Perustelut
Perussuomalaisten maakuntavaltuustoryhmä jätti Varsinais-Suomen maakuntavaltuuston kokouksessa 13.6.2022 (§22) seuraavan aloitteen:
”Maakunnan mahdollisuudet edistää työllistymistä
työllistäminen on pitkälti siirtymässä kuntien hoteisiin. Siihen liittyvät oleellisesti mm.: tulevaisuuden työvoimapula, kohtaanto-ongelmat, pitkäaikaistyöttömyys, työvoiman rekrytointi sekä eri alueiden kilpailu osaavasta työvoimasta.
Mitä hyvää Varsinais-Suomen liitto voi tehdä, jotta maakuntamme kilpailukyky ja sen eri alueita rikastuttava elinkeinotoiminta työllistämistoimissa varmistettaan koordinoidusti ja hyvällä yhteistyöllä sekä kuntiemme että rajamaakuntien kanssa?
Perussuomalaisten valtuustoryhmä”
Ehdotus
Esittelijä
-
Kari Häkämies, maakuntajohtaja, kari.hakamies@varsinais-suomi.fi
Maakuntahallitus päättää esittää maakuntavaltuustolle seuraavaa:
Hallitus antoi 6.10.2022 eduskunnalle esityksen julkisten työvoima- ja yrityspalveluiden järjestämisvastuun siirrosta valtiolta kunnille. Uudistuksen rahoitusmalli on rakennettu kannustamaan kuntia kehittämään toimintaansa työllisyyttä edistäväksi siten, että uudistuksella saavutetaan 7 000–10 000 lisätyöllistä. Lait on tarkoitus vahvistaa keväällä 2023, ja kunnille palveluiden järjestämisvastuun on tarkoitus siirtyä 1.1.2025.
Uudistuksen tavoitteena on tuoda palvelut lähemmäksi henkilöasiakasta ja työnantajia. Ajatuksena on, että kun työllisyyspalvelut, kunnan koulutuspalvelut sekä elinkeinopalvelut ovat saman järjestäjän vastuulla, tukevat palvelut nopeampaa työllistymistä. Kunnilla katsotaan olevan lähtökohdat tarjota asiakkaille kohdennettuja ja paikallisten työmarkkinoiden tarpeisiin sopivia palveluja.
Hallitus esittää, että palvelut siirretään kunnille tai useammasta kunnasta muodostuvalle yhteistoiminta-alueelle. Yhteistoiminta-alueen työvoimapohjan tulee olla vähintään 20 000 ja työssäkäyntialueena toimiva. Yhteistoiminta-alueen kuntien tulee olla maantieteellisesti yhteydessä toisiinsa. Poikkeusluvan järjestämisvastuuseen voi kuitenkin saada esimerkiksi saaristoisuuden tai pitkien etäisyyksien perusteella sekä kielellisten tai kulttuuristen oikeuksien toteutumiseksi. Poikkeusluvan saaminen edellyttää, että kunta tai työllisyysalue osoittaa riittävät resurssit palveluiden järjestämiseksi.
Esityksen taloudellinen kannustavuus perustuu siihen, että kunnat saavat hyötyä työnhakijan työllistymisestä. Rahoitusvastuun kasvu kompensoidaan kunnille täysimääräisesti peruspalvelujen valtionosuuden lisäyksellä. Valtionosuuden lisäys kohdennetaan puoliksi työikäisen väestön ja puoliksi työttömien määrän perusteella sekä kotoutumiskoulutuksen osalta vieraskielisyyden perusteella. Nykyinen TE-hallinnon henkilöstö on esityksen mukaan siirtymässä kuntiin liikkeen luovutuksena, ns. vanhoina työntekijöinä. Valtio vastaa jatkossakin työvoimapalveluiden järjestämisestä ja toimivuudesta valtakunnan tasolla.
Varsinais-Suomen liitto teki keväällä 2022 Varsinais-Suomen kuntajohtajakokouksen (4.3.2022) toimeksiannosta selvityksen TE-palvelu-uudistuksen lähtökohdista maakunnassa. Selvityksen perusteella pendelöinti suuntautuu maakunnassa voimakkaasti Turkuun. Keskuskaupunkiin pendelöidään Turun seudun kuntien lisäksi paljon eteläisestä Vakka-Suomesta, Paraisilta ja Loimaan seudun eteläosista. Varsinais-Suomessa vain Turku (96 000) ja Salo (23 300) täyttävät vaadittavan 20 000 henkilön työvoimapohjan minimin. Seutukunnittain työvoimaa on Turun seudulla 164 000, Salon seudulla 26 800, Loimaan seudulla 14 800, Vakka-Suomessa 14 200 ja Turunmaalla 9 500. Mahdollisia työllisyysalueen yhteistyökumppaneita löytyy myös maakuntarajan ulkopuolelta esimerkiksi Rauman ja Forssan seuduilta.
Maakuntahallitus on lausunnossaan 20.6.2022 ilmaissut tukensa uudistukselle. Maakuntahallitus on katsonut, että tarkan työvoimapohjaminimin sijaan työllisyysalueita muodostettaessa tulisi tähdätä toiminnallisesti perusteltujen, riittävän järjestämisvastuupohjan omaavien ja alueiden erityispiirteiden (mm. kaksikielisyys, maahanmuuttajien osuus) huomioivien työllisyysalueiden muodostamiseen. Tavoitteena tulee olla osaavan työvoiman saatavuuden parantaminen ja yksittäisen työnhakijanäkökulman huomioiminen palveluita rakennettaessa.
Varsinais-Suomessa kunnat ovat pääsääntöisesti käynnistäneet työllisyyspalveluiden yhteistyön kartoittamisen. Työllisyyspalveluiden järjestämistä kuntapohjaisesti on kokeiltu Turun ja Salon seudun kuntakokeiluissa. Turun seudun kuntakokeilussa ovat mukana Turku, Laitila, Paimio, Sauvo ja Uusikaupunki. Salon seudun kuntakokeilussa ovat puolestaan Salo, Marttila ja Koski TL. Maakunnan liiton selvityksen perusteella yhteistyön kartoittaminen on käynnistynyt perinteisistä yhteistyösuunnista, muun muassa seudullisesti. Myös maakunnallista mallia on pidetty mahdollisena.
Turun kaupunki rekrytoi syksyllä 2022 työllisyyspalveluiden muutosjohtajan, jonka johdolla on käynnistynyt työllisyyspalvelu-uudistuksen seutu- ja maakuntakierros. Turun kaupungin on tarkoitus yhteistyössä muiden kuntien kanssa laatia suunnitelma ja työllisyyspalveluiden uudistusohjelma vuosille 2023–2024. Takaraja yhteistyöalueista päättämiselle on lokakuu 2023.
Turun kaupungin ja muiden Varsinais-Suomen kuntien omat valmistelut täydentävät toisiaan. Varsinais-Suomen liiton tehtäviin työllisyyspalvelut eivät kuulu nykyisessä eikä esitetyssä palvelumallissa. Maakunnan liitto tukee tarvittaessa kuntien toimeksiannosta valmistelua. Liitto voi osaltaan tukea erilaisia työllisyyteen ja elinvoimaan liittyviä kokeilu-, kehittämis- ja pilottihankkeita mm. käytettävissä olevilla rahoitusinstrumenteillaan.
Maakuntahallitus päättää esittää maakuntavaltuustolle, että se pitää edellä esitettyä vastausta riittävänä ja että aloite on loppuun käsitelty.