Perustelut
1. Matkaraportit
Varsinais-Suomen liiton järjestämä kuntajohtajien vierailu- ja opintomatka Brysseliin
Kari Häkämies, Tarja Nuotio
31.8.-1.9.2022 Bryssel, Belgia
Pohjoismaisen saaristoyhteistyön hallituksen kokous
Sami Heinonen
31.8.-1.9.2022 Tukholma, Ruotsi
Connecting Europe -TEN-T Days
Kari Häkämies, Heikki Saarento, Saara Nuotio-Coulon
28.-30.6.2022 Lyon, Ranska
2. Viraston lausunto opetus- ja kulttuuriministeriölle koskien kulttuuriperintöstrategian ehdotusta
Valmistelija: suunnittelujohtaja Heikki Saarento
Opetus- ja kulttuuriministeriö on pyytänyt lausuntoja ehdotuksesta kulttuuriperintöstrategiaksi. Lausunnot on pyydetty toimittamaan opetus- ja kulttuuriministeriölle viimeistään 31. elokuuta 2022. Määräaikaan mennessä lausunto oli jätettävissä lausuntopalvelun kautta. Lausuntopyyntöä ei jakelulistan kirjauksesta poiketen ole saapunut Varsinais-Suomen liittoon. Varsinais-Suomen liitto sai elokuun lopulla lausuntopyyntöä kysyttäessä lisäaikaa lausunnolleen 7.9. 2022 klo 16:15 asti. Lisäajalla annettava lausunto tulee lähettää suoraan Opetus- ja Kulttuuriministeriön kirjaamoon osoitteeseen kirjaamo.okm@gov.fi sekä kopiona Mirva Mattilalle viestiotsikolla ”Varsinais-Suomen liiton lausunto ehdotukseen kulttuuriperintöstrategiaksi - VN/1364/2021”. Varsinais-Suomen maakuntahallitus käsittelee lausunnon seuraavassa kokouksessaan 26.9.2022.
Strategian laatiminen perustuu pääministeri Sanna Marinin hallitusohjelman tavoitteeseen. Strategian laatiminen toteuttaa myös Euroopan komission 2018 hyväksymää eurooppalaista kulttuuriagendaa (European agenda for culture). Strategian tavoitteena on toimia toimeenpanon välineenä Euroopan neuvoston puiteyleissopimukselle kulttuuriperinnön yhteiskunnallisesta merkityksestä (ns. Faron sopimus). Lisäksi strategian tavoitteena on osaltaan edistää YK:n kestävän kehityksen toimintaohjelma Agenda 2030:n tavoitteiden saavuttamista.
Kulttuuriperintöstrategian lähtökohtana on monimuotoisen aineellisen, aineettoman ja digitaalisen kulttuuriperinnön ja kulttuuriympäristöjen vaaliminen, kehittäminen ja hyödyntäminen koko yhteiskunnan voimavarana. Tavoitteena on, että kulttuuriperintöä arvostetaan ja sen suojelu ja vaaliminen ovat kaikkien yhteinen tehtävä.
Strategiassa on neljä tavoitelukua, joissa painottuvat ihmisten ja yhteisöjen omistajuus, vastuu ja osallistumismahdollisuudet kulttuuriperinnöstä, kulttuuriperintö osana ekologista kestävyyttä, osaamisen ja oppimisen tukeminen ja vahvistaminen sekä kulttuuriperinnön taloudellisen potentiaalin kestävä hyödyntäminen. Tavoitteissa on huomioitu läpäisevästi tieto ja taidot, digitaalisuus, alueellisuus, paikallisuus sekä kansainvälisyys. Tavoitelukuihin sisältyvät myös toimenpidelinjaukset.
Varsinais-Suomen liiton vastaukset lausuntopalvelussa esitettyihin kysymyksiin:
”Mikä on näkemyksenne strategian tavoitteista ja toimenpidelinjauksista yleisesti?”
Kulttuuriperintöstrategia on modernin yhteiskunnan kehitystahdissa tarpeellinen työväline, mikäli se onnistutaan kohdentamaan ohjaavasti. Lausuttavana olevan Kulttuuriperintöstrategian kokonaisuus on kunnianhimoinen ja kaikenkattavana jopa ylevä.
