Perustelut
Väylävirasto on pyytänyt lausuntoa luonnoksesta valtion väyläverkon investointiohjelmaksi vuosille 2024–2031. Väylävirasto laatii väyläverkon 8-vuotisen investointiohjelman osana valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman, Liikenne 12, toimeenpanoa. Liikenne 12 -suunnitelma vuosille 2021–2032 hyväksyttiin eduskunnassa selontekona 1.7.2021. Lausunto pyydetään toimittamaan Lausuntopalvelun kautta 28.2.2023 mennessä.
Investointiohjelmaluonnos on Väyläviraston ehdotus uusien rata-, maantie- ja vesiväylähankkeiden toteuttamisesta. Investointiohjelma laaditaan vuosittain ja sitä hyödynnetään muun muassa valtion talousarvioesitysten valmistelussa. Lausunnoilla oleva luonnos on järjestyksessään kolmas. Ensimmäinen ja toinen investointiohjelma laadittiin vuosille 2022–2029 ja 2023–2030. Investointiohjelman kehittämishankkeiden toteutuksesta päättää eduskunta. Pienemmistä parantamishankkeista päättävät Väylävirasto ja alueelliset ELY-keskukset.
Vuosien 2024–2031 investointiohjelmassa esitetään lähivuosien tärkeimmät liikenneinfrahankkeet Liikenne 12 -suunnitelman talouskehyksen puitteissa. Ohjelma sisältää kehittämishankkeita, isoja peruskorjaushankkeita ja hankekokonaisuuksia sekä pienempiä parantamishankkeita. Mukana on myös hankkeita, joita esitetään rahoitettavaksi EU-tuella tai yhdessä kaupunkiseutujen tai elinkeinoelämän kanssa. Investointiohjelman 2024–2031 talouskehys on yhteensä 3,7 mrd. euroa. Uusiin kehittämisinvestointeihin on käytettävissä noin 3 mrd. euroa. Rahoituksesta kohdistuu maanteille noin 1,2 mrd. euroa, rautateille 1,6 mrd. euroa ja vesiväylille 0,2 mrd. euroa.
Investointiohjelma ei käsittele perusväylänpidon rahoituksen käyttöä parantamishankkeita lukuun ottamatta. Perusväylänpidon pieniin parantamishankkeisiin on käytettävissä noin 755 milj. euroa, josta maanteille kohdistuu 310 milj. euroa, rautateille 420 milj. euroa ja vesiväylille 25 milj. euroa.
Investointiohjelmaan ei sisälly hankeyhtiöiden kautta rahoitettavat hankkeet, jo päätetyt kehittämishankkeet eivätkä MAL-kaupunkiseutujen yhteisrahoitteiset hankkeet. Investointiohjelman liitteessä on kuitenkin kuvattu mahdolliset valtion väyläverkolle kohdistuvat MAL-rahoitteiset hankkeet.
Liikenne- ja viestintäviraston Traficomin strateginen tilannekuva on yksi tärkeä lähtökohta investointiohjelman laatimiselle. Liikenneverkon strateginen tilannekuva kuvaa ne tarpeet, joihin investointiohjelman tulee vastata. Tarpeita on enemmän kuin mihin investointiohjelman rahoitustasolla ja ajanjaksolla voidaan vastata, siksi tilannekuvan mukaisia hankkeita priorisoidaan tehokkuuden ja vaikuttavuuden perusteella.
Toimintaympäristö on muuttunut merkittävästi vuoden 2022 aikana. Taustalla on ennen kaikkea Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan ja Venäjän suunnan rautatieliikenteen romahdus ja muutokset kuljetusvirtoihin Suomessa. Polttoaineiden ja raaka-aineiden jyrkkä hinnannousu kasvattaa väylähankkeiden kustannuksia, mikä näkyy myös investointiohjelman hankkeiden kustannusarvioissa. Maanrakennuskustannusindeksin (MAKU) 15 prosentin kasvu on nostanut edellisen investointiohjelman 2023–2030 esitettyjen kehittämishankkeiden kokonaiskustannuksia 200 miljoonaa euroa yli maantieverkon talouskehyksen. Kustannustason nousun johdosta neljä aiemmin esitettyä hanketta on jäänyt ohjelman ulkopuolelle.
