Perustelut
Metsähallitus pyytää lausuntoja luonnoksesta Merialueen luonnonvarasuunnitelmaksi vuosille 2024–2028 15.9.2023 mennessä. Luonnonvarasuunnitelma kattaa kaikki käyttömuodot valtion omistamalla ja Metsähallituksen hallinnassa olevalla maa- ja vesialueella merialueella lukuun ottamatta Metsätalous Oy:n käytössä olevia vähäisiä maa-alueita, jotka suunnitellaan sisämaan luonnonvarasuunnitelmien yhteydessä.
Luonnonvarasuunnittelu on valtion omistamien maa- ja vesialueiden pitkän aikavälin kestävän käytön suunnittelua. Merialueen luonnonvarasuunnitelma laaditaan Metsähallitusta koskevan lain (234/2016) ja asetuksen (247/2016), omistajapolitiikan, omistajan asettamien tavoitteiden ja Metsähallituksen konsernistrategian asettamissa kehyksissä yhdessä sidosryhmien kanssa. Siinä yhteensovitetaan Metsähallitukselle annettuja tavoitteita paikallisiin toiveisiin ja mahdollisuuksiin sekä kartoitetaan yhteistyön mahdollisuuksia.
Suunnitteluprosessin lopputuloksena valmistuu Merialueen luonnonvarasuunnitelma kaudelle 2024–2028. Luonnonvarasuunnitelman hyväksyy Metsähallituksen hallitus.
Ehdotus
Esittelijä
-
Heikki Saarento, suunnittelujohtaja, heikki.saarento@varsinais-suomi.fi
Varsinais-Suomen liiton maankäyttöjaosto päättää antaa Metsähallituksen Merialueen luonnonvarasuunnitelmasta vuosille 2024–2028 seuraavan lausunnon. Lausunnon valmisteluun on osallistunut rannikon maakuntien liittojen muodostama merialuesuunnittelun koordinaatioryhmä.
Varsinais-Suomen liitto pitää vuorovaikutteista ja osallistavaa prosessia tärkeänä, ja se edistää sidosryhmien sitoutumista suunnitelmaan.
Merialueen luonnonvarasuunnitelman osallistamisprosessi, eli nk. yhteissuunnittelua ajallisesti koko suunnitteluprosessin kattavana. Osallistamismenetelmät ovat monipuolisia ja suomen ja ruotsin kielen osalta saavutettavia. Eri merellisten toimialojen ja asiantuntijoiden osallistujakattavuuden tai -aktiivisuuden arvioiminen ei kuitenkaan ole mahdollista, koska yhteistyötahoja ei ole luetteloitu eikä tuloksia avattu teemojen luettelointia lukuun ottamatta. Luonnoksessa ei ole myöskään kuvattu, miten yhteissuunnittelu on vaikuttanut luonnoksen linjauksiin. Yleisesti ottaen niin asiantuntijoiden kuin sidosryhmien osallistaminen on haastavaa ja vaatii paljon resursseja. Merialuesuunnittelun koordinaatioryhmä pitää merkittävänä myönteisenä signaalina siitä, että yhteissuunnittelu eli yhteistoiminnallisuus on koettu tärkeäksi periaatteeksi merialueen luonnonvarasuunnitelman valmistelussa.
Metsähallituksen merialueen luonnonvarasuunnitelmaluonnoksen toimintaohjelman toimenpiteillä pyritään edistämään valtakunnallisia alueidenkäytön tavoitteita. Suunnitelman toimenpiteet kuvaavat linjausten käytännön toteutuksen suunnittelualueen ja sen luonnonvarojen suojelussa, hoidossa ja käytössä ajalla 2024–2028. Vastuullinen ja yhteistyöhön perustuva toiminta ja sen kehittäminen -päälinjauksessa on nostettu esiin rannikon maakuntien liittojen vastuulla oleva merialuesuunnittelu Metsähallituksen merialueen luonnonvarasuunnittelun kumppanina.
Merialuesuunnitelma, ja sen merkitys on tunnistettu hyvin Metsähallituksen luonnonvarasuunnitelmassa. Varsinais-Suomen liitto haluaakin korostaa tiiviin kumppanuuden merkitystä molempien suunnitelmien vaikuttavuuden lisäämiseksi ja siten merialueen kestävän kehityskuvan takaamiseksi. Suunnitelmaluonnoksen toimenpiteissä painotetaan laajasti kumppanuuksia, osallistamista, vuorovaikutusta ja yhteissuunnittelua sidosryhmien kanssa ja toimenpiteissä tunnistetaan yhteistoiminnallisuuden merkitys toimintojen yhteensovittamisen mahdollistajana.
Suomen merialueille kohdistuu tulevina vuosikymmeninä poikkeuksellisen monia ja laaja-alaisia paineita ja vaikutuksia. On tärkeää, että meidän yhteisiä, Suomen valtion omistamia, vesialueita seurataan, suunnitellaan ja hoidetaan järjestelmällisesti ja vaikuttavasti.
Varsinais-Suomen merialueet poikkeavat selkeästi Suomen muista merialueista (karttaliite) valtion vesialueiden osalta. Metsähallituksen hallinnoimia vesialueita on pinta-alallisesti muita maakuntia vähemmän, johtuen laajasta saaristosta, sen asustushistoriasta sekä vesialueiden omistushistoriasta. Monet Varsinais-Suomen näistä vesialueista ovat kuitenkin hyvin merkittäviä myös kansallisesti, mm. Saaristomeren ja Selkämeren kansallispuistot. Varsinais-Suomen liitto haluaa mainita merialueiden ekologisen tilan haasteista. Pitkäjänteinen ja resursoitu toiminta rehevöitymiskehityksen kääntämiseksi kohti puhtaampaa merialuetta, on myös kansallinen tahtotila.
Lisäksi liitto toteaa ekologisesti tärkeän meriluonnon ja kalojen lisääntymisalueiden merkityksen, sekä kalatalouden ja matkailun huomattavan roolin merialueellaan.
Päätös
Päätösehdotus hyväksyttiin.