”Mikä on näkemyksenne strategian tavoitteista ja toimenpidelinjauksista oman toimialanne tai tehtävänne näkökulmasta?”
Kulttuuriperintöstrategian tavoitekehikko tukee hyvin Varsinais-Suomen liitossa valmistellun ja viimevuonna vahvistetun Varsinais-Suomen maakuntastrategia 2040+ linjauksia ymmärtää Varsinais-Suomen niin rikas kulttuuriympäristö kuin monikulttuurinen toimintaympäristökin alueella vahvoina kehittämisen lähtökohtina. Varsinais-Suomen maisemassa vaikuttava kulttuuriperintö ansaitsi ensimmäisen oman maakuntakatsauksensa jo keväällä 2021. Varsinais-Suomen liiton toimintaympäristössä kulttuuriperinnöllä ja sen huomioimisella on juurtunut jalansija, jota nyt laadittava valtakunnallinen strategia entisestään vahvistaa.
”Kommenttinne lukuun 5.1”
Kulttuurisen omimisen huomioiminen ja kirjaaminen on erittäin tärkeä huomio, koska tämä on akuutti aihe ajassa.
”Kommenttinne lukuun 5.2”
Luku on strategiakokonaisuudessa erittäin tärkeä. On hienoa, että hiilijalanjäljen lisäksi puhutaan hiilikädenjäljestä, tähän kytkeytyy merkittävä potentiaali.
”Mahdolliset muut strategiaehdotusta koskevat huomionne.”
Strategiaehdotus liikkuu huomaamatta hyvin laajoista ilmiöistä yllättävän yksityiskohtaisiinkin huomioihin. Asiatarkennusten lisäksi tarkennusta kaipaa myös maininnat toimijatahoista, joiden odotetaan toimeenpanevan strategiaa. Nyt esimerkiksi maakuntien liitot lakisääteisistä aluekehitys- ja maakuntakaavoitustehtävistä (huom. MRL 5 §, 28 §) vastaavina viranomaisina jäävät huomiotta. Maakuntakaavoituksen yhteydessä yhteistyössä alueellisen vastuumuseon kanssa tehdyt ja tehtävät selvitykset ovat lähtökohtana kulttuuriperinnön vaalimiselle kaikilla kaavatasoilla ja rakentamisessa.
Strategiassa pyritään huomioimaan mahdollisimman paljon kulttuuriperintöön liittyviä näkökulmia. Ensimmäisen kulttuuriperintöstrategian ollessa kyseessä strategian selkeydelle olisi eduksi rajata ehdotuksessa käsiteltäviä aiheita.
”Strategian valmistumisen jälkeen on tarkoitus laatia erillinen toimeenpanosuunnitelma. Pidättekö tätä tärkeänä? Jos kyllä, niin miksi?”
Kyllä. Strategiaehdotuksen aihealuekirjo on kokonaisuutena liian lavea toimeenpantavaksi ilman selkeää toimeenpanosuunnitelmaa.
Toimeenpanosuunnitelman lisäksi, tai osana sitä, kulttuuriperintöstrategiaan ylätason strategiana voisi sisältyä listaus kulttuuriperinnön teemoihin läheisesti linkittyvistä muista ohjaavista strategioista. Varsinais-Suomen liitto on hiljan lausunut mm. kulttuurimatkailun kansallisen kehittämisen tiekartasta, mikä aiheiltaan tulee hyvin lähelle nyt lausuttavana olevaa strategiaa.
”Millaisia osallistamisen tapoja haluaisitte toimeenpanosuunnitelman laatimisessa käytettävän?”
Osallistamisessa tärkeää on poikkialaisuus/-hallinnollisuus ja sektorien välisyys sekä eri toimijoiden sitouttaminen strategian jalkauttamiseen. Strategiaehdotuksessa on poikkihallinnollisuus ja eri sektorien välisyys poikkialaisuus jo hyvin huomioitu useissa kohdissa. Myös vaatimus riittävistä resursseista on kirjattu.
Jo hyviksi käytännöiksi todetut toiminnan mallit on hyvä huomioida laadittavassa toimeenpanosuunnitelmassa.
