Perustelut
Itämeren suojelun toimintaohjelma, Baltic Sea Action Plan (BSAP) on Itämeren suojelukomissio HELCOMin keskeinen työväline Itämeren tilan parantamiseksi. Ensimmäinen Itämeren suojelun toimintaohjelma astui voimaan vuonna 2007. Päivitetty toimintaohjelma hyväksyttiin HELCOMin ministerikokouksessa lokakuussa 2021 ja se ulottuu vuoteen 2030 asti. Päivitetty toimenpideohjelma sisältää 199 toimenpidettä, joista 56 on kansallisesti toimeenpantavia ja 57 toimenpidettä sisältää kansallisesti toimeenpantavan osan. Loput 86 toimenpidettä toimeenpannaan yhteistyössä HELCOM-maiden kesken, osana HELCOMin työ- ja asiantuntijaryhmien työtä.
Itämeren suojelun toimintaohjelman tehokkaan toimeenpanon varmistamiseksi päätettiin Suomessa valmistella kansallinen toimeenpanosuunnitelma, joka koskee etenkin toimintaohjelman kansallisesti tai osittain kansallisesti toimeenpantavia toimenpiteitä. Toimeenpanosuunnitelmaa on valmisteltu ympäristöministeriön johdolla vuoden 2022 aikana. Sen toteuttamiseen on osallistunut suuri joukko etenkin HELCOMin työryhmissä ja asiantuntijaryhmissä toimivia asiantuntijoita, mutta myös muita tahoja. Valmistelun aikana pidettiin myös neljä sidosryhmätilaisuutta. Toimeenpanosuunnitelma julkaistaan Valtioneuvoston julkaisusarjassa kevään 2023 aikana.
Itämeren suojelun toimintaohjelman kansallinen toimeenpano kytkeytyy vahvasti kansallisiin meren- ja vesienhoidon toimenpideohjelmiin (2022-2027). Lisäksi toimenpiteet kytkeytyvät moniin EU-strategiohin ja -ohjelmiin (mm. EU:n biodiversiteettistrategia, Zero Pollution -toimenpideohjelma, Fit for 55 -ilmastopaketti). Kokonaisuutena toimintaohjelma ulottuu laajasti yhteiskunnan eri sektoreille, ja keskeisten toimijoiden tunnistaminen ja sitouttaminen työhön on tärkeää toimeenpanon edistämiseksi.
Itämeren suojelu toimintaohjelman kansallisen toimeenpanosuunnitelman päätavoitteet ovat
1) tunnistaa Itämeren suojelun toimintaohjemassa olevien toimenpiteiden kytkeytyminen kansallisiin ja EU-tason toimiin
2) kirjata suunnitelma toimenpiteiden toimeenpanemiseksi Suomessa, etenkin kansallisesti tai osittain kansallisesti toimeenpantavien toimenpiteiden osalta
3) tunnistaa eri toimenpiteille kansalliset vastuuorganisaatiot ja muut keskeiset toimijat kansallisesti toteutettavien toimenpiteiden toimeenpanossa.
Ehdotus
Esittelijä
-
Kari Häkämies, maakuntajohtaja, kari.hakamies@varsinais-suomi.fi
Varsinais-Suomen liitto antaa lausuntonaan Itämeren suojelun toimintaohjelman kansallisesta toimeenpanosuunnitelmasta seuraavat kommentit.
Toimintaohjelmassa nostetaan esille rannikon maakuntien liittojen keskeinen vastuurooli viidessä eri toimenpiteessä (B13, HT12, HT13, HT14, HT17).
B13: Seuraavaan merialuesuunnittelukierrokseen mennessä merialuesuunnittelutyöhön pyritään sisällyttämään kartat muuttolinnuille sensitiivisistä alueista, jotta voidaan välttää mereisten toimintojen aiheuttama häiriö linnuille ja niiden habitaateille.
- Merialuesuunnittelussa otetaan huomioon kaikki saatavilla oleva merialuesuunnittelun mittakaavaan soveltua ympäristötieto. Muuttolinnuille sensitiiviset alueet on mahdollista näyttää sähköisen suunnitelman taustakartta-aineistossa.