Investointiohjelma laaditaan Liikenne 12 -suunnitelman tavoitteiden – saavutettavuus, kestävyys ja tehokkuus – mukaisesti. Ohjelma perustuu vaikutusten arvioinnin tuottamaan tietoon. Hankkeiden kokonaisvaikutusten arviointia on tehty suunnitelmien ja ohjelmien vaikutusten arvioinnista annetun lain (SOVA-laki) yleisen arviointivelvollisuuden perusteella. Vaikutusten arviointi tuo esille investointiohjelman merkittävät vaikutukset arvioiden samanaikaisesti Liikenne 12 -suunnitelman tavoitteiden toteutumista. Investointiohjelman vaikutusten arviointi ei sisällä rakentamisen aikaisia vaikutuksia.
Investointiohjelmassa linjataan lähivuosien tärkeimmät liikenneinfrahankkeet ja niiden toteuttamiskori. Hankkeet on jaettu kahteen osaan niiden toteutusvalmiuden ja kiireellisyyden sekä vaikuttavuuden perustella. Hankekorissa 1A olevien hankkeiden suunnitelmavalmius ja vaikuttavuus ovat riittävät päätöksentekoa varten tai ne ovat muuten kiireellisiä. Hankekorin 1B hankkeet edellyttävät vielä jatkosuunnittelua ennen kuin niistä voidaan tehdä päätöstä. Hankekorin 1A hankkeet on mahdollista toteuttaa ohjelmajakson alkupuolella ja korin 1B hankkeet loppupuolella.
Investointiohjelmassa kuvataan Euroopan laajuiselle liikenneverkolle (TEN-T) sijoittuvia hankkeita, joille on mahdollista saada Verkkojen Eurooppa -rahoitusta (CEF). CEF2-ohjelmakaudella 2021–2027 liikenteelle on jaossa 25,8 miljardia euroa. Yleiseen osuuteen, josta Suomi voi hakea rahoitusta, kohdistetaan 12,8 miljardia euroa. TEN-T-verkon kehittämisen rahoituksesta suurin osa kohdistetaan ydinverkolle, sillä EU:n tavoitteena on saada ydinverkko valmiiksi vuoteen 2030 mennessä. Ohjelmakauden rahoitus on keskittynyt vuosille 2021–2023, minkä jälkeen on mahdollisesti jaossa käyttämättä jääneitä tukirahoja.
Rakentamisen CEF-tuki on korkeimmillaan 30 % ja suunnittelun 50 % hankkeiden kustannuksista. Sotilaallisen liikkuvuuden hankkeille on mahdollista saada 50 % tuki. CEF-ohjelman vahvan ympäristöpainotuksen vuoksi tukea on saatavissa etenkin rata- ja satamahankkeille. Tiehankkeiden osalta yleinen CEF-tuki rajoittuu viimeisten kilometrien (last mile) yhteyksiin satamiin tai terminaaleihin ja hankkeiden pitää poistaa merkittävä pullonkaula. Sotilaallisen liikkuvuuden hauissa voidaan tukea infrastruktuuria, mikäli hankkeilla on sotilaallista ja siviilikäyttöä. CEF-rahoituksen haun edellytyksenä on kansallinen hankkeeseen sitoutuminen ja rahoitus. TEN-T asetuksen uudistaminen on ollut käynnissä samanaikaisesti investointiohjelman valmistelun kanssa.
Väyläviraston investointiohjelmaluonnokseen sisältyvät hankkeet Varsinais-Suomessa:
Ratahankkeet
Kori Hanke M€
1A Turku–Uusikaupunki peruskorjaus 82
Maatiehankkeet
Kori Hanke M€
1A E18 kt 40 Turun kehätie Raision keskustassa 221
1A Yt 12003 Kivimon lossin korvaaminen sillalla, Parainen 12
1B Seudullisten pyörätieverkkojen kehittäminen (valtakunnallisesti 60)
Alustavasti tunnistettuihin kohteisiin (24 kpl) sisältyy Varsinais-Suomessa
Kt 43 Kodjala-Kalanti 7,4 km
Mt 180 Prostvik-Nauvo 13,4 km
Perusväylänpidon parantamishankkeet
Raskaan liikenteen taukopaikat (V-S ja Satakunta) 2,2
Vesiväylähankkeet
Kori Hanke M€
- - -
Varsinais-Suomen osalta mahdollisiksi MAL-kaupunkiseutujen yhteisrahoitteisiksi hankkeiksi mainitaan Turun ratapihan jatkokehittäminen, VAK-raiteiden siirto ja kytkentä Matkakeskuksen kehittämiseen, satamaraiteen siirto, Varsinais-Suomen lähijunaliikenteen kehittäminen sekä raakapuun kuormauspaikan siirto Turussa.
