Perustelut
.1 Viraston lausunto määräaikaisista maatalouden ja vesiviljelyn kustannuksista
Maa- ja metsätalousministeriö on pyytänyt lausuntoa luonnoksesta hallituksen esitykseksi eduskunnalle laiksi määräaikaisista maatalouden ja vesiviljelyn kustannustuista. Lausunnot on pyydetty toimittamaan viimeistään tiistaina 17.1.2023 sähköpostilla osoitteeseen kirjaamo.mmm@gov.fi. Lausunto on annettu 17.1.2023.
Lain perusteella maksettaisiin kustannustukia, joilla osittain kompensoitaisiin lannoitteiden ja sähkön hinnannoususta aiheutuvaa tuotantokustannusten nousua maataloudessa ja vesiviljelyssä. Kustannustuella korvattaisiin osittain kesäkuun alun 2022 jälkeen tehtyjen lannoitehankintojen korkeaa hintaa. Sähkötuki perustuisi aikaisempaan sähkönkulutukseen ja tuki kohdistuisi kalliimpiin sähkösopimuksiin. Tarkoituksena on osaltaan varmistaa kotimaisen tuotannon jatkuminen ja huoltovarmuus tilanteessa, jossa tuotannon kannattavuus ja toiminnanharjoittajien maksuvalmius ovat heikentyneet.
Suomessa käytetään vuosittain noin 600 000 tonnia epäorgaanisia lannoitteita. Maatalouden epäorgaanisten lannoitteiden markkinatilanne on ollut erityisen epävakaa kevättalvesta 2022 lähtien. Suomessa lannoitteiden keskimääräinen hinta nousi vuoden 2021 kesän noin 300 euroa/tonni tasolta ensin yli kaksinkertaiseksi kesään 2022 mennessä ja syksyn 2022 aikana hinnat nousivat korkeimmillaan yli 1 000 euroon tonnilta. Lannoitteiden hinnat ovat laskeneet jonkin verran korkeimmista hinnoista vuoden 2023 alussa.
Lannoitteilla tarkoitettaisiin maa- ja puutarhakasvien avomaan peltoviljelyssä käytettäviä teollisesti valmistettuja epäorgaanisia lannoitteita, orgaanisia kivennäislannoitteita tai orgaanisia lannoitteita, ei kuitenkaan nestemäisiä lannoitteita. Kustannustuessa huomioitaisiin se osa keskihinnasta, joka ylittää 600 euroa tonnilta, mutta kuitenkin enintään 300 euroa tonnilta. Keskihinnan ollessa 600 euroa tonnilta tai vähemmän, tukea ei maksettaisi. Tuen määräytymisessä otettaisiin huomioon enintään 300 euroa tonnilta, joka toteutuu lannoitteiden keskihinnan ollessa 900 euroa tonnilta.
Sähkön ja lannoitteiden kustannustukea voitaisiin myöntää Euroopan komission valtiotuen tilapäisiä Ukraina-kriisipuitteita koskevan tiedonannon ja komissiolle tehtävän erillisen ilmoituksen mukaisina valtiontukina. Esitys liittyy valtion vuoden 2023 lisätalousarvioesitykseen ja on tarkoitettu käsiteltäväksi sen yhteydessä. Lisätalousarvion aikataulun vuoksi lausuntoajan pituus on tavanomaista lyhyempi.
Varsinais-Suomen liiton virasto on antanut seuraavan lausunnon:
Maatalouden toimintaedellytysten turvaaminen ja kotimaisen ruuantuotannon varmistaminen on vallitsevassa kriisitilanteessa tärkeää. Varsinais-Suomessa maatalous ja alkutuotanto on monipuolista ja maakunnan tuotanto-osuudet ovat valtakunnallisesti suuria. Esimerkiksi varhaisperunantuotannosta 70 % ja munivista kanoista 65 % tulee Varsinais-Suomesta. Manner-Suomessa viljellystä kalasta 80 % tuotetaan Saaristomerellä. Kokonaisuudessaan ruokaketjun osuus maakunnan toimipaikoista on 20 % ja työpaikoista 15 %.
Alkutuotanto kärsii kuitenkin kannattavuusongelmista, jota energian, rehun ja lannoitteiden hinnannousu edelleen haastaa. Kun mineraalilannoitteiden hinta nousee ja saatavuus vaikeutuu, tulisi kansallisilla toimilla ryhtyä vauhdittamaan orgaanisten kierrätyslannoitemarkkinoiden syntyä. Varsinais-Suomessa on merkittäviä kotieläintalouden keskittymiä, erityisesti sika- ja siipikarjatiloja, minkä johdosta lantaa syntyy alueella paljon suhteessa viljeltävään peltopinta-alaan. Sekä kanan- että sianlantaa on mahdollista hyödyntää lannoitteena, mutta kierrätyslannoitteiden käytön vauhdittuminen edellyttää alkuvaiheen tukitoimia. Kasvitilat ovat kiinnostuneita lannan hyödyntämisestä, mutta mineraalilannoitteiden käyttö on ollut edelleen kustannustehokkaampi vaihtoehto kuin lannan hyödyntäminen. Orgaanisen lannan käyttö lannoitteena edellyttää sen prosessointia ja kuljetusta, mikä synnyttää kustannuksia enemmän kuin epäorgaanisten lannoitteiden hankinta. Lannoitteiden hinnannousu on kuitenkin tasoittanut tilannetta.
Hallituksen viime marraskuun täydentävässä talousarviossa osoitettiin vuodelle 2023 neljän miljoonan euron tuki ravinnekiertotuelle, jonka tarkoitus on edesauttaa kierrätyslannoitteiden syntyä. Ravinnekiertotuki on sidottu kuitenkin biokaasuntuotantoon, jolloin kaikki muut tavat käsitellä esimerkiksi nestemäistä sianlantaa on suljettu pois tuen piiristä. Kierrätyslannoitemarkkinoiden syntyä ei ole perusteltua sitoa biokaasuntuotantoon, vaan ravinnekiertotuen rinnalle on syytä rakentaa nopeasti teknologiariippumaton tukimalli.
Parhaimmillaan kotieläintilojen lantafosforin kierrätys kasvitilojen lannoitteeksi lisää alkutuottajien tulonlähteitä ja maatalouden omavaraisuutta lannoitteiden osalta. Lantafosforin kierto on myös merkittävä vesiensuojelukysymys, sillä Varsinais-Suomen ja Saaristomeren valuma-alueella 87 % mereen päätyvästä fosforista on peräisin maataloudesta
Lisätietoja: kehittämispäällikkö Malla Rannikko-Laine, p. 040 721 3429, etunimi.sukunimi@varsinais-suomi.fi
Ehdotus
Maakuntahallitus merkitsee tiedoksi annettavat asiat tiedoksi.