakoinnin näkökulmaa tulisi lisätä toimenpide-ehdotuksiin.
Muu palaute strategialuonnoksesta
Mitä muuta haluaisitte tuoda esille strategialuonnoksesta?
Varsinais-Suomen liitto pitää meriteollisuusstrategiaa tärkeänä ja ajankohtaisena avauksena suomalaisen meriteollisuuden kilpailukyvyn vahvistamiseksi.
TKI-toiminnan, osaamisen, viennin, huoltovarmuuden ja teollisten investointien vahvistaminen luovat edellytykset sille, että Suomi säilyttää asemansa yhtenä maailman johtavista korkean lisäarvon meriteollisuusmaista myös tulevaisuudessa.
Esimerkiksi merituulivoima, vähäpäästöiset meriteknologiat, digitalisaatio sekä turvallisuus- ja huoltovarmuusnäkökulmien vahvistuminen tarjoavat samalla uusia kasvumahdollisuuksia, joiden hyödyntämisessä Suomella ja Varsinais-Suomella on erinomaiset lähtökohdat.
Strategian toimeenpanoon ja seurantaa tulee vahvasti ottaa mukaan alueelliset meriklusterit. Lounaisrannikko muodostaa meriteollisuuden kasvun ja kehittymisen ytimen. Varsinais-Suomi haluaa olla keskeisessä roolissa kehitettäessä meriteollisuuden kestävää kansainvälistä kilpailukykyä.