Väylävirasto päivittää investointiohjelman vuosittain Liikenneverkon strategisen tilannekuvan päivityksen jälkeen, ennen seuraavan vuoden talousarviovalmistelua ja Liikenne 12 -suunnitelman päivityksen jälkeen. Liikenne 12 -suunnitelma laaditaan neljän vuoden välein niin, että seuraava suunnitelma on tarkoitus hyväksyä vuonna 2025. Väylävirasto valmistelee investointiohjelman lisäksi suunnitteluohjelman ja väylänpidon perussuunnitelman, joiden sisältö sovitetaan yhteen investointiohjelman kanssa. Investointiohjelma ohjaa tulevien vuosien suunnitteluohjelman laadintaa.
Lausuntopyyntö ja investointiohjelmaluonnos luettavissa: Lausunto - Lausuntopalvelu
https://www.lausuntopalvelu.fi/FI/Proposal/Participation?proposalId=6f42f622-c926-4c0b-b113-d0a260c71a36
Ehdotus
Esittelijä
-
Kari Häkämies, maakuntajohtaja, kari.hakamies@varsinais-suomi.fi
Maakuntahallitus päättää antaa Väylävirastolle luonnoksesta valtion väyläverkon investointiohjelmaksi vuosille 2024–2031 seuraavan lausunnon:
Väyläviraston investointiohjelmalla on lähtökohtaisesti positiivinen vaikutus saavutettavuuteen ja elinkeinoelämän yhteyksiin. Satamien yhteyksien parantamisella ja TEN-T-ydinverkkokäytävän puutteiden korjaamisella on merkittävä vaikutus Liikenne 12 -suunnitelmassa linjattuun saavutettavuustavoitteeseen. Varsinais-Suomella ja Turun kaupunkiseudulla on logistisesti tärkeä asema osana kasvavaa Etelä-Suomea ja sen meri- ja maakuljetusreittien solmupisteenä. TEN-T-vaatimusten täyttäminen ydinverkolla vuoteen 2030 mennessä on tärkeä tavoite.
Investointiohjelman talouskehys on edellistä ohjelmaa hieman suurempi. Uusiin kehittämisinvestointeihin on käytettävissä noin 3 miljardia euroa, kun edellisessä vuosien 2023–2030 investointiohjelmassa kehittämishankkeiden talouskehys oli 2,7 miljardia euroa. Käytännössä sitomatonta rahaa uusiin kehittämishankkeisiin on investointiohjelman talouskehyksellä kuitenkin vasta vuodesta 2025 eteenpäin. TEN-T ydinverkon kehittämisen loppuunsaattaminen vuoteen 2030 mennessä edellyttää väylänpidon rahoitustason nostoa.
Voimakas kustannustason nousu ilman rahoitustason nostoa uhkaa vähentää toteutettavien liikennehankkeiden määrää. Venäjän hyökkäyssodan seuraukset ovat nostaneet entisestään satamien merkitystä ja muuttaneet liikenteen virtoja. Kuljetusketjujen sujuvuuteen ja liikenteen turvallisuuteen on kyettävä panostamaan tulevina vuosina entistä enemmän niillä tie-, vesiväylä- ja rataosuuksilla, joilla liikennemäärät muutosten myötä lisääntyvät.
Varsinais-Suomen alueen hankkeet ja toimenpiteet
Investointiohjelmassa pääväylien palvelutasopuutteita korjataan kuudella suurella kehittämistoimenpiteellä. E18 Turun kehätie (kantatie 40) Raision keskustan kohta on yksi investointiohjelman kolmesta TEN-T ydinverkon kehittämishankkeesta. Ydinverkkostatus edellyttää kehätien palvelutason nostamista vastaamaan asetuksen vaatimuksia, nykyistä liikennemäärää ja kuljetustarpeita 2020-luvun loppuun mennessä.
