Perustelut
Maa- ja metsätalousministeriö pyytää lausuntoa Kansallisen metsästrategia 2035:n luonnoksesta. Kansallinen metsästrategia 2035 (KMS2035) on lakisääteinen metsäohjelma, joka ohjaa Suomen metsäpolitiikkaa.
Nykyisen Kansallisen metsästrategian (KMS2025) uudistamisen taustalla on metsäalan toimintaympäristön nopea muutos sekä kansallisesti että kansainvälisesti.
Kansallinen metsästrategia on yhteensovittava elinkeinostrategia, jossa otetaan niin ihminen, ympäristö kuin talous huomioon. Strategialla on liittymäkohtia useisiin kansainvälisiin ja kansallisiin strategioihin ja ohjelmiin.
Kansallinen metsästrategia 2035:n visio on tavoitella kasvavaa hyvinvointia metsistä ja metsille.
Metsästrategia rakentuu neljästä strategisesta päämäärästä, jotka muodostavat yhdessä kokonaisuuden.
Päämäärät
• Suomi on kilpailukykyinen toimintaympäristö uudistuvalle ja vastuulliselle metsäalalle.
• Metsät ovat aktiivisessa, kestävässä ja monipuolisessa käytössä.
• Vahvistamme metsien elinvoimaisuutta, monimuotoisuutta ja sopeutumiskykyä.
• Vahvistamme tiedolla johtamista ja osaamista metsäalalla.
Metsästrategian toimenpanoa varten on laadittu hankesalkku, jossa kuvataan keskeisimmät toimenpiteet päämäärien ja tavoitteiden saavuttamiseksi.
Lisätiedot ja metsästrategian luonnos: https://www.lausuntopalvelu.fi/FI/Proposal/Participation?proposalId=f6d97369-f44d-4a1a-9e0e-87698c842d09
Ehdotus
Esittelijä
-
Kari Häkämies, maakuntajohtaja, kari.hakamies@varsinais-suomi.fi
Maakuntajohtajan ehdotus
Maakuntahallitus päättää antaa maa- ja metsätalousministeriölle Kansallisen metsästrategia 2035:n luonnoksesta seuraavan lausunnon:
Kansallinen metsästrategia 2035 on yleistasoinen ja elinkeinopainotteinen näkökulma kansalliseen metsäkeskusteluun ja kestävään metsien käytön linjaamiseen. Strategian tavoitteiden toimeenpanoon on esitetty hankesalkku kolmelle kärkihankkeelle. Hankesalkku on esitysmuotona selkeä, tiivis ja strategiaa konkretisoiva.
Ympäristöön liittyviä vakavia muutostekijöitä on kirjattu ja tunnistettu hyvin. Esille on nostettu mm. ilmastonmuutokseen, äärisääilmiöihin ja luonnon monimuotoisuuteen liittyvät vakavat riskit koko yhteiskunnalle. Myös luonnon monimuotoisuuden arvon kytkentä taloudelliseen päätöksentekoon on tunnistettu toimintaympäristön muutoskuvauksessa. Ekosysteemitilinpito tuleekin nostaa keskeiseksi toimintatavaksi analysoida metsäpolitiikan ja metsästrategian kokonaisvaikutuksia.
Metsästrategian luonnos ei vielä tarjoa toimenpiteitä riittävällä vaikuttavuudella tunnistettuihin muutostekijöihin. Hankesalkkuun onkin tarpeen löytää vielä tehokkaampia toimenpiteitä, jotta todella voidaan vastata strategiassa esiin nostettuihin vakaviin toimintaympäristön haasteisiin. Miten niihin pystytään vastaamaan sekä kansallisesti että kansainvälisesti, vaikuttaa lopulta kaikkiin kestävyyden osa-alueisiin; taloudellisiin, sosiaalisiin ja ekologisiin. Riittävästi tutkimustietoa on jo olemassa näiden päätösten perusteluun.
Metsästrategialuonnoksen toimenpiteissä tulee esille useita hyviä menetelmiä parantaa talousmetsien kykyä vastata moniin ympäristöhaasteisiin. Esimerkiksi metsien rakennepiirteiden lisäämisellä, metsien sekapuustoisuuden edistämisellä, metsäpinta-alan sekä hiilen varastoinnin lisäämisellä on tärkeä rooli tässä muutoksessa. Näiden toimenpiteiden tuleekin olla velvoittavia ja vahvasti metsien käyttöä ohjaavia sinänsä tärkeän neuvonnan, koulutuksen ja viestinnän lisäksi. Metsien monikäyttöisyyteen tulee löytää lisää kannusteita. Strategiassa ei oteta kantaa esimerkiksi kestävään hakkuumäärään tai varsinaisiin metsänhoidollisiin linjauksiin, joilla voitaisiin selkeämmin ohjata metsien käyttöä.
Lausuntopyynnön esittelytekstissä kerrotaan, että strategialla on liittymäkohtia useisiin kansainvälisiin ja kansallisiin strategioihin ja ohjelmiin. Strategian kytkentä jää kuitenkin näihin osittain puutteelliseksi.
Tuore Suomen biotalousstrategia on tärkeä metsänäkökulman toteuttaja. Metsästrategian tulee tukea hyväksytyn biotalousstrategian toteuttamista. Ekosysteemipalveluiden merkitys ja metsien kestävä monikäyttöisyys tulee näkyä selkeämmin ehdotetuissa toimenpiteissä.
Luonnon monimuotoisuuden näkökulmasta EU:n biodiversiteettistrategia on hyvin keskeinen, ja sen tulee näkyä kansallisessa metsästrategiassa selkeämmin. EU:n biodiversiteettistrategian tavoitteena on pysäyttää luontokato ja kääntää luonnon monimuotoisuuden kehitys myönteiseksi vuoteen 2030 mennessä. Tavoitteita ovat mm. suojelupinta-alan kasvattaminen niin, että 30 prosenttia EU:n maa-alueista ja 30 prosenttia merialueista on oikeudellisen suojelun piirissä, joista tiukan suojelun piirissä on vähintään 1/3 EU:n suojelualueista, mukaan lukien kaikki jäljellä olevat vanhat ja luonnontilaiset metsät sekä kaikkien suojelualueiden hoidon tehostaminen.
Metsästrategiassa on varsin ohut yhteys vesipuitedirektiivin ohjaamaan vesienhoitosuunnitelman tavoitteisiin. Elonkirjoa talousmetsissä kohdassa on kirjaus metsätalouden vesiensuojelumenetelmien kehittämisestä, mutta pelkkä kehittäminen ei pienennä vesistökuormitusta. Toimenpiteitä tulisi tehostaa ja ottaa käyttöön jo hyväksi tunnistettuja ja soveltuvia vesiensuojelumenetelmiä.
Lisäksi Varsinais-Suomen liitto toteaa, että Varsinais-Suomen liitto on ollut aktiivisesti mukana alueellisen metsäohjelman valmistelussa (AMO). Lounais-Suomen metsäohjelman vuoteen 2025 tähtäävän tavoitetilan lähtökohtana on metsien aktiivinen käyttö taloudellinen, ekologinen, sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys huomioiden: Lounais-Suomen metsien aktiivinen, kestävä hoito ja käyttö lisäävät hyvinvointia sekä maakuntien elinvoimaisuutta. Varsinais-Suomen liitto ja Valonia ovat mukana myös seuraavassa AMO:n päivitysprosessissa. Alueellisessa metsäohjelmassa voidaan nostaa esille maakunnan erityispiirteitä ja kirjata toimenpiteitä, joita vaaditaan merkittävien toimintaympäristöä kohtaavien haasteiden ratkaisussa.
Päätös
Maakuntajohtaja esitti seuraavan muutetun päätösehdotuksen koskien Kansallisen metsästrategia 2035:n luonnosta:
Kansallinen metsästrategia 2035 on yleistasoinen ja elinkeinopainotteinen näkökulma kansalliseen metsäkeskusteluun ja kestävään metsien käytön linjaamiseen. Strategian tavoitteiden toimeenpanoon on esitetty hankesalkku kolmelle kärkihankkeelle. Hankesalkku on esitysmuotona selkeä, tiivis ja strategiaa konkretisoiva.
Ympäristöön liittyviä vakavia muutostekijöitä on kirjattu ja tunnistettu hyvin. Esille on nostettu mm. ilmastonmuutokseen, äärisääilmiöihin ja luonnon monimuotoisuuteen liittyvät vakavat riskit koko yhteiskunnalle. Myös luonnon monimuotoisuuden arvon kytkentä taloudelliseen päätöksentekoon on tunnistettu toimintaympäristön muutoskuvauksessa. Ekosysteemitilinpito tuleekin nostaa keskeiseksi toimintatavaksi analysoida metsäpolitiikan ja metsästrategian kokonaisvaikutuksia.
Metsästrategian luonnos ei vielä tarjoa toimenpiteitä riittävällä vaikuttavuudella tunnistettuihin muutostekijöihin. Hankesalkkuun onkin tarpeen löytää vielä tehokkaampia toimenpiteitä, jotta todella voidaan vastata strategiassa esiin nostettuihin vakaviin toimintaympäristön haasteisiin. Miten niihin pystytään vastaamaan sekä kansallisesti että kansainvälisesti, vaikuttaa lopulta kaikkiin kestävyyden osa-alueisiin; taloudellisiin, sosiaalisiin ja ekologisiin. Riittävästi tutkimustietoa on jo olemassa näiden päätösten perusteluun.
Metsästrategialuonnoksen toimenpiteissä tulee esille useita hyviä menetelmiä parantaa talousmetsien kykyä vastata moniin ympäristöhaasteisiin. Esimerkiksi metsien rakennepiirteiden lisäämisellä, metsien sekapuustoisuuden edistämisellä, metsäpinta-alan sekä hiilen varastoinnin lisäämisellä on tärkeä rooli tässä muutoksessa. Nämä toimenpiteet ovat tärkeitä neuvonnan, koulutuksen ja viestinnän lisäksi. Metsien monikäyttöisyyteen tulee löytää lisää kannusteita. Strategiassa ei oteta kantaa esimerkiksi kestävään hakkuumäärään tai varsinaisiin metsänhoidollisiin linjauksiin.
Lausuntopyynnön esittelytekstissä kerrotaan, että strategialla on liittymäkohtia useisiin kansainvälisiin ja kansallisiin strategioihin ja ohjelmiin. Strategian kytkentä jää kuitenkin näihin osittain puutteelliseksi.
Tuore Suomen biotalousstrategia on tärkeä metsänäkökulman toteuttaja. Metsästrategian tulee tukea hyväksytyn biotalousstrategian toteuttamista. Ekosysteemipalveluiden merkitys ja metsien kestävä monikäyttöisyys tulee näkyä selkeämmin ehdotetuissa toimenpiteissä.
Luonnon monimuotoisuuden näkökulmasta EU:n biodiversiteettistrategia on hyvin keskeinen. EU:n biodiversiteettistrategian tavoitteena on pysäyttää luontokato ja kääntää luonnon monimuotoisuuden kehitys myönteiseksi vuoteen 2030 mennessä. Tavoitteita ovat mm. suojelupinta-alan kasvattaminen niin, että 30 prosenttia EU:n maa-alueista ja 30 prosenttia merialueista on oikeudellisen suojelun piirissä, joista tiukan suojelun piirissä on vähintään 1/3 EU:n suojelualueista, mukaan lukien kaikki jäljellä olevat vanhat ja luonnontilaiset metsät sekä kaikkien suojelualueiden hoidon tehostaminen.
Metsästrategiassa on varsin ohut yhteys vesipuitedirektiivin ohjaamaan vesienhoitosuunnitelman tavoitteisiin. Elonkirjoa talousmetsissä kohdassa on kirjaus metsätalouden vesiensuojelumenetelmien kehittämisestä, mutta pelkkä kehittäminen ei pienennä vesistökuormitusta. Toimenpiteitä tulisi tehostaa ja ottaa käyttöön jo hyväksi tunnistettuja ja soveltuvia vesiensuojelumenetelmiä.
Lisäksi Varsinais-Suomen liitto toteaa, että Varsinais-Suomen liitto on ollut aktiivisesti mukana alueellisen metsäohjelman valmistelussa (AMO). Lounais-Suomen metsäohjelman vuoteen 2025 tähtäävän tavoitetilan lähtökohtana on metsien aktiivinen käyttö taloudellinen, ekologinen, sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys huomioiden: Lounais-Suomen metsien aktiivinen, kestävä hoito ja käyttö lisäävät hyvinvointia sekä maakuntien elinvoimaisuutta. Varsinais-Suomen liitto ja Valonia ovat mukana myös seuraavassa AMO:n päivitysprosessissa. Alueellisessa metsäohjelmassa voidaan nostaa esille maakunnan erityispiirteitä ja kirjata toimenpiteitä, joita vaaditaan merkittävien toimintaympäristöä kohtaavien haasteiden ratkaisussa.
Ehdotus hyväksyttiin.
_____