Maakuntahallitus, kokous 25.8.2025

Esityslista on tarkastamaton

§ 136 Lausunto hallituksen esityksestä kotoutumislain muuttamiseksi

VSLDno-2025-367

Valmistelija

  • Tarja Nuotio, aluekehitysjohtaja, tarja.nuotio@varsinais-suomi.fi
  • Esa Högblom, erikoissuunnittelija, esa.hogblom@varsinais-suomi.fi

Perustelut

Perustelut

Työ- ja elinkeinoministeriö on 18.6.2025 pyytänyt lausuntoa hallituksen esityksestä kotoutumislain teknisestä muutoksesta 31.7.2025 mennessä. Aikataulusyistä lausunto on annettu viraston lausuntona 24.6.2025.

Hallituksen esityksellä muutettaisiin kotoutumisen edistämisestä annettua lakia (681/2023) eräiden säännösten osalta. Lakiin on tarve tehdä eräitä korjauksia, jotka liittyvät lähinnä vanhentuneisiin lakiviittauksiin ja jotka selkeyttäisivät viranomaisten toimintaa. Muutokset olisivat luonteeltaan pääosin teknisluontoisia ja säädöshuollollisia.

Tausta

Hallituksen esityksellä tehtäisiin kotoutumisen edistämisestä annettuun lakiin (681/2023, jatkossa kotoutumislaki) tarpeellisia korjauksia, jotka liittyvät vanhentuneisiin lakiviittauksiin ja jotka selkeyttäisivät viranomaisten toimintaa. Muutostarpeet liittyvät viranomaisten omaan toimintaan ja niitä ovat esittäneet Opetushallitus, kehittämis- ja hallintokeskus sekä elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset.

Kotoutumislaissa säädetään kotoutumiskoulutuksesta ja siihen sisältyvästä kielitaidon päättötestauksesta. Kielitaidon päättötestauksen kehittämisestä vastaava viranomainen Opetushallitus on havainnut tarpeita selkeyttää henkilötietojen käsittelyä ja omaa rooliaan päättötestauksessa. Kotoutumislaissa säädetään myös kotoutumisen asiakastietojärjestelmästä sekä laissa säädettyjen tehtävien mukaisista tiedonsaantioikeuksista. Kehittämis- ja hallintokeskus on asiakastietojärjestelmän kehittämisen yhteydessä tunnistanut uusia tiedonsaantioikeustarpeita erityisesti kotoutumisen seurantaa ja tiedolla johtamista sekä kotoutumisen asiakastietojärjestelmän ylläpitämistä koskien. Lisäksi elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset ovat esittäneet tiedonsaantioikeustarpeita tulevien elinvoimakeskusten välillä sekä nostaneet esiin tarpeen päivittää erityiskustannuspykälässä oleva lakiviittaus muuttuneeseen perusopetuslakiin (628/1998). Samassa esityksessä on tarkoitus toteuttaa myös muita kotoutumislaissa todettuja säädöshuollollisia muutostarpeita. Laista poistettaisiin viittauksia kotoutumislain muutoksen (laki 1100/2024) yhteydessä kumottuihin pykäliin. Lisäksi erääseen korvausten maksamisen edellytyksiä koskevaan pykälään lisättäisiin selkeyden vuoksi viittaukset Ahvenanmaan terveyden- ja sairaanhoitoviranomaiseen.

 

 

Tavoitteet

Muutosten tavoitteena on selkeyttää Opetushallituksen roolia ja tiedonkäsittelyä liittyen kotoutumiskoulutuksen kielitaidon päättötestaukseen, säätää uusia tiedonsaantioikeuksia viranomaisten toiminnan tarpeisiin (erityisesti kotoutumisen seurantaa, kotoutumisen asiakastietojärjestelmän rekisterinpitäjän tehtäviä sekä kuntaan ohjaamista koskien), päivittää lakiviittaus perusopetuslain mukaiseen tukeen ajantasaiseksi sekä täsmentää eräitä muita kotoutumislain säännöksiä lakiteknisesti.

Lakimuutoksen olisi tarkoitus tulla voimaan 1.1.2026 ja voimaantulosäännöksessä säädettäisiin takautuva soveltaminen perusopetuksen tukitoimien korvausten osalta 1.8.2025 alkaen.

Hallituksen esitys kotoutumislain muuttamisesta (tekninen) - Työ- ja elinkeinoministeriö

Hallituksen esityksen valmisteluasiakirjat ovat saatavilla julkisessa palvelussa osoitteessa https://valtioneuvosto.fi/hankkeet tunnuksella TEM057:00/2025.

Päätösehdotus

Esittelijä

  • Jyri Arponen, maakuntajohtaja, jyri.arponen@varsinais-suomi.fi

Maakuntahallitus päättää antaa asiasta seuraavan lausunnon.

Varsinais-Suomen liitto viittaa aluksi aiempiin kotoutumislain muutoksista annettuihin lausuntoihin 20.6.2022 § 111 ja 23.10.2023 § 133. Varsinais-Suomen liitolla ei ole huomautettavaa nyt esitettyihin muutoksiin, mutta haluaa kiinnittää huomiota muutamiin keskeisiin näkökohtiin.

Varsinais-Suomen liitto toteaa nyt esitettyjen muutosten koskevan erityisesti viranomaisten tiedonsaantioikeuksia, lakiviittausten ajantasaistamista ja hallinnollisten roolien selkeyttämistä. Vaikka muutokset ovat pääosin teknisluonteisia, niillä voi olla epäsuoria vaikutuksia asiakkaiden palvelukokemukseen. Asiakasvaikutusten voi arvioida olevan vähäisiä, mutta epäsuorasti pääosin myönteisiä. Esimerkiksi kielitaidon päättötestauksen kehittämisen voi arvioida parantavan testauksen laatua pitkällä aikavälillä. Muutokset eivät sinänsä luo uusia oikeuksia tai velvollisuuksia asiakkaille. Liitto toteaa myös, että samalla kun toimijoiden roolien selkeyttäminen voi parantaa tehokkuutta, se voi myös siirtymävaiheessa aiheuttaa epäselvyyksiä tai katkoksia palveluissa, jos vastuunkanto tai vastuiden sisäistäminen ei ole käytännössä selvä.

Varsinais-Suomen liitto kiinnittää toisaalta myös huomiota jo aiemmissa lausunnoissa todettuun säädösten yksityiskohtaisuuteen, eräisiin rajauksiin ja ristiriitaisuuksiin sekä tiedonsaannin vaiheistuksia koskeviin määrittelyihin. Esimerkiksi ELY-keskusten vastuu pakolaisten kuntiin ohjauksessa on eräs tällainen osa-alue, jossa ao. tiedonsaannin haasteet saattavat realisoitua. Lisäksi asiakastietojärjestelmien laajuudet sekä monien prosessien hitaus on myös mainittava asioina, joihin tulisi kiinnittää huomiota. Keskeistä olisi myös alueellisten tarpeiden ja kuntien resurssien nykyistä parempi huomiointi. Varsinais-Suomen liitto kiinnittää viranomaisyhteistyön osalta huomiota myös elinvoimakeskusuudistukseen. Uusi organisoituminen tulee tietysti huomioida asianmukaisesti kotoutumisasioissa yleisesti ja tiedonsaantikysymysten osalta erityisesti. Asia pitää huomioida myös lakitekstissä. Lisäksi hyvinvointialueiden rooliin ja tehtävien selkeyttämiseen tulisi edelleen kiinnittää huomiota.

Varsinais-Suomen liitto katsoo, että tiedonsaantioikeuksien laajentaminen viranomaisten välillä voi nopeuttaa palveluprosesseja ja vähentää asiakkaan hallinnollista taakkaa ja mahdollistaa paremman palvelujen kohdentamisen, yhteensovittamisen ja sujuvuuden (kunnat, ELY-keskukset, Opetushallitus, KEHA-keskus).

Tietosuojalainsäädäntöön liittyvät näkökohdat tulee kuitenkin huomioida, vaikka tiedonsaanti onkin rajoitettu vain välttämättömiin tietoihin. Tietosuojan käytännön toteutus ja valvonta ovat ratkaisevassa asemassa. Asiakastietojärjestelmien laajempi käyttö edellyttää toimivia teknisiä ratkaisuja ja henkilöstön osaamista. Mikäli näissä on puutteita tai viipeitä siirtymävaiheessa, voi tämä heijastua asiakaspalveluihin ainakin lyhyellä tähtäimellä.

Perusopetuslain viittauksen päivitys ei muuta asiakkaan oikeutta saada tukea, mutta varmistaa palvelujen jatkuvuuden kunnissa. Lakiviittausten päivitys (esim. perusopetuslain 17 § → 20 c §) varmistaa, että kunnat voivat jatkossakin hakea valtion korvauksia erityiskustannuksista, kuten kansainvälistä suojelua saavien lasten tukitoimista. Tämä ehkäisee epäselvyyksiä ja mahdollisia korvausten menetyksiä. Opetushallituksen vastuu kielitaidon päättötestauksen kehittämisestä ja ylläpidosta kirjataan lakiin, mikä selkeyttää vastuita ja tukee kuntien työtä kotoutumiskoulutuksen järjestämisessä.

Varsinais-Suomen liitto toteaa vielä lopuksi, että vaikka muutokset ovat teknisiä, ne voivat epäsuorasti parantaa asiakkaiden palvelukokemusta. Tiedonsaannin helpottuminen ja viranomaisroolien selkeyttäminen voivat vähentää viivästyksiä ja virheitä, mikä on asiakkaan näkökulmasta merkityksellistä. Tiedonsaantioikeuksien laajennus vähentää tarvetta pyytää suostumuksia tietojen luovuttamiseen, minkä voi arvioida nopeuttavan prosesseja. Esitykseen liittyy kuitenkin myös tietosuojaan, toimeenpanoon ja järjestelmän toimivuuteen sekä säädösten yksityiskohtaisuuteen liittyviä riskejä. Näiden vaikutukset asiakkaille riippuvat pitkälti siitä, kuinka hyvin muutokset jalkautetaan käytäntöön.

Lakimuutosten voidaan myös arvioida olevan pääosin myönteisiä kuntasektorilla lainsäädännön selkeyden ja viranomaisyhteistyön paranemisen sekä korvausmahdollisuuksien turvaamisen näkökulmasta. Haasteina kunnissakin ovat tietosuojan hallinta ja muutosten käytännön toimeenpano.