Perustelut
Turun kaupunginhallitus on pyytänyt päätöksenteon tueksi Varsinais-Suomen liiton lausuntoa Turun raitiotien yleissuunnitelmaan Satama–Varissuo liittyen. Kirjalliset lausunnot tulee toimittaa 22.6.2023 mennessä liikennesuunnittelu@turku.fi.
Yleissuunnitelmaan voidaan tehdä lausuntojen perusteella täydennyksiä ennen kaupunginhallituksen syksyn 2023 päätöksentekoa toteutussuunnittelupäätöstä koskien. Tällöin päätetään myös raitiotien reitistä.
Kaupunginvaltuusto tekee lopullisen investointipäätöksen raitiotien toteutussuunnitelman, tarkentuvien vaikutusarvioiden ja vahvistuneen kustannusarvion perusteella. Toteutussuunnitelmien rinnalla laaditaan tarvittavat asemakaavanmuutokset ja katusuunnitelmat. Tämän hetken arvion mukaan investointipäätös voisi ajoittua loppuvuodelle 2025.
Nyt laadittu yleissuunnitelma välille Satama–Keskusta–Varissuo jatkaa ja täydentää aiempia vuonna 2015 valmistunutta Turun raitiotien yleissuunnitelma ja 2019 valmistunutta Turun raitiotien yleissuunnitelman tarkennusta. Yleissuunnitelma parantaa raitiotien toteutussuunnitteluvalmiutta.
Yleissuunnitelmassa on tutkittu kolmea linjausvaihtoehtoa keskustassa Rautatientorin ja Kauppatorin välisellä osuudella. Keskustassa raitiotie voi kulkea joko Eerikinkadun ja Humalistonkadun kautta (VE1) tai vaihtoehtoisesti Kauppiaskadun, Maariankadun, Aninkaistenkadun, Matkakeskuksen ja Läntisen Pitkäkadun kautta (VE2). Lisäksi on tarkasteltu linjausvaihtoehtoa, jossa linja haarautuu siten, että joka toinen raitiotievuoro kulkee
Varissuolta Eerikinkadun ja Humalistonkadun kautta Satamaan ja joka toinen raitiotievuoro Kauppiaskadun, Maariankadun ja Aninkaistenkadun kautta Matkakeskukselle (VE3).
Satama–Varissuo-raitiotien reitiksi suositellaan linjausta, joka kulkee Satamasta Humalistonkatua Kauppatorille päätyen Varissuolla Pelttarinkadulle (VE1). Tuomiokirkon kohdalla suositellaan Uudenmaankatu–Hämeenkatu-reittiä kulkevaa linjausta. Raitiotien varikko on suunniteltu Iso-Heikkilään Kiertotähdentien päähän.
Raitiotie on osa seudullisen liikennejärjestelmän kehittämistä. Tiheävuoroiset runkobussilinjat ja raitiolinjat yhdistyvät joukkoliikenteen tärkeimmissä solmupisteissä Kauppatorilla, matkakeskuksessa ja Kupittaan asemalla toisiinsa. Raitiotie yhdistyy näiden lisäksi maakunnalliseen ja valtakunnalliseen liikennejärjestelmään matkustajasataman sekä tavoiteverkossa lentoaseman ja alueellisen junaliikenteen kautta. Matkaketjut paranevat muun muassa kehärunkolinjan ja liityntäliikenteen kehittämisen myötä.
Otteita Turun raitiotiehankkeen esittelysivuilta (www.turku.fi/raitiotie):
Raitiotie on kokonaisvaltainen kaupunkikehityshanke, joka määrittää Turun ja kaupunkiseudun kehitystä vuosikymmenien päähän. Raitiotie tuo ennakoitavuutta ja vahvistaa luottamusta Turun alueen pitkäjänteiseen kehittämiseen.
Turun raitiotie yhdistyy kaupungille tärkeisiin strategisiin tavoitteisiin ja hankkeisiin, kuten Tiedepuistoon, keskustan kehittämiseen, merellisyyteen ja Tunnin junaan. Se toteuttaa kaupungin ilmastotavoitteita muuttamalla kulkutapajakaumaa ja tiivistämällä kaupunkirakennetta.
Raitiotie on osa yleiskaavan joukkoliikenteen laatukäytäväverkostoa ja siten keskeinen osa Turun liikennejärjestelmää.
Raitiotietä on verrattu yleissuunnitelmassa runkobussijärjestelmään. Infrastruktuuri-investointien suuruudeksi on arvioitu runkobussijärjestelmässä 95 miljoonaa euroa ja raitiotiellä Satama–Varissuo 333 miljoonaa euroa. Valtion osuudeksi raitiotien infrastrukruuri-investoinneista on oletettu 30 %. Raitiovaunujen hankintakustannus 39 miljoonaa euroa on laskelmissa kuoletettu liikennöintikustannusten yhteydessä.
Raitiotie vastaa arvioiden mukaan runkobussivaihtoehtoa paremmin asetettuihin tavoitteisiin kaupungin kilpailukyvyn, kasvun ja vetovoiman, kestävän kaupunkirakenteen, sujuvan liikennejärjestelmän ja houkuttelevan joukkoliikenteen sekä kaupungin asukkaiden viihtyvyyden ja hyvinvoinnin osalta.