Raision keskustan kohdalle osoitetaan ohjelmaluonnoksen maantiehankkeiden suurin yksittäinen rahoitus, 221 miljoonaa euroa. Rahoitus on välttämätön yhden Suomen merkittävimmän päätieväylän kuntoon saattamisessa. Rakentamisesta tarvitaan eduskunnan päätös, jotta hanke saadaan viipymättä käyntiin kehätien Kausela–Kirismäki-hankkeiden juuri valmistuttua. Pelkästään Naantalin sataman uudet vuonna 2023 liikennöintiin tulevat alukset lisäävät rekkaliikennettä kehätiellä merkittävästi. Raision keskustan parannustöiden perään on toteutettava kehätien Naantalin ja Raision välisen osuuden nelikaistaistaminen ja liittymäjärjestelyt. Kehätien Naantali–Raisio osuuden rakentamiskustannus on 186 miljoonaa euroa.
Investointiohjelman luonnoksesta puuttuvat Varsinais-Suomessa pääteiltä 8 ja 9 liikenneturvallisuuden kannalta välttämättömät parannustoimenpiteet. Valtatiellä 8 Laitilan kohdan tasoliittymä aiheuttaa liikenneturvallisuusriskin ja liikenteen sujuvuuden pullonkaulan päätieliikenteen ja paikallisen liikenteen sekoittuessa. Valtatien 8 ja kantatien 43 kiertoeritasoliittymän toteuttamiseen tulee osoittaa investointiohjelmassa 45 miljoonan euron rahoitus. Valtatien 9 Turku–Tampere on muuta päätieverkkoa vaarallisempi. Tieosuus Liedon asemalta Auraan on turvatonta leveäkaistatietä, joka tulee nelikaistaistaa. Investointiohjelmaan tulee lisätä Liedon as. – Auran osuuden rakentamisrahoitus, 63 miljoonaa euroa.
Varsinais-Suomessa hyöty-kustannussuhteeltaan erittäin kannattavan Saaristotien (mt 180) Kurkela–Kuusisto välin uusi yhteys (Kaarinan ohitustie) on jätetty pois investointiohjelmasta. Hankkeen hyöty-kustannussuhde on 2,5 ja kustannusarvio 66 miljoonaa euroa. Uusi yhteys on tärkeä niin Turunmaan saariston liikenneyhteyksille, Kaarinan keskustan kehittämiselle kuin Paraisten elinkeinoelämän kuljetuksille. Samoin investointiohjelmasta puuttuu Salon kaupungin kärkihanke, Salon itäisen ohikulkutien (kt 52) toinen vaihe. Hanke tulee toteuttaa suunnittelun valmistuttua investointiohjelmakauden loppupuolella. Hankkeen kustannusarvio on 44 miljoonaa euroa.
Elinkeinoelämälle ja alueen sisäiselle saavutettavuudelle tärkeä Turku–Uusikaupunki-radan peruskorjaus on mukana investointiohjelmassa. 82 miljoonan euron rahoitus tarvitaan hankkeen käynnistämiseen vuonna 2024. Juuri sähköistetyn radan peruskorjaus tukee vaarallisten aineiden kuljetuksia (VAK) ja on tärkeä huoltovarmuudelle. Parannus mahdollistaa myös henkilöliikenteen käynnistämisen Turun ja Uudenkaupungin välillä. Tasoristeysturvallisuuden parantaminen vaikuttaa sekä raide- että tieliikenteeseen.
Edellisessä investointiohjelmassa Turku–Uusikaupunki-ratahankkeen osaksi kytketyn Raisio–Naantali-radan peruskorjauksen ja sähköistyksen puuttuminen on vakava puute Varsinais-Suomen raideliikenteen kehittämiselle. Kansainvälisen liikenteen viimeaikaiset muutokset sekä väliaikaiset muutokset Naantalin satamaraiteella eivät saa johtaa hankkeen pudottamiseen investointiohjelmasta. On erittäin tärkeää arvioida investointitarvetta vuosikymmenten, eikä muutaman vuoden aikanäkymässä. Sekä Finnlinesin uudet ropax-alukset että alueelle suunniteltujen vihreän siirtymän investointeihin liittyvät mahdolliset raaka-aine-, polttoaine- sekä VAK-kuljetustarpeet voivat lisätä merkittävästi satamakuljetuksia raiteilla.
