Perustelut
Väylävirasto pyytää Varsinais-Suomen liiton lausuntoa ratalain (110/2007) mukaisesta Espoo-Salo-oikoradan yleissuunnitelmasta välillä Espoo, Kirkkonummi, Vihti, Lohja, Salo. Väylävirasto pyytää maakunnan liittoa lausunnossaan toteamaan maakuntakaavanmukaisuuden ja listaamaan ratasuunnitelman käsittämällä alueella vahvistetut tai hyväksytyt oikeusvaikutteiset maakuntakaavat. Lausunto on pyydetty toimittamaan ensisijaisesti sähköisesti Väylävirastoon 10.2.2023 mennessä osoitteella kirjaamo@vayla.fi. Lausuntoon on liitettävä asian asianumero LIVI/7151/04.01.00/2017.
Espoo–Salo-oikoradan yleissuunnitelma sisältää Espoo–Salo-oikoradan hyväksymisehdotuksen lisäksi kolme erillistä raporttia:
1) Espoo–Salo-oikorata yleissuunnitelma (Väylävirasto 62/2022).
2) Espoo–Salo-oikorata yleissuunnitelma ympäristövaikutukset (Väylävirasto 69/2022)
3) Espoo–Salo-oikorata yleissuunnitelma, ympäristövaikutukset -raportin liite, kartta-atlas.
Sähköiseen suunnitelma-aineistoon on mahdollista tutustua hankkeen verkkosivuilla https://vayla.fi/kaikki-hankkeet/espoo-salo-oikorata
Espoo–Salo-oikoradan yleissuunnitelma
Yleissuunnitelmassa on kerrottu oikoradalle määritellyt tavoitteet, radan sijainti yleiskaavan tarkkuustasolla, arvioitu radasta aiheutuvat vaikutukset sekä niiden vähentämis- ja lieventämistoimenpiteet sekä määritetty oikoradan kustannukset. Espoo–Salo-oikorata on osa Helsinki–Turku nopea junayhteyshanketta.
Yleissuunnitelma on aina laadittava hankkeissa, joihin on tehty ympäristövaikutusten arviointi (YVA). Yleissuunnitelma perustuu maakuntakaavassa hyväksyttyyn väyläkäytävään ja kunnat ovat päivittäneet tarvittavia yleiskaavoja maakuntakaavan ja radan yleissuunnitelman mukaiseksi.
Espoo–Salo-oikorata on noin 95 km pitkä kaksiraiteinen uusi rata, joka alkaa Espoon aseman länsipuolelta ja yhdistyy nykyiseen rataan Salon nykyisen aseman itäpuolella. Oikoradalle on suunniteltu 4 uutta asemaa Histaan, Veikkolaan, Vihti-Nummelaan sekä Lohjan Lempolaan. Uusi rata ja asemat mahdollistavat uuden lähijunaliikenteen Helsingin ja Lohja Lempolan välille. Oikorata lyhentää Helsinki-Turku välin junamatkan aikaa noin puolella tunnilla, ollen nopeimmillaan tunnin ja 15 minuuttia.
Espoo–Salo-oikoradalla on 111 siltaa ja 22 tunnelia, joiden yhteispituus on noin 31 km. Tunneleiden ja pitkien siltojen takia radan estevaikutus vähenee, kun tieyhteyksiä sekä luontoreittejä voidaan jättää nykyiseen sijaintiin.
Oikoradan yleissuunnitelmassa on esitetty uudet ja muuttuvat tiejärjestelyt sekä vaikutusten arviointi ja toimenpiteet, joilla vaikutuksia voidaan vähentää ja poistaa.
Radan rakentamiskustannukset ovat 2,9 miljardia euroa (MAKU 130; 2015=100).
Espoo–Salo-oikoradan hankearviointi
Helsinki-Turku nopean junayhteyden hankkeessa on laadittu koko yhteysvälin hankearviointi (VÄYLÄ 50/2020). Espoo–Salo-oikoradan hankearviointi (VÄYLÄ 63/2022 on laadittu oletuksella, että rataosan Salo-Turku kaksoisraide on jo toteutettu ennen Espoo–Salo-oikorataa.
