Perustelut
Maa- ja metsätalousministeriö (MMM) on pyytänyt kirjeellään 5.6.2025 kommentteja koskien luonnosta valtioneuvoston maaseutupoliittiseksi selonteoksi, joka on tarkoitus loppuvuodesta 2025 antaa eduskunnalle.
Pääministeri Petteri Orpon hallitusohjelman mukaisesti laaditaan maaseutupoliittinen selonteko. Hallitusohjelmassa todetaan, että suomalainen maaseutu, maatalous ja metsät turvaavat kansalaisten hyvinvointia ja ovat koko yhteiskunnan peruspilareita. Niiden tärkeys korostuu muuttuneessa turvallisuusympäristössä entisestään. Lisäksi todetaan, että mahdollisuudet hyvään elämään, sen rakentamiseen ja kannattavaan yritystoimintaan maaseudulla edellyttävät toimia, jotka pohjautuvat alueiden vahvuuksiin ja ihmisten tarpeisiin. Hallitus näkee elinvoimaisen maaseudun elinehtona koko Suomen hyvinvoinnille.
Selonteko kytkeytyy hallitusohjelman eri kokonaisuuksiin, kansalliseen maaseutupolitiikkaan, EU:n pitkän aikavälin maaseutuvision kokonaisuuteen sekä OECD:n maaseutupolitiikan periaatteisiin. Selonteon laadinnassa hyödynnetään hallitusohjelman mukaisia valmiita selontekoja, strategioita ja ohjelmia sekä huomioidaan samaan aikaan valmistelussa olevat muut selontekoon keskeisesti liittyvät strategiat ja ohjelmat.
Selonteolla kehitetään myös suomalaista maaseutupoliittista järjestelmää, joka on edelläkävijä ja kansainvälisesti ainutlaatuinen. Järjestyksessään kolmas maaseutupoliittinen selonteko laaditaan postnormaalissa ajassa, jota kehystää yhtäaikaiset muutokset esimerkiksi väestörakenteeseen, puhtaaseen ja digitaaliseen siirtymään, kestävyysmurrokseen sekä kriiseihin liittyen (ilmasto, talous, pandemia, sota, energia). Kaupunkien ja maaseutualueiden välinen keskinäisriippuvuus (ekosysteemipalvelut, ruoka ja vesi, puhdas energia, monipaikkaisuus) on korostunut kriisien myötä, mutta kuntien ja alueiden eriytymiskehitys jatkuu. Eriarvoisuus ihmisten välillä lisääntyy yhä enemmän maantieteen perusteella, kuten myös elinkeinojen kehitysmahdollisuudet. Keskustelu alueiden erivertaisuudesta rakenteissa, mielikuvissa ja kokemuksissa on ajankohtainen.
Selonteon tarkoituksena on täsmentää tavoitteet ja poikkihallinnolliset toimet erilaisten maaseutu- ja saaristoalueiden elinvoiman uudistumiselle, asuttavuuden, palveluiden, infrastruktuurin, yrittäjyyden, kansalaistoiminnan edellytyksille sekä suomalaisen yhteiskunnan kokonaisturvallisuuden vahvistamiselle. Samalla selonteko määrittelee valtioneuvoston pitkän aikavälin maaseutuvision.
Selonteolla parannetaan politiikan johdonmukaisuutta ja osuvuutta maaseutu- ja saaristoalueilla sekä edistetään paikkaperustaisen politiikan ja kehittämisen toteuttamista.
Selonteon valmistelua ovat ohjanneet poikkihallinnollinen ohjausryhmä ja sihteeristö, joissa ovat edustajat seuraavista ministeriöistä: LVM, MMM, OKM, PLM, SM, STM, TEM, VM ja YM. Selonteon valmistelua on tukenut maaseutupolitiikan neuvosto (MANE) sekä harvaan asuttujen alueiden parlamentaarinen työryhmä (HARVA) ja saaristoasiain neuvottelukunta (SANK).
Kommentit on pyydetty toimittamaan 15.8.2025 mennessä ensisijaisesti lausuntopalveluun osoitteessa lausuntopalvelu.fi
Taustamateriaali: MMM:n kommenttipyyntö ja luonnos maaseutupoliittiseksi selonteoksi sekä sen liite 6 (Maaseutualueiden nykytilanteen ja muutostekijöiden kuvaus).