Raitiotie on strateginen tulevaisuuden investointi, joka vauhdittaa kaupunkikehitystä. Raitiotie tuo ennakoitavuutta ja vahvistaa luottamusta Turun alueen pitkäjänteiseen kehittämiseen. Muun muassa Tampereella kaupunkikehitys raitiotien varrella on ollut odotettua nopeampaa. Mikäli Satama–Varissuo-raitiotien tuoma lisäkasvu Turussa olisi 10 000–15 000 asukasta, voisi raitiotie alustavan laskelman perusteella olla kuntatalouden näkökulmasta kannattavampi vaihtoehto. Laskelmat tulevat tarkentumaan suunnittelun seuraavissa vaiheissa.
Ehdotus
Esittelijä
-
Heikki Saarento, suunnittelujohtaja, heikki.saarento@varsinais-suomi.fi
Varsinais-Suomen liiton maankäyttöjaosto päättää antaa Turun raitiotien yleissuunnitelmasta Satama–Varissuo seuraavan lausunnon.
Turun raitiotien suunnittelu on ollut pitkäjänteistä ja tavoitteellista. Aiempia Turun raitiotien vaiheita täydentävä Satama–Varissuon yleissuunnitelma on korkealaatuinen suunnittelukokonaisuus, jonka yhteydessä tehdyt laaja-alaiset selvitykset on laadittu huolella eri vaihtoehtoja yksityiskohtaisesti puntaroiden.
Vastaukset esitettyihin kysymyksiin:
-
Miten näette raitiotien vaikuttavan Turun ja seudun kehitykseen muun muassa vetovoiman, kaupunkikehityksen ja liikkumisen osalta?
Turun raitioitien suunnitelma on voimassa olevien, Turun kaupunkiseudun rakennemalli 2035 -suunnitelmaa toteuttavien maakuntakaavan sekä Varsinais-Suomen ja Turun kaupunkiseudun liikennejärjestelmäsuunnitelmien ja niiden tavoitteiden mukainen.
Raitiotie on ensisijaisesti kaupunkikehityshanke ja alueellinen paikallisjunaliikenne aluekehityshanke. Hankkeet tukevat toisiaan ja toteuttavat yhdessä Varsinais-Suomen aluerakenteen visiota kestävästä, koko maakunnan laajuisesta asunto- ja työmarkkina-alueesta, joka nopean Helsinki–Turku-junayhteyden avulla kattaa koko Etelä-Suomen alueen.
Raitiotie on koko kaupunkiseudun imagoon ja vetovoimaan vaikuttava investointi, jolla vahvistetaan siirtymää kestäviin kulkumuotoihin. Samalla nostetaan koko kaupunkiseudun ”varustetasoa” ja asemaa alueiden välisessä kansainvälisessä kilpailussa.
-
Kannatatteko raitiotien ensimmäisen vaiheen rakentamista Satama–Varissuo-reitille suositellulla linjauksella?
Turun kaupunkiseudun raitiotien toteutuminen tulee sekä rahoituksen että päätöksenteon näkökulmista vaiheistaa. Raitiotie on ensisijaisesti kaupunkikehityshanke, minkä vuoksi on tärkeää aloittaa toteutus reitillä, joka mahdollistaa uusien, kestävään liikkumiseen tukeutuvien kaupunkikehityshankkeiden toteuttamisen.
Turun ratapihan, matka- ja elämyskeskuksen sekä raitiotien kehittämistä tulisikin vahvemmin ohjata yhtenä, toisiinsa integroituvana suunnittelukokonaisuutena. Em. syystä matkakeskuksen kautta ja Läntistä Pitkäkatua kulkeva, vaihtoehtojen 1 ja 2 haarautuva yhdistelmä täydennettynä Logomon sillan ja Ajurinkadun päähän sijoittuvalla pysäkillä olisi ensimmäisessä vaiheessa paras vaihtoehto.
Tässä yhteydessä on syytä todeta, että uusittava sataman rautatieyhteys ei poista sataman raitiotieyhteyden tarvetta, koska raitiotie palvelee ennen kaikkea kaupunkiseudun sisäistä joukkoliikennettä ja raitiotielle erikseen määritettyjä kaupunkikehitystavoitteita.
-
Miten suhtaudutte raitiotien laajentamiseen seudulliseksi Turun naapurikuntiin?
Koko kaupunkiseudun kattava korkeatasoinen joukkoliikenne on Varsinais-Suomen maakuntakaavan ja liikennejärjestelmäsuunnitelman tavoite. Suurin hyöty raitiotieinvestoinnista saadaan siinä vaiheessa, kun hanke laajennetaan kaupunkiseudun rakennemallin ja alkuperäisen yleissuunnitelman mukaiseksi. Seudulliset reitit kytkevät raitiotiejärjestelmän matkakeskuksen kautta vielä vahvemmin osaksi muuta joukkoliikennejärjestelmää.
-
Mitkä ovat mielestänne tärkeimmät keinot Turun seudun joukkoliikenteen ja Turun kaupunkiliikkumisen kehittämiseen seuraavan kymmenen vuoden aikana ja pidemmällä aikavälillä?
Varsinais-Suomen ja Turun kaupunkiseudun joukkoliikenteen tavoitteet ja toimenpiteet on kuvattu liikennejärjestelmäsuunnitelmissa. Lisäksi MAL-sopimukseen 2020–2023 on kirjattu kaupunkiseudun kuntien ja valtion yhdessä sovitut tavoitteet ja toimenpiteet. Tärkeimmät keinot Turun kaupunkiseudulla ovat matkakeskuksen, runkobussilinjaston ja raitiotien toteuttaminen sekä kävelyn ja pyöräilyn olosuhteiden parantaminen kaikkia liikennemuotoja ja palveluiden kestävää saavutettavuutta tukevalla tavalla.
Päätös
Päätösehdotus hyväksyttiin.