Raisio–Naantali-radan peruskorjaus ja sähköistys on tärkeää paitsi kuljetusten myös henkilöliikenteen kannalta. Varsinais-Suomen alueellisen henkilöjunaliikenteen käynnistäminen on nopeimmin tehtävissä jatkamalla Helsingin ja Turun välisten kaukojunien liikennöintiä Raision kautta Naantaliin. Traficomin tuoreen selvityksen mukaan Salo–Turku–Naantali on tunnistettu kaikkein kustannustehokkaimmaksi lähijunaliikenteen uudeksi yhteysväliksi Suomessa. TEN-T-ydinverkon sataman raideyhteydelle on saatavissa myös CEF-tukea.
Sekä Turku–Uusikaupunki että Raisio–Naantali sisältyvät Varsinais-Suomen alueellisen junaliikenteen tavoiteverkkoon, joka on esitetty Varsinais-Suomen maakuntakaavassa ja liikennejärjestelmäsuunnitelman liikennevisiossa 2040+. Alueellisen henkilöjunaliikenteen käynnistäminen on tärkeä osa Varsinais-Suomen kestävän liikennejärjestelmän kehittämistä. Alueellinen junaliikenne tulee huomioida mainituilla ratayhteyksillä rahoituksen kohdentamisena myös henkilöjunaliikenteen seisakkeisiin.
Seudullisten pyörätieverkkojen ja laatukäytävien kehittäminen valtion verkolla on sijoitettu maanteiden hankekoriin 1B. Varsinais-Suomesta kansallisesti tärkeiksi toteutettaviksi hankkeiksi on nostettu kantatie 43 Kodjala–Kalanti ja maantie 180 Prostvik–Nauvo. Laitilan Kodjalan ja Uudenkaupungin Kalantin välinen tieosuus on vaarallinen ja on aiheuttanut vuonna 2022 kuolemaan johtaneen liikenneonnettomuuden. Nykyisellään jalankulku ja pyöräily on mahdollista vain hyvin kapealla pientareella. Saariston rengastien jalankulun ja pyöräliikenteen väylän rakentaminen Nauvossa on erittäin tärkeää vuosi vuodelta suositumman ja kansainvälisiä turisteja houkuttelevan pyöräilyreitin liikenneturvallisuuden parantamiseksi. Varsinais-Suomen hankkeiden suunnitteluvalmius on hyvä. Esitetty kokonaisrahoitus seudullisten pyöräverkkojen kehittämiseen on yhteensä 60 miljoonaa euroa ja mahdollisia toteutettavia hankkeita on tunnistettu 24. Pelkästään Varsinais-Suomen kahden hankkeen arvioitu yhteiskustannus on noin 10 miljoonaa euroa, joten rahoitus ei tule riittämään kaikkien hankkeiden toteuttamiseen.
Liikenne 12 -suunnitelmasta on rajattu pois valtakunnallisesti merkittävät raidehankkeet, joiden suunnittelu viedään loppuun hankeyhtiöiden toimesta. Koska valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnittelun tavoitteena on pitkäjänteinen, yli hallituskausien jatkuva ennakoitava toiminta, tulisi raidehankkeiden valtionrahoitus huomioida osana investointiohjelmaa. Turun Tunnin juna on etenemässä kokonaisuutena rakentamisvalmiuteen investointiohjelmakauden alussa. Suunnittelu valmistuu vuonna 2023. Vaikka valtiovarainministeriö on arvioinut Turun Tunnin juna -hankkeelle mahdolliseksi jopa 1/3 ulkopuolisen rahoituksen, on hanke pääasiassa kustannettava budjettirahoituksella. Liikennepolitiikan johdonmukaisuuden näkökulmasta on myös huomioitava, että toisin kuin valtiovarainministeriön selvitys suurista raidehankkeista, väyläverkon investointiohjelma ei lainkaan sisällä arviota hankkeiden rakentamisen aikaisista vaikutuksista.
Euroopan unionin Verkkojen Eurooppa -rahoitusvälineen (CEF2) ohjelmakausi 2021–2027 haut painottuvat ohjelmakauden alkuun, jolloin potentiaalisten hankkeiden tulee olla hakuvalmiudessa jo vuonna 2023. CEF2-ohjelmaluonnoksen mukaan TEN-T-verkon satamien tieyhteydet ovat tukikelpoisia. Satamayhteyksille ja huoltovarmuudelle tärkeille E18-kehätielle, Raisio–Naantali-raideyhteydelle ja Turku–Uusikaupunki-raideyhteydelle voidaan tavoitella rahoitusta myös korkeamman tukiprosentin sotilaallisen liikkuvuuden hauista.