HT12: Käytetään merialuesuunnittelua soveltaen ekosysteemipohjaista lähestymistapaa BSAP:n tavoitteiden ja päämäärien tukemiseksi ja edistämään kestävää ihmistoimintaa merellä.
- Ekosysteemipohjaista lähestymistapaa sovellettiin vahvasti jo ensimmäisellä merialuesuunnittelukierroksella vuosina 2017–2021. Suomen ympäristökeskus toteutti merialuesuunnitteluprosessille tästä raportin: Ekosysteemilähestymistavan soveltaminen merialuesuunnitelmien laadinnassa. Toisella suunnittelukierroksella vahvistetaan ekosysteemipohjaista lähestymistapaa muun muassa kumulatiivisten vaikutusten tarkastelun osalta.
HT13: Käytetään merialuesuunnittelua työkaluna tunnistaa luontoarvoiltaan arvokkaita merialueita vastuullisten ympäristöviranomaisten toimesta.
- Merialuesuunnittelussa otetaan huomioon kaikki saatavilla oleva merialuesuunnittelun mittakaavaan soveltua ympäristötieto. Luontoarvoltaan arvokkaat merialueet tuodaan näkyväksi merialuesuunnitteluprosessissa sekä merialuesuunnitelmassa. Analysoitu tieto luontoarvoista tulee saada merialuesuunnittelun käyttöön ympäristöhallinnon ja kansallisten tutkimuslaitosten kautta ja rahoittamana. VELMU-ohjelman EMMA-alueet ovat jo mukana Suomen merialuesuunnitelmassa. Toisella suunnittelukierroksella tunnistetaan muun muassa ekosysteemipalveluiden arvoalueita.
HT14: Toimeenpannaan merialuesuunnitelmia, joiden tarkoituksena on ohjata merellä tapahtuvaa ihmistoimintaa pois alueilta, joilla ne voivat aiheuttaa vakavaa vahinkoa tai häiriötä.
- Merialuesuunnittelun keskeinen näkökulma on suunnitella merellä tapahtuva toiminta siten, että herkät tai muutoin ihmistoiminnoille huonosti soveltuvat alueet otetaan huomioon ennakoiden.
HT:17 Vuoteen 2030 mennessä integroidaan ympäristön kvantitatiiviset ja kvalitatiiviset talousarvot ihmisen toiminnan hallintaan ja merialuesuunnitteluun.
- Merialuesuunnittelu huomioi ihmistoiminnan ja -paineen ohjaamisen merellä siten, että merelliset ekosysteemit ja niiden toiminta turvataan. Ekosysteemitilinpidon valmistelun tukeminen ja edelleen huomioiminen ja tuominen osaksi suunnitteluprosessia auttaa ihmispaineiden ohjaamisessa entistä kestävämpään suuntaan. Ekosysteemitilinpito on osa laajempaa merellisten toimintojen aluetaloudellisten vaikutusten kokonaistarkastelua.
Varsinais-Suomen liitto edellyttää, että kaikkien näiden viiden merialuesuunnitteluun kuuluvien toimenpiteiden vastuutaho on muodossa: Rannikon maakuntien liitot yhdessä ympäristöministeriön (YM) kanssa.
Varsinais-Suomen liitto lisäksi toteaa, että merialuesuunnittelulla on keskeinen rooli merialueen luonnonvarojen kestävän käytön ohjaamisessa, kestävän sinisen talouden tukemisessa sekä meriympäristön hyvän tilan edistämisessä. Merialuesuunnittelu toimii merellisten ihmistoimintojen yhteensovittajana ja on ainoa aluesuunnittelun työkalu, joka huomio koko merialueen kokonaiskuvan ja tuo sen esiin myös yhteisille vuorovaikutusfoorumeille. Paineet ja toiminnot eivät ole merialueillamme vähentyneet, vaan aivan päinvastoin. Haastavat kansainväliset tilanteet ja konfliktit ovat tuoneet nopeasti muuttuvia tarpeita mm. energian- ja ruoantuotannon omavaraisuuden ja huoltovarmuuden suhteen. Onkin erittäin tärkeää, että tähän kansallisesti merkittävään suunnitteluun on löydettävissä valtion osoittama rahoitus myös varsinaiseen maakuntien liitoissa tapahtuvaan merialuesuunnittelutyöhön.