Linkki suomenkieliseen versioon
Länk till svensk version
Päätösehdotus
Esittelijä
-
Jyri Arponen, maakuntajohtaja, jyri.arponen@varsinais-suomi.fi
Maakuntahallitus päättää merkitä tiedoksi seuraavan lausuntopalvelun kautta annetun asiantuntijalausunnon. Varsinais-Suomen liiton virasto on aikataulusyistä (dl. 15.8.2025) antanut seuraavat kommentit lausuntopalveluun valmiiksi asetettuihin kommenttikohtiin koskien seuraavia lausuntopyynnön osioita:
- yleiset huomiot
- maaseutupolitiikan suunnittelujärjestelmä
- maaseutualueiden tilannekuva ja muutostekijät
- kansallinen maaseutuvisio
- poikkihallinnolliset tavoitteet ja kehittämissuositukset
- maaseutualueiden nykytilanteen ja muutostekijöiden kuvaus
- muut täydennystarpeet
1. Mitä ajatuksia selontekoluonnos herättää?
Selonteko (luonnos) on tärkeä ja ajankohtainen, mutta se olisi saanut tulla jo aiemmin viitaten maaseudulla tapahtuneeseen kehitykseen viime vuosina ja vuosikymmeninä. Lisäksi selonteossa olisi voitu selkeämmin viitata aiempiin vastaaviin selontekoihin. Huomion kiinnittää niin ikään se, miten valtion talousarviokeskustelu elokuussa 2025 suhteutuu selontekoluonnoksen tavoitteisiin ja kehittämissuosituksiin, kun yhtäältä painotetaan kumppanuuksia ja toisaalta ollaan leikkaamassa selontekoluonnoksessa maaseudulle keskeiseksi katsotulta 3. sektorilta (esim. kylätoiminta) pois.
2. Ovatko selonteossa tunnistetut näkökohdat maaseutupolitiikan suunnittelujärjestelmään liittyen olennaiset?
Paikkaperustaisuus on hyvä lähtökohta koskien maaseutupolitiikan suunnittelujärjestelmää. Eri alueiden vahvuuksien, tarpeiden ja mahdollisuuksien tunnistaminen hyvä tarkastelutapa. Maaseutu (ml. saaristo) ja sen erilaiset määrittelytavat on hyvin avattu, samoin kuin maaseutupolitiikan määrittely. Tieto ja sen merkitys maaseudun kehittämiselle noteerattu hyvin. Viittaukset myös kv. tason maaseutupoliittiseen järjestäytymiseen myös hyvät.
Puuttuuko tarkastelusta jokin näkökohta, joka tulisi lisätä?
Turvallisuus ja varautuminen on tässä dokumentissa jätetty vähemmälle huomiolle mutta toki viitataan toiseen asiakirjaan, jossa tätä tematiikkaa on avattu laajasti (Yhteiskunnan turvallisuusstrategia YTS).
3. Ovatko selonteossa tunnistetut näkökohdat maaseutualueiden tilannekuvaan ja muutostekijöihin liittyen olennaiset?
Maaseudun demografiset muutokset, talouteen ja osaamiseen (osaamistarpeet) liittyvät tarpeet ja niiden muutokset, palveluihin ja palveluverkkoihin liittyvät muutokset ovat olennaiset nostot. Samoin tärkeä esiin nostettu tekijä on maaseutu-kaupunki -vuorovaikutus. Hyvä huomio on puheen (joko negatiivinen tai positiivinen) vaikutus maaseudun imagolle ja sen kehitykselle. Vahvojen paikallisyhteisöjen korostaminen on myös positiivinen huomio (toimiminen julkisen vallan tukena esim. digitalisaation paikallisessa edistämisessä tai vaikkapa varautumistoiminnassa).
4. Onko selonteossa kuvattu maaseutuvisio olennainen?
Kumppanuuteen ja ihmisiin eri rooleissaan pohjautuva maaseutuvisio on oikea ja olennainen tässä ajassa; ”Tavoitteellinen kumppanuus” on hyvä ”slogan” tässä. Mielikuvia luodessa, päätöksiä tehtäessä ja arjen elämässä sekä yrittäjyydessä on tarkasteltava maaseutua paikallislähtöisesti, kunkin seudun omat tarpeet ja voimavarat huomioiden. Rakentavan puheen merkitys on maaseutuvisiossakin nostettu hyvin esiin. Tulevaisuuden uskon luominen on ennakkoedellytys maaseudun veto- ja pitovoimalle. Myös tässä korostuu yhteistyö yli sektorirajojen sekä kaupunki-maaseutu -kumppanuuden tarve.
5. Ovatko selonteossa tunnistetut poikkihallinnolliset tavoitteet (5 kpl) ja kehittämissuositukset (24 kpl) olennaiset?
Tavoitteet, jotka koskevat digitalisaation ja fyysisen saavutettavuuden ajantasaistamista, talouden rakenteiden uudistamista, toimintaedellytysten, luottamuksen ja tulevaisuudenuskon voimistamista, maaseututiedon lisäämistä ja koontia sekä maaseutupoliittisen suunnittelujärjestelmän terävöittämistä ovat kaikki olennaisia nykyisessä tilanteessa. Maaseudun toimintaedellytysten turvaaminen on avain maaseudun asuttuna ja aktiivisena pitämiselle, mikä on myös ehdoton turvallisuustekijä tilanteessa, jossa elämme nyt.
Mitkä ovat näkökulmastanne tärkeimmät poikkihallinnolliset tavoitteet (1-3 kappaletta)?
1. Tavoite: Ajantasaistetaan digitaalista ja fyysistä saavutettavuutta
Kaikille on taattava digitaalinen ja fyysinen saavutettavuus niin kaupungeissa kuin maaseudun syrjäalueillakin ml. saaristoalueet. Se on nykyisessä maailman tilanteessa myös turvallisuuskysymys.
2. Tavoite: Vahvistetaan talouden uudistumista tukevia rakenteita
Maaseudun elinkeinollinen potentiaali on tunnistettava nykyistä paremmin; uudet innovaatiot ja arvoketjut tulee huomioida suunnittelussa.
3. Tavoite: Voimistetaan toimintaedellytyksiä, luottamusta ja tulevaisuususkoa
Poikkihallinnollinen yhteistyö maaseudun asuttuna pitämisen ennakkoedellytysten luomiseen (esim. palveluverkon ylläpito) on tässä kohtaa ratkaiseva. Maaseututiedon kartuttaminen, analysointi ja huomioiminen on niin ikään erittäin keskeistä.
Mitkä ovat näkökulmastanne tärkeimmät poikkihallinnolliset kehittämissuositukset (1-5 kappaletta)?
1. Digitaalisen kuilun kaventaminen
Maamme kaikki alueet ja asukkaat eivät vieläkään ole yhdenvertaisessa asemassa digitaalisen saavutettavuuden osalta. Harvaan asuttu maaseutu ml. saaristo edelleen eriarvoisessa asemassa.
2. Kestävä liikkuminen ja liikenne
Uudenlaiset liikkumisratkaisut on otettava mukaan maaseutualuiden ja saariston resurssivalikoimaan kestävän liikkumisen ja liikennepalveluiden kehittämiseksi ja liikennepalveluverkon ylläpitämiseksi.
3. Saaristoliikenne
Saaristolakia uudistettaessa on nykyinen palvelutaso säilytettävä ja kytkettävä saaristoliikenne paremmin muuhun joukkoliikenteeseen liikkumispalveluiden kehittämiseksi kokonaisuutena ja liikennepalveluiden käytettävyyden parantamiseksi.
4. Koordinaatio EU-rahastojen välillä
Koordinaatiota parantamalla voidaan tehostaa rahoituksen vaikuttavuutta sekä maaseutu- että kaupunkialueilla.
5. Maaseudun kehittäminen CAP post 2027
Maaseudun kehittämisen rahoitus on turvattava myös seuraavalla ohjelmakaudella. EU:n yhteisen budjetin laadintaan on vaikutettava tehokkaalla edunvalvontatyöllä.