Investointiohjelman laadintaprosessi sekä hankkeiden valinta- ja rahoitusperusteet
Investointiohjelmaan sisältyvissä hankkeissa on merkittäviä yhteiskuntataloudellisia kannattavuuseroja suuralueiden välillä. Etelä-Suomen (Kymenlaakso, Päijät-Häme, Uusimaa ja Varsinais-Suomi) ja Länsi-Suomen hankkeet tuottavat selvästi enemmän yhteiskuntataloudellisia hyötyjä kuin Itä- ja Pohjois-Suomen hankkeet. Etelä-Suomen hankekorin hyötykustannussuhde on 1,1, Länsi-Suomen 1,5, Itä-Suomen 0,3 ja Pohjois-Suomen 0,7. Hankkeiden kannattavuuden tulisi maantieteellisen sijainnin sijaan olla nykyistä selkeämpi peruste investointiohjelmaan mukaan pääsylle. Hyöty-kustannussuhteeltaan merkittävimmät hankkeet keskittyvät suurten kaupunkiseutujen läheisyyteen. Varsinais-Suomen liitto painottaa, että mahdollinen harkinta muun kuin hankkeen vaikuttavuuden ja toteuttamisvalmiuden mukaan kuuluu jättää poliittisesti ratkaistavaksi.
Tavoitteiden ja vision saavuttamiseksi vaikuttavimmat toimet tehdään suurilla kaupunkiseuduilla. Toimenpiteiden kattavuudessa tulee huomioida pelkän keskuskaupungin sijaan koko keskuskaupungin vaikutusalue. Kestäviä liikkumismuotoja tulee kehittää monipuolisella keinovalikoimalla erityisesti kaupunkiseuduilla ja kaupunkiseutujen välillä, joilla päästövähennysten aikaansaaminen on väestöpohjan vuoksi kustannustehokasta. Tämä palvelee myös Liikenne 12 -suunnitelman tavoitteita ekologisesti ja taloudellisesti kestävästä liikenteestä. Tavoitteeksi tulee ottaa eteläisen Suomen kaupunkiverkoston kytkeminen kiinteäksi kokonaisuudeksi nopeilla tunnin yhteyksillä. Maakuntien ja kaupunkiseutujen liikennejärjestelmäsuunnitelmien tulisi toimia lähtökohtana valtakunnan suunnittelussa.
Vuosittain laadittava kahdeksanvuotinen investointiohjelma mahdollistaa aiempia vuosia pidemmän aikajänteen muodostamisen liikenneverkon kehittämisessä. Kuntien näkökulmasta suunnitteluun kaivataan kuitenkin edelleen parempaa ennakoitavuutta valtionrahoituksen suhteen. Koska useiden hankkeiden toteutuminen edellyttää kunnilta toimenpiteitä ja resursointia, mahdollisimman aikainen tieto tulevien vuosien hankkeiden tarkemmasta toteutusaikataulusta olisi tärkeää.
Varsinais-Suomen liitto esittää Väyläviraston investointiohjelmaan lisättäväksi:
Raideliikenteen kehittämishankkeet:
· Tunnin juna, Espoo–Salo-oikorata
· Tunnin juna, Salo–Turku-kaksoisraide
· Raisio–Naantali peruskorjaus ja sähköistys
Tieliikenteen kehittämishankkeet:
· E18 Turun kehätie, Naantali–Raisio
· Vt 8 Laitilan kiertoeritasotasoliittymä
· Vt 9 Lieto–Aura leveäkaistatien nelikaistaistus
· Mt 180 Kurkela–Kuusisto (Paraisten väylä/Kaarinan läntinen ohitustie)
· Kt 52 Salon itäisen ohikulkutien 2. vaihe
· Vt 10 kääntö Liedon kohdalla
Kävelyn ja pyöräilyn kehittäminen:
· Saariston rengastiellä pyörätien puuttuvat osat
Lausunto lähetetään www.lausuntopalvelu.fi.