Perustelut
Gasgrid Finland oy pyytää maakuntia ja kuntia vastaamaan kyselyyn vedyn siirtoverkoston alustavista linjauksista elokuun 2024 loppuun mennessä.
Gasgrid Finland on laatinut alustavia kansallisten, suurimpien vedyn siirtoyhteyksien vaihtoehtoja kevään aikana (ks. liitekartta). Varsinais-Suomessa alustavat yhteysvaihtoehdot olisivat melko kattavat: järeät vety-yhteydet tulisivat Satakunnasta Raumalta. Uudenkaupungin korkeudella linjauksella on lenkkimäinen kahden vaihtoehdon muoto. Vetyputkiyhteys jatkuisi Turun seudulle asti. Turun seudulta yhteydet lähtisivät kahtena vaihtoehtona kohti itää joko loivasti koilliseen mukaellen osittain vanhaa maakaasuputkilinjausta tai suoremmin kohti Uuttamaata moottoritien suuntaisesti. Näiden lisäksi maakuntaan tulisi runsaasti ohuempia liityntäputkien linjoja, joita ei vielä näytetä tällä pääyhteyksien kartalla. Kansallisen verkoston kokonaisuus myötäilee rannikkoseutuja poiketen kuitenkin myös Pirkanmaalle ja Tampereen seudulle. Kartat ja muuta taustatietoa löytyy myös Gasgridin verkkosivuilta osoitteessa https://gasgrid.fi/kehitys/.
Gasgrid kutsui maakuntien liittojen ja kuntien edustajat alueellisiin tiedotustilaisuuksiin, joissa suunnittelutilannetta kuvailtiin perusteellisemmin. Samalla Gasgrid on käynyt vuoropuhelua vetytaloustoimijoiden ja heidän etujärjestöjensä kanssa. Tilaisuus niille varsinaissuomalaisille kunnille, joiden alueelle alustavia linjauksia on hahmoteltu, järjestettiin 12.6.2024 verkossa. Tilaisuuden aineistot sekä tilaisuudessa esitetyt kysymykset ja vastaukset lähetettiin osallistujille sähköpostitse jälkikäteen. Gasgrid esitti myös pyynnön siitä, että kunnat ja maakunnan liitto vastaisivat kyselyyn vetyverkoston alustavista suunnitelmista jälkikäteen elokuun aikana. Vetytaloustoimijoille on puolestaan avoinna markkinakysely, jonne Gasgrid toivoo runsaasti vastauksia, jotta tilannekuva vireillä olevista hankkeista kertyisi ajantasaiseksi.
Ehdotus
Esittelijä
-
Heikki Saarento, suunnittelujohtaja, heikki.saarento@varsinais-suomi.fi
Varsinais-Suomen liiton maankäyttöjaosto päättää vastata Gasgridin kyselyyn seuraavasti:
5. Mitkä ovat alueenne tulevat kaavahankkeet (maakuntakaavat, seutukaavat, asemakaavat)? Onko kaavoista saatavilla tietoja Gasgridin vedyn reittisuunnitteluun?
Uusi vaihemaakuntakaavatyö Varsinais-Suomessa on käynnistetty 10.6.2024. Prosessi on monivuotinen, ja sen vaiheista kerrotaan Varsinais-Suomen liiton verkkosivuilla osoitteessa https://varsinais-suomi.fi/suunnittelu/maakuntakaava/vireilla-olevat-maakuntakaavat/.
Nykyinen, voimassa olevien maakuntakaavamerkintöjen yhdistelmä löytyy myös V-S liiton sivuilta https://varsinais-suomi.fi/suunnittelu/maakuntakaava/voimassa-oleva-maakuntakaava/varsinais-suomen-maakuntakaavayhdistelma/ sekä paikkatietomuodossa avoimena datana https://www.avoindata.fi/data/fi/dataset/varsinais-suomen-maakuntakaavayhdistelma.
Varsinais-Suomen liiton 27 kunnassa on vireillä lukuisia asemakaavoja sekä joitakin yleiskaavoja. Kunnilla on lakisääteinen velvollisuus ylläpitää avoimia tietoaineistoja maankäytön suunnitelmistaan. Kaava-aineistot ovat useimmiten avoimesti kuntien omilla verkkosivuilla ja valtaosa myös niiden karttapalveluissa.
6. Mitä muita infrastruktuurisuunnitelmia alueellanne on toteutuksessa tai suunnitteilla?
Varsinais-Suomen liikennejärjestelmäsuunnitelma sekä merialuesuunnitelmaa päivitetään. Käynnissä olevista tie- ja ratasuunnitteluhankkeista saa tietoa Väylävirastosta ja Varsinais-Suomen ELY-keskuksesta. Länsiradan suunnittelusta vastaa hankeyhtiö. Katusuunnittelusta vastaavat kunnat.
7. Onko alueellanne toiveita, millä alueilla vedyn siirtoputken reitti voisi kulkea?
Kyllä on. Näkemykset myös eroavat osittain toisistaan eri osallisryhmien näkökulmista. Yhtä mieltä ollaan siitä niin vetytaloustoimijoiden kuin alueen kuntienkin kesken, että Varsinais-Suomeen tulisi suunnitella mahdollisimman kattavat vedyn siirtoyhteydet, jotka olisivat kiinteästi myös osa keskeisimpiä kansallisia ja kansainvälisiä vedyn verkostoja. Varsinais-Suomessa ei siis toivottaisi jäätävän ainoastaan pienempien vedyn liityntäyhteyksien varaan.
Vetytaloustoimijoita on Varsinais-Suomessa runsaasti ja ne ovat myös järjestäytyneet verkostoksi jo useampi vuosi sitten Business Turku Oy:n koordinoimana. Verkostossa on mukana yli 40 organisaatiota ja se on myös alueellisesti kattava maakunnassa. Varsinais-Suomessa on vireillä monia vetytaloushankkeita. Niistä suurin on Green North Energy Oy:n ammoniakin- ja vedyntuotantolaitos Naantaliin.
Vetytaloustoimijat katsovat, että järeät siirtoyhteydet Turun kaupunkiseudulla vauhdittaisivat ja varmistaisivat maakunnassa vireillä olevia hankkeita merkittävästi. Lisäksi vetyputkisto mahdollistaisi paljon suurempien energiamäärien käytön ja siirron kuin olemassa oleva ja lähitulevaisuuteen suunniteltu sähköverkosto alueella. Tämä edistäisi vedyn tärkeää jatkojalostusta korkeamman arvonlisän tuotteiksi. Varsinais-Suomen vahvuutena vetytaloudessa tulevat olemaan juuri erikoisosaamiseen perustuvat vedyn jatkojalosteet, kuten meriliikenteen polttoaineet sekä polymeerien raaka-aineet ja kemikaalit. Vetytaloustoimijat toivovat, että reittisuunnittelu olisi parhaimmillaan mahdollisimman markkinaehtoista. Putkiston toivotaan myötäilevän vireillä olevia hankkeita sekä olemassa olevia suuria väyliä ja teollisuusalueita. Vetytaloustoimijoiden verkosto ja Business Turku ovat myös proaktiivisesti kannustaneet alan toimijoita vastaamaan Gasgrid Finland oy:n markkinakyselyyn, jotta hankkeiden tilannekuvasta tulisi mahdollisimman ajantasainen.
Varsinais-Suomen kunnissa on esitetty puolestaan ainakin seuraavia näkemyksiä vedyn siirtoverkoston linjauksista: Varsinais-Suomen maakuntakaavassa oli aiemmin maakaasuputken linjaus Naantalista koilliseen Uudellemaalle asti. Merkintä poistettiin viimeisimmästä Luonnonarvojen ja -varojen vaihemaakuntakaavasta. Maakaasuputken linjaus ehdittiin kuitenkin vahvistaa moniin kuntakaavoihin vuosien saatossa. Kaavateknisesti ja aikataulujen kannalta onkin katsottu etenkin linjan varrella olevissa kunnissa, että vetyputkilinjaus juuri maakaasuputkea mukaellen olisi toivottava. Näin vältyttäisiin mahdollisesti pitkiltä vuosien kaavaprosesseilta vetyputkilinjauksen osalta. Gasgrid on myös huomioinut linjan omassa tähänastisessa työskentelyssään mahdollisuuksien mukaan. Toisaalta taas jotkin kunnat, jotka eivät sijaitse tämän linjauksen varrella ja joissa kuitenkin on tai saattaa tulla vireille vetytaloushankkeita ovat katsoneet, että linjausperusteiden tulisi olla kattavampia ja markkinaehtoisempia palvellen tulevaa vetytalouskehitystä myös muualla maakunnassa.
Lisäksi auki on se, millaisiksi täsmentyvät vedyn siirtolinjojen tilatarpeet suoja-alueineen ja selvitysvelvoitteineen sekä niiden suositeltavat kaavamerkinnät ja -määräykset kansallisessa normiohjauksessa. Toistaiseksi edetään maakaasusäädöksiä soveltaen, mutta ohjauskehys tullee täsmentymään vielä myös vedylle. Hiukan epävarmaa onkin vielä, soveltuuko maakaasuputken linjaus nykykaavoissa sellaisenaan myös vedyn siirtolinjalle niin juridisesti kuin toiminnallisestikin.
8. Onko alueellanne erityisesti vältettäviä alueita? Miksi niitä olisi syytä välttää?
Vedyn siirtoputkien linjauksissa tulisi välttää samoja arvoja kuin infran ja teollisuuden maankäytön suunnittelussa yleisestikin eli kulttuuri- ja luontoarvoja sekä asutusta ja herkkiä kohteita, kunnes käytettävissä on kansallinen tieto siitä mitkä ovat vetyputken suoja-alueet ja mitä muita teknisiä ja toiminnallisia ehtoja tulee huomioida. Parhaimmillaan vetyputkisto linjattaisiin muun olevan infran, teollisuuden ja sen logistiikan välittömään yhteyteen, jotta maankäytön myönteiset vaikutukset olisivat mahdollisimman synergiset ja toisaalta taas kielteiset ympäristövaikutukset mahdollisimman vähäiset.
9. Onko alueellanne valmiita vedyn siirtoputkien varastointiin sopivia alueita teiden tai rautateiden läheisyydessä?
Mitä ovat varastoimisen tilatarpeet ja muut mahdolliset turvallisuusnäkökulmat? Liikenteen terminaalien ja teollisuusalueiden yhteydestä tällaisia saattaa löytyä, mutta tähän vastataan asianmukaisimmin suoraan kunnista.
10. Jos toivotte erillistä yhteydenottoa Gasgridilta vedyn siirtoinfrastruktuurin reittisuunnitteluun liittyen, keneen voimme olla yhteydessä alueeltanne tai organisaatiostanne?
Kiitämme tähänastisesta yhteydenpidosta. Jatkossakin voitte mielellään olla yhteydessä joko ennakoivasti tai tarpeen mukaan erikoissuunnittelija Kristina Karppiin.
11. Onko teillä erityisiä toiveita Gasgridille vedyn siirtoinfrastruktuurin reittisuunnitteluun liittyvään tiedonsaantiin?
Tietoa on mielestämme ollut hyvin ja avoimesti saatavilla, vaikkakin kaksi eri teemakarttaa vetyputkilinjauksista eri mittakaavoissa ja painotuksella ