Perustelut
Työ- ja elinkeinoministeriö pyytää lausuntoja Suomen kansallisen energia- ja ilmastostrategian luonnoksesta 22.8.2025 mennessä. Lausuntopyynnön keskiössä ovat politiikkalinjaukset ja niiden vaikutusarviot.
Tausta
Strategia on laadittu yhdessä muiden ministeriöiden kanssa ja samanaikaisesti Keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelman (KAISU) kanssa. Perustana ovat VTT:n KEITO-hankkeen päästöennusteet ja skenaariot vuoteen 2050.
Tavoitteet
Tavoitteena on saavuttaa EU:n vuoden 2030 päästö- ja energiatavoitteet sekä Suomen ilmastolain vähintään 60 prosentin päästövähennys vuoden 1990 tasosta. Suomen ilmastolaki asettaa hiilineutraaliustavoitteen vuodelle 2035, kun EU:n tavoite on vuodelle 2050. EU:n ilmastolain päivitysehdotus sisältää vuoden 2040 välitavoitteen, jossa nettopäästöjä vähennetään 90 prosenttia vuoden 1990 tasosta.
Skenaariot
KEITO-hankkeessa on laadittu kaksi skenaariota: nykytoimet (WEM) ja lisätoimet (WAM). Nykytoimilla 2030-tavoitteeseen päästään lähelle, mutta 2040 ja 2050 tavoitteet jäävät saavuttamatta. Lisätoimilla tavoitteisiin voidaan päästä, jos investoinnit teknisiin hiilinieluihin ja puhtaaseen siirtymään toteutuvat nopeasti. Hiilineutraalius saavutettaisiin kuitenkin aikaisintaan 2050-luvulla, pääasiassa maankäyttösektorin heikon kehityksen vuoksi.
Päätösehdotus
Esittelijä
-
Jyri Arponen, maakuntajohtaja, jyri.arponen@varsinais-suomi.fi
Maakuntahallitus päättää merkitä tiedoksi seuraavan lausuntopalvelun kautta annetun (19.8.) asiantuntijalausunnon. Varsinais-Suomen liiton virasto on aikataulusyistä (dl. 22.8.2025) antanut seuraavat kommentit lausuntopalveluun valmiiksi asetettuihin kommenttikohtiin koskien seuraavia lausuntopyynnön osioita. Niihin kohtiin, joihin ei tässä lausuta, yhdytään strategialuonnoksen linjausten mukaisesti.
2.2 Kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen ja nielujen kasvattaminen
Nielutavoitteet ja niiden toteuttamisen keinot eivät ole linjassa keskenään. Maankäyttösektorin toimia tulisi lisätä ja metsien nieluja vahvistavat toimet tulisi toteuttaa nopeasti ja laajassa mittakaavassa. On muistettava, että voimassa oleva linjaus siitä, ettei hakkuutasoja rajoiteta, vaikeuttaa maankäyttösektorin tavoitteiden saavuttamista. Teknisten hiilinielujen (varastoimisen) merkitystä on puolestaan arvioitu liian optimistisesti. Sen sijaan hiilidioksidin hyödyntämiseen liittyvät hankkeet ovat realistisempia ja niitä tulisi edistää.
2.3 Uusiutuvan energian edistäminen
Tuulivoiman etäisyysvaatimus ilman maakuntakaavan merkintää on liian tiukka ja ohjaa hankkeita pääosin Pohjois-Suomeen. Etäisyyden määrittämisessä tulisi käyttää melumallinnusta kuten maakuntakaavoituksessa. Merituulivoimassa tulisi selvittää Ahvenanmaan aluevesillä tuotetun sähkön siirto mantereelle kustannuksineen ja lainsäädäntöineen. Varsinais-Suomessa sähköntarve on suuri, mutta omat maatuulivoimatuotannon mahdollisuudet ovat niukat. Varsinais-Suomessa on vireillä monia teollisen aurinkovoiman hankkeita.
2.4 Vety ja sähköpolttoaineet
Yhdymme strategian luonnoksiin vetytalouden edistämisestä. Korostamme lisäksi sitä, että varsinaissuomalaisten vihreän siirtymän hankkeiden toteutumiseksi on erityisen tärkeää, että sähkön kanta- ja jakeluverkkojen ajankohtaiset kapasiteettihaasteet saadaan ratkaistua nopeasti. Pidemmällä tähtäimellä myös vedyn runkoverkko Naantaliin asti sekä Ahvenanmaan aluevesillä tuotetun merituulivoimasähkön liittämisen mahdollistaminen kantaverkkoon Varsinais-Suomessa ovat olennaisia tekijöitä.
2.5 Energiatehokkuuden edistäminen
Kunnille on tarjottava neuvontaa uuden energiatehokkuusdirektiivin toimeenpanosta ja vapaaehtoisista energiatehokkuussopimuksista. Alueellisten energianeuvojien toimintaedellytykset on turvattava myös vuoden 2025 jälkeen. Energiatehokkuuden edistäminen edellyttää pitkäjänteistä rahoitusta ja jatkuvaa neuvontaa.
2.7 Ydinenergian käyttö
Perinteisen suuren ydinvoimalan rakentaminen on taloudellisesti ja markkinoiden kannalta epävarmaa ja vaatii merkittävää julkista tukea. Modulaariset pienydinvoimalat ovat todennäköisesti kustannustehokkaampia ja kestävämpiä ratkaisuja, joiden pilotointia voidaan tukea.
2.10 Verotus
Strategian mukaan ei päästöjä lisääviä toimia veroteta, mikä voisi valtion talouden kannalta kuitenkin olla tarkoituksenmukaista. Verohyvitysten on tärkeää kohdistua hankkeisiin, jotka aidosti tukevat siirtymää ilmastoneutraaliin talouteen eivätkä aiheutu muita merkittäviä ympäristövaikutuksia.
2.12 EU-vaikuttaminen
Suomen on tuettava EU:n kunnianhimoista vuoden 2040–90 prosentin päästövähennystavoitetta ja tunnistettava alueiden ja kaupunkien keskeinen rooli siirtymän toteuttajina. Rahoitus- ja sääntelykehystä on kehitettävä niin, että se tukee käytännön toimeenpanoa ja alueellisia investointeja.
3 Nykytilanne ja arviot politiikkatoimien vaikutuksista
Strategian tulisi tuoda selkeämmin esiin, että vain vuoden 2030 tavoitteet ovat saavutettavissa lisätoimilla, kun taas 2040 ja 2050 tavoitteet ovat epävarmoja. Maankäyttösektorin heikko kehitys on merkittävin este hiilineutraalisuustavoitteen saavuttamiselle, mutta sen uudet toimet jäävät strategiassa vähälle huomiolle.
Muut kommentit
Vuonna 2025 tehtävä ilmastolain tavoitteiden arviointi vaikeuttaa strategian riittävyyden kokonaisarviointia. Varsinais-Suomi ja alueen kunnat ovat sitoutuneet nykyisiin Ilmastolain tavoitteisiin.