Perustelut
.1 Matkaraportit
Baltic Sea States Subregional Cooperation -verkoston vuosikokous ja hallituksen kokous
Kari Häkämies ja Jenni Suominen
17.-19.10.2022 Palanga, Liettua
CPMR:n vuosikokous ja siihen liittyvät oheismateriaalit
Talvikki Jori ja Tarja Nuotio
25.-29.10.2022 Kreeta, Kreikka
Vaikuttajakoulun tutustumismatka Brysseliin
25 Vaikuttajakoulun jäsentä, joiden matkan komissio kustansi. Minna Lempinen ja Malla Rannikko-Laine
27.-28.10.2022 Bryssel, Belgia
.2 Maakuntavaltuuston kokous 5.12.2022
Maakuntavaltuuston kokous pidetään maanantaina 5.12.2022 Turun kristillisellä opistolla.
Alustava ohjelma:
9.00–10.00 Ryhmäkokoukset
9.45–10.00 Maakuntavaltuuston ryhmien puheenjohtajat
10.00 - Maakuntavaltuuston kokous
Asialuettelo:
1. Kokouksen avaaminen
2. Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen
3. Kokousasiain esittelyjärjestyksen hyväksyminen
4. Pöytäkirjantarkastajien valitseminen
5. Ääntenlaskijain valitseminen
6. Ajankohtainen katsaus maakuntavaltuustolle
7. Auran kunnan päätös maakuntavaltuuston jäsenen valinnasta
8. Pöytyän kunnan päätös maakuntavaltuuston varajäsenen valinnasta
8. Lausunto koskien arviointikertomuksessa 2021 esitettyjä toimenpiteitä
9. Talousarvio 2023 ja taloussuunnitelma 2023–2025
10. Varsinais-Suomen liiton hallintosäännön päivittäminen ja hyväksyminen
11. Central Baltic Interreg 2021-2027 -ohjelman toimintaa säätelevä sopimus ja ohjelman toimeenpanoon liittyvän määräaikaisen viran jatkaminen
12 Maakunnan tila syksy 2022-katsaus
13. Luettelo toimivallan siirtämispäätöksistä
14. Sidonnaisuusilmoitukset ja sidonnaisuusrekisteri
15. Valtuustoryhmän tai valtuutetun aloitteet 13.6.2022
.1 Perussuomalaisen valtuustoryhmän aloite Maakunnan mahdollisuudet edistää työllistymistä
.2 Perussuomalaisen valtuustoryhmän aloite Helsingin junan pysähtymiseksi Paimiossa
16. Valtuustoryhmän tai valtuutetun aloitteet
17. Valtuutetun kyselyt
18. Muutoksenhakuohjeet ja kokouksen päättäminen
.3 Lausunto eduskunnan valtiovarainvaliokunnan maatalousjaostolle Saaristomeri-ohjelman rahoituksen riittävyydestä
Eduskunnan valtiovarainvaliokunnan maatalousjaosto on pyytänyt Varsinais-Suomen liiton asiantuntijalausuntoa ja asiantuntijaa kuultavaksi hallituksen esityksestä eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023. Asiantuntijalausunnon teemana on Saaristomeri-ohjelman rahoituksen riittävyys. Jaoston pyyntö on toimitettu 21.10.2022 ja etäkuuleminen järjestetty perjantaina 28.10. 2022. Etäkuulemiseen on osallistunut maakuntajohtaja Kari Häkämies.
Lausunto eduskunnan valtiovarainvaliokunnan maatalousjaostolle Saaritomeri-ohjelmanrahoituksen riittävyydestä:
Saaristomeri-ohjelma käynnistyi 29.4.2021 valtioneuvoston puoliväliriihessä. Ohjelman tavoitteena on poistaa Saaristomeren valuma-alueen hajakuormitus viimeisimpänä Suomen kohteena Itämeren suojelukomission (HELCOM) pahimpien kuormittajien listalta. Tavoite on tarkoitus saavuttaa vuoteen 2027 mennessä.
Saaristomeren ravinnevalumasta yli 80 % tulee maataloudesta. Saaristomeri-ohjelman ensimmäisessä vaiheessa on valmistunut Saaristomeren hot spot -tiekartta, jossa on arvioitu nykyisten maatalouden vesiensuojelutoimenpiteiden riittävyyttä. Tiekartta tunnistaa kymmenen keskeistä vesiensuojelutoimenpidettä, joiden toteutuksessa ja rahoituksessa on vielä puutteita. Tarvittava vuosittainen Saaristomeri-ohjelman tiekartan rahoitus on vähintään 18 miljoonaa euroa.
Merkittävä osa tarvittavista toimenpiteistä ja Saaristomeri-ohjelman rahoituslähteistä on maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalalla. Näitä ovat muun muassa lannan siirron edistäminen, orgaanisten lannoitteiden käytön lisääminen, lannoituksen kehittäminen, peltojen kasvipeitteisyyden lisääminen ja maanparannusaineiden käytön laajentaminen. Maa- ja metsätalousministeriöllä ei kuitenkaan ole vuoden 2023 talousarvioesityksessä erikseen Saaristomeren suojeluun korvamerkittyä rahoitusta. Toimenpiteisiin soveltuvaa rahoitusta vuodelle 2023 on olemassa, mutta rahoitus on valtakunnallista ja hajallaan eri rahoituslähteissä. Rahoituksen kohdistumista Saaristomereen on tästä syystä mahdotonta arvioida.
Toimenpiteiden täysimääräistä toteuttamista haastaa niiden vapaaehtoisuus. Toimien riippuvuus hanketoimijoiden ja viljelijöiden aktiivisuudesta sekä selkeän vastuutahon puuttuminen vesiensuojelun lainsäädännössä vaikeuttaa Saaristomeri-ohjelman toteuttamista. Vuoden 2023 alusta voimaan tuleva fosforiasetus tuo mukanaan kaikkea peltoalaa koskevan fosforisääntelyn, mikä on oikea askel kohti tarvittavaa velvoittavuutta.
Toimenpiteiden vaikuttava kohdentaminen edellyttää peltolohkojen fosforiluvun käyttöä. Tällä hetkellä P-luvut eivät ole olleet viranomaisten ja tutkimuksen käytössä. Ravinnevalumista valtaosa tulee vesistöihin korkean P-luvun peltolohkoilta, joita on vain noin 10–20 % peltoalasta, minkä johdosta kustannustehokas toimenpiteiden kohdentaminen edellyttää fosforilukujen hyödyntämistä.
Vuonna 2023 alkavalla uudella maatalouspolitiikan (CAP) tukikaudella ympäristötukien kohdentaminen uhkaa entisestään heikentyä. Pellon talviaikaisesta kasvipeitteisyydestä ei enää kuluneen kauden lailla makseta korkeampaa tukea etelä- ja länsirannikon kohdentamisalueella. Jos tukitasot Saaristomeren valuma-alueella laskevat, uhkaa se vähentää kasvipeitteistä peltopinta-alaa Saaristomeren valuma-alueella. CAP-tukijärjestelmä on talviaikaisen kasvipeitteisyyden osalta avattava ja laadittava kasvipeitteisyydelle korkeamman tuen kohdentamisalue vesiensuojeluperustein.
Ravinteiden uudenlaiseen hyödyntämiseen tulee kannustaa fosforirajojen lisäksi Saaristomeren valuma-alueelle kohdennettavalla lannan kierrätys- ja kuljetustuella. Valmisteltavana oleva ravinnekiertotuki on tarpeellinen väline lannan kierrätyksen edistämisessä. Tarpeeton tukivälineen sitominen biokaasutuotantoon uhkaa kuitenkin vesittää muiden orgaanisia lannoitteita kehittävien toimijoiden hankkeet. Ravinnekiertotuki tulee kohdistaa kaikille orgaanisia lannoitteita kehittäville toimijoille.
Rahoituksen lisäksi toimenpiteiden toteutumisen tiellä on myös lainsäädännöllisiä esteitä. Tiekartan vaikuttavimmaksi arvioitu toimenpide maanparannusaineiden käytön laajentaminen edellyttää paitsi kipsin rahoituksen turvaamista vuodesta 2024 eteenpäin myös lainsäädäntöön muutoksia. Saaristomeren valuma-alueen laajamittainen kipsikäsittely edellyttää luomupeltojen käsittelyä. Nykyisellä sääntelyllä kipsiä ei ole mahdollista levittää luomupelloille, joita on jo noin 10 % valuma-alueen peltopinta-alasta. Sivutuotekipsin luomukäyttö edellyttää Euroopan unionin lainsäädäntömuutosta.
Maanparannusaineiden käytön laajentaminen rakennekalkkiin ja puukuituun edellyttää lisäksi valtiotukisääntelyn ongelmien ratkomista. Rakennekalkille ja puukuidulle on tarpeen saada kansallinen CAP:n ulkopuolelta maksettava tuki.
Maatalouden ravinnevalumien rajoittamisen lisäksi meressä olevien ravinteiden hyödyntämistä tulee vauhdittaa. Järviruovikon niitto edellyttää nykyisen luvitusmenettelyn yksinkertaistamista ja yhteistyötä usean ministeriön välillä.
Lisätietoja kehittämispäällikkö Malla Rannikko-Laine, p. 040 721 3429, etunimi.sukunimi@varsinais-suomi.fi