”Millaisena näkisitte oman tai edustamanne tahon roolin strategian toimeenpanossa?”
Maakunnan liitoilla on jo lakisääteisten tehtäviensä vuoksi tärkeä rooli kulttuuriperintöstrategian jalkauttamisessa eri alojen alueellisten ja paikallisten toimijoiden keskuuteen. Varsinais-Suomen liitossa kulttuuriperinnön vaalimiseen tähtäävä yhteistyötä on tehty johdonmukaisesti jo vuosikymmeniä mm. rakennetun ympäristön inventointien ja tiedonjaon kehittämisessä sekä alueellisten kulttuurifoorumien muodossa. Alueellisen vastuumuseon (ent. maakuntamuseo) ja liiton yhteisessä kirjasarjassa on julkaistu 16 Varsinais-Suomen rakennuskulttuurista, kulttuurimaisemasta ja -perinnöstä kertovaa teosta. Edellä mainitusta johtuen on valitettavaa, että lausuntoaika jäi Varsinais-Suomen liiton osalta lyhyeksi. Varsinais-Suomen liitto toivookin jatkossa kaikki lausuntopyynnöt sähköisinä kirjaamoon, jotta ne varmasti saapuvat perille.
.3 Viraston asiantuntijalausunto eduskunnan ympäristövaliokunnalle asiasta HE 76/2022 vp Hallituksen esitys eduskunnalle luonnonsuojelulaiksi ja eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta
Valmistelija: suunnittelujohtaja Heikki Saarento
Varsinais-Suomen liitto on antanut 30.8.2021 lausunnon ympäristöministeriölle luonnoksesta hallituksen esitykseksi luonnonsuojelulaiksi ja eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta.
Nyt annettava asiantuntijalausunto perustuu liiton antamaan lausuntoon niiltä osin, kun kommentit ovat edelleen voimassa ja tarpeen. Sama lausunto on annettu 25.5.2022 eduskunnan maa- ja metsätalousvaliokunnalle.
Luonnonsuojelulain lukukohtaiset kommentit, niiltä osin, kun Varsinais-Suomen liitolla on niihin huomioita.
Luku 1, Yleiset säännökset
Lain keskeisenä tavoitteena on luonnon monimuotoisuuden turvaaminen. Uutena tavoitteena on 1§ 3 kohdassa ilmastonmuutoksen sopeutumisen ja ilmastonmuutoksen hillinnän edistäminen, esitetty uusi tavoite on erittäin tarpeellinen.
Luku 2, Luonnonsuojelun viranomaiset ja muut toimijat:
Maakuntien liittojen edustus tulisi lisätä laissa uutena pykälänä §12 esitettyyn luontopaneeliin, sillä maakunnilla on merkittävä rooli ja vaikutusmahdollisuus aluekehityksen ja aluesuunnittelun kautta.
Luku 3 Luonnonsuojelun suunnittelu
Pykälä 13 on uusi ja siinä säädetään kansallisen monimuotoisuusstrategian sekä toimintaohjelman laatimisesta, jonka toteuttaminen olisi ministeriöiden vastuulla. Lisäksi elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksille (ELY-keskus) säädettäisiin mahdollisuus laatia alueellisia monimuotoisuuden toimintasuunnitelmia. Luonnonsuojelun kokonaissuunnittelun kehittämiselle on merkittävää tarvetta, mutta laadittavan strategian ja ohjelman toteuttamisen tapa jää epäselväksi ja sitä on syytä tarkentaa. Erityisesti tulisi kiinnittää huomiota siihen, miten kyseinen strategia ja ohjelma sekä sen tulkinta vaikuttavat esimerkiksi maankäytön suunnitteluun, kuten kaavoitukseen. Jo nykyisellään maakuntien liitoilta ja kunnilta edellytetään mm. viherverkostojen huomiointia, joiden määrittämisestä ei ole laadittu selkeää ohjeistusta tai tulkintaa. Tämän pykälän suhdetta Maankäyttö- ja rakennuslakiin (MRL) sekä tuoreeseen Lakiin alueiden kehittämisestä ja Euroopan unionin alue- ja rakennepolitiikan toimeenpanosta tulee tarkastella kokonaisuutena.
Luku 4, Luonnon monimuotoisuuden suojelun ja hoidon tukeminen
Esitettyjä tarkennuksia suojelun toteutukseen liittyviin rahoitusinstrumentteihin ja tukimenettelyihin voidaan pitää hyvänä ja tarpeellisena, sillä riittävien ja tasapuolisten tukimenettelyiden turvin pystytään edistämään parhaiten niin suojelualueiden syntyä kuin suojelutoimenpiteiden toteuttamista luontoarvoiltaan arvokkaiksi tunnistetuilla alueilla. Hyvää on myös se, että julkisyhteisöt (ml. kunnat ja kuntayhtymät) ovat tämän luvun säännöksissä mukana ja niillä on mahdollisuus saada tukea ja avustusta sen eri muodoissa.
Luku 5, Euroopan yhteisön Natura 2000-verkosto
Ehdotuksen § 35 Hankkeiden ja suunnitelmien arviointi, momentissa 2 edellytetään, että luvan myöntävän tai suunnitelman hyväksyvän viranomaisen tulee pyytää lausunto arvioinnista siltä, kenen hallinnassa Natura 2000-verkostoon kuuluva alue on. Kyseisen momentin tulkinta voi aiheuttaa epäselvyyksiä ja sitä tulisi tarkentaa siten, että lausuntoa tulisi pyytää vain esimerkiksi ELY-keskukselta ja Metsähallitukselta, jotka valvovat Natura-alueen arvojen turvaamista. Nykyisellään esimerkiksi maakuntakaavan maantieteellisesti laajat hankkeet, kuten väylien suunnitelmat, voivat edellyttää useaan yksittäiseen Natura-alueeseen kohdistuvaa arvion tekemistä ja näissä alueissa alueiden hallinta ja omistus voi olla usealla yksityisellä maan- tai vesialueen omistajalla.
Luku 7 Luontotyyppien suojelu
Pykälässä 65 säädetään uhanalaisen luontotyypin huomioon ottamisesta. Säädöksen ytimekäs, mutta suppea ilmaisu, on vaikeasti tulkittava käytännön tasolla.
Luku 10 Maiseman suojelu ja hoito sekä luonnonmuistomerkit
Ehdotuksen § 93 vastaa sisällöllisesti nykyisen luonnonsuojelulain pykälää 32, mutta nykyisen lain mukainen käsite maisema-alue ehdotetaan muutettavaksi maisemanhoitoalueeksi. Lain perustelutekstissä tunnistetaan hyvin maisema-alueen muodostuvan sekä luonnonympäristöstä että kulttuuriympäristöstä. Lain ohjausvaikutuksen osalta tulee kuitenkin kiinnittää huomiota siihen, että maankäyttö- ja rakennuslaki ohjaa rakentamista ja sen suunnittelua eikä näiden kahden lain välille tule luoda säännöstöä, jonka tulkittavuus on epäselvää. Lähtökohtaisesti rakentamisen ohjauksen tulee tapahtua maankäyttö- ja rakennuslain kautta.
Luku 11 Ekologisen kompensaation toteuttaminen.
Ekologista kompensaation säännöksiä sovellettaisiin niihin luonnonsuojelulaista myönnettäviin poikkeuksiin, joiden osalta ehdotetussa luonnonsuojelulain säännöksissä on säädetty. Hyvänä voidaan pitää sitä, että kompensaation toteutuksen ja suunnittelun tarve toteutuu vasta siinä vaiheessa, kun poikkeusluvan tarve olisi jo varmentunut. Maankäytön suunnittelun vaiheessa kunta olisi heikennyksen aiheuttaja vain, jos kyse olisi sen omistamalle kiinteistölle suunnitellusta maankäytön muutoksesta. Lisäksi kyseisiltä osin, tulisi yhteensovitus maankäyttö- ja rakennuslakiin tehdä selkeäksi. Muutoin esitetty ekologisen kompensaation toteutustapa ja -prosessi on selkeä ja osaltaan luo uusia toimintamahdollisuuksia ns. kompensaatiopankkien perustajille.