Suunnitteilla olevan nopean junayhteyden tavoitteena on lyhentää Helsingin ja Turun välistä matka-aikaa ja laajentaa näiden kaupunkien työssäkäynti- ja työmarkkina-alueita. Lisäksi pyritään laajentamaan yritysten liiketoiminta-alueita, tukemaan matkailua ja kasvattamaan alueiden vetovoimaa sekä kilpailukykyä. Hanke muuttaa myös Helsingin seudun lähijunaliikenteen toimintaympäristöä Karjaan kautta kulkevan Rantaradan suunnalla ja avaa mahdollisuuden Helsingistä Lohjan suuntaan kulkevalle lähijunaliikenteelle.
Espoo–Salo-oikoradan hankevaihtoehtoa on vertailtu nykyisen rantaradan 0+ vaihtoehtoon, jossa nykyistä rantarataa on kehitetty Turku-Kupittaa kaksoisraiteen ja Espoon kaupunkiradan osalta.
Salon ja Turun välinen kaksoisraide parantaa kaukojunien aikatauluvarmuutta ja lyhentää Helsinki–Turku matka-aikaa 5–7 minuuttia, mutta kaukojunatarjontaa ei ole mahdollista lisätä. Espoo–Salo-oikorata lyhentää Helsinki–Turku matka-aikaa noin puoli tuntia, ja mahdollistaa kauko- ja lähijunatarjonnan lisäämisen.
Vaikuttavuuden arvioinnissa on vertailtu myös pelkän Turku-Salo kaksoisraiteen vaikuttavuutta ilman Espoo–Salo-oikorataa. Vaikuttavuuden arviointi antaa kannattavuuslaskelmaa laajemman kuvan hankkeen vaihtoehtojen välisistä eroista.
Espoo–Salo-oikorataan perustuva vaihtoehto tarjoaa nopeamman matka-ajan ja mahdollistaa vuorotarjonnan lisäämisen ja kapasiteetin käyttöasteen kannalta uuteen Espoo–Salo-oikorataan perustuva vaihtoehto on parhain.
Seuraavassa vaiheessa Väylävirasto käsittelee saadut lausunnot ja muistutukset ja lähettää yleiskaavojen valmistuttua yleissuunnitelman Liikenne- ja viestintävirastoon Traficomiin hyväksyttäväksi. Traficomin hyväksymä Espoo–Salo-oikoradan yleissuunnitelma tulee vielä myöhemmin nähtäville 30 vuorokauden ajaksi Väyläviraston verkkosivuille.
Espoo–Salo-oikoradasta on käynnistynyt vuonna 2021 ratalain mukaisen ratasuunnitelman laatiminen, jota teettää hankeyhtiö Turun Tunnin Juna Oy.
Ehdotus
Esittelijä
-
Kari Häkämies, maakuntajohtaja, kari.hakamies@varsinais-suomi.fi
Maakuntahallitus päättää antaa seuraavan lausunnon:
Varsinais-Suomen liitto toistaa aiemmissa lausunnoissaan, mm. lausunnossaan Helsinki–Turku nopeaa junayhteyttä koskevasta ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta, (maakuntahallitus 21.12.2020 ja 18.10.2021) esille nostetut näkemykset.
Väyläviraston laatima ratalain mukainen Espoo-Salo-oikoradan yleissuunnitelma on laadittu huolella ja perusteellisesti pitkässä, syksyllä 2018 alkaneessa vuorovaikutteisessa prosessissa. Suunnitelman laatimista pitkitti ympäristöviranomaisten edellyttämä koko Helsinki–Turku-yhteysvälin ympäristövaikutusten arviointi (YVA).
Yleissuunnitelman suhde maakuntakaavaan
Ratalinja on ratkaistu alustavan yleissuunnitelman yhteydessä laaditussa Salo–Lohja-ratalinjan vaihemaakuntakaavassa, jonka maakuntavaltuusto hyväksyi 12.12.2011. Ympäristöministeriö vahvisti hyväksymispäätöksen 4.12.2012. Kaava sai lainvoiman korkeimman hallinto-oikeuden päätöksellä 19.6.2014.
Ratalinjaa ympäröivää maankäyttöä ja liikenteen merkintöjä käsiteltiin Varsinais-Suomen taajamien, palveluiden ja liikenteen vaihemaakuntakaavassa. Ratalinjaa ei tässä yhteydessä uudelleen tarkasteltu. Maakuntavaltuusto hyväksyi kaavan 11.6.2018 ja se sai lainvoiman korkeimman hallinto-oikeuden päätöksellä 6.7.2020.
Maakuntavaltuuston 14.6.2021 hyväksymässä Varsinais-Suomen luonnonarvojen ja -varojen vaihemaakuntakaavassa ei ole ratalinjaan kohdistuvia tai radan suunnitteluun vaikuttavia merkintöjä.
Espoo-Salo-oikoradan yleissuunnitelma on Varsinais-Suomen maakuntastrategian sekä hyväksyttyjen ja lainvoimaisten maakuntakaavojen mukainen. Suunnitelma edistää maakunnan ja maakuntakaavojen tavoitteiden toteutumista. Helsinki–Turku-välin nopealla Turku–Salo-kaksoisraide yhdessä Espoo–Salo-oikoradan kanssa lisää ratakapasiteettia ja mahdollistaa nopeiden junien lisäksi myös alueellisen junaliikenteen kehittämisen koko yhteysvälillä. Yleissuunnitelma tarkentaa maakuntakaavassa osoitettua ratalinjaa ja varautuu maakuntakaavan taajamatoimintojen kehittämisperiaatemerkinnän mukaisesti asemapaikkoihin Muurlassa ja Suomusjärvellä.
Ratayhteyden aluerakenteellinen merkitys
Helsinki–Turku nopea ratayhteys on merkittävä ja keskeinen osa Etelä-Suomen rataverkkoa ja sen kehittämistä. Euroopan unionin rajat ylittävään TEN-T ydinverkkokäytävään kuuluvalla yhteysvälillä on strateginen merkitys Suomen liikennejärjestelmässä. Hanke tukee osaltaan Etelä-Suomen kilpailukyvyn parantamista. Alueiden välisellä verkottumisella ja yhteistyöllä voidaan vahvistaa alueiden kehittymistä / toimintaedellytyksiä ja yhdyskuntien vetovoimaa.
Nopea junayhteys kaupunkien välillä tulee toteutuessaan palvelemaan laajaa joukkoa ihmisiä, sillä se yhdistää maan suurimman ja maan kolmanneksi suurimman kaupunkiseudun. Matka-aika pääkaupunkiseudun ja Turun ja Salon seutujen välillä lyhenee nykyisestä, mikä edistää kaupunkiseutujen asumis- ja työssäkäyntialueiden toiminnallista kytkeytymistä. Toteutuessaan parannettu junayhteys luo edellytykset kestävälle ja yhtenäiselle Etelä-Suomen kattavalle asunto- ja työmarkkina-alueelle, tukee radan varren maankäyttöä ja edesauttaa ilmastotavoitteiden saavuttamista.
Uusi oikorata vähentää pääkaupunkiseudun metropolialueen yhdyskuntarakenteelle kohdistuvia paineita ja siirtää merkittävän osan mm. Lohjan suunnan työmatkapendelöinnistä raiteille. Hanke tukee radan varren kaupunkien ja kuntien maankäyttöä mahdollistaessaan laajemmat liikennöintiratkaisut ja mm. taajamajunien pysähtymisen myös väliasemapaikkakunnilla.
Suunnittelun jatkuvuus
Varsinais-Suomen liitto puoltaa Espoo-Salo-oikoradan yleissuunnitelman hyväksymistä. Suunnitelman ripeällä hyväksymismenettelyllä turvataan pitkäjänteisen hyvin edenneen suunnittelun jatkuvuus, käynnissä olevan ratasuunnitelmaprosessin eteneminen ja varmistetaan hankkeen EU-rahoituksen edellyttämä suunnitteluvalmius.