Luku 13 Luonnonsuojelun tiedonhallinta ja päätöksistä tiedottaminen
Ehdotuksen mukaan kunnilla ja maakunnan liitoilla on salassapitosäännösten estämättä ja maksutta oikeus saada luonnonsuojelun tietojärjestelmästä tiedot, jotka olisivat välttämättömiä niille säädettyjen tehtävien hoitamiseksi. Tämä kirjaus on hyvä ja tärkeä, joka selkeyttää nykyistä tilannetta merkittävästi mm. kaavoituksen osalta. Kunnille ja maakunnan liitoille ei kuitenkaan ehdoteta toiminnassaan syntyvien tietojen tallennusvelvoitetta vaan tiedot tulisi mahdollisuuksien mukaan tallentaa tietokantoihin tai toimittaa tietojärjestelmistä vastaaville tahoille. Tämä kirjaus on hyvä, koska se ei lisää merkittävästi kuntien ja maakuntien liittojen työmäärää. Ehdotuksen § 120 on todettu ”Kunnan ja maakunnan liiton on mahdollisuuksien mukaan toimitettava kunnan toiminnassa syntyviä…”, tätä kirjausta tulee tarkentaa, sillä maakunnan liitoilla on hyvin rajalliset resurssit tai mahdollisuudet toimittaa kuntien toiminnassa syntyviä tietoja, toki omassa toiminnassaan syntyviä tietoja maakunnan liitot voivat toimittaa.
Miten lakiehdotus kokonaisuudessaan vastaa sille asetettujen tavoitteiden saavuttamiseen?
Miten näette ilmastonmuutoksen hillinnän luonnonsuojelulain ehdotettuna tavoitteena?
Lakiehdotus vastaa osittain sille asetettujen tavoitteiden saavuttamiseen. Lain tavoitteissa on yhtenä keskeisenä luontokadon estämisen keinona tunnistettu biologisen monimuotoisuuden ja eri luontotyyppien säilymisen turvaaminen sekä luontoalueiden pirstoutumisen estäminen. Nykyisellään laki turvaa nykytiedon valossa olevat luonnonsuojelulaissa kuvatut lajit ja elinympäristöt ja siten suojelee jo tunnistettuja luontoarvoja. Käytännössä pirstoutumisen estäminen ja ekologisten yhteyksien turvaaminen, sekä lajien luontaisen leviämisen turvaaminen edellyttäisi myös niin sanottujen lajistollisesti yleisempien alueiden säilymistä ja turvaamista. Vastaavasti ilmastonmuutoksen hillinnän ja sopeutumisen osalta, tulee luontoympäristö ja kasvillisuusvyöhykkeet muuttumaan, jolloin niiden suojelun ja turvaamisen lähtökohtana tulee olla tulevien luontoarvoiltaan arvokkaiden alueiden määrittäminen.
Yleisesti luonnonsuojelusuunnittelu voi strategia- ja toimintaohjelmatasolla määrittää suuntaviivoja näille tuleville laajemmille suojelutarpeille, mutta niiden maantieteellisen sijainnin laajuus ja määrä jäävät epäselväksi. Nykyiselläänkin maakuntakaavoituksessa toivotaan, ja osin edellytetään, luonnon arvovyöhykkeiden ja yhteyksien määrittämistä, vaikka niiden määrittämiseen ei ole yhtenäistä toimintatapaa tai hyväksyttyä tasoa. Luontoarvojen kokonaisuuden turvaaminen ja monimuotoisuuden lisäämisen ja edistämisen ei tule jatkossakaan perustua pelkkään tiukkaan suojeluun ja sen toteutukseen tulee etsiä tasapuolisia keinoja. Sen toteutusta ei kuitenkaan tule vyöryttää luonnonsuojelulaista maankäyttö- ja rakennuslain mukaiseen suunnitteluun tai metsälain ohjaamaan metsänkäyttöön. Näiltä osin tulisi monimuotoisuuden ja ilmastonmuutoksen hillinnän keinoja tarkastella nykyistä laajemmin suhteessa maankäyttö- ja rakennuslain ja metsälain säädöksiin.
4. Juko/Akavan uusi varapääluottamusmies
Arttu Koskinen on valittu yksimielisesti Juko/Akavan uudeksi varapääluottamusmieheksi Aleksis Klapin tilalle teknisen sopimuksen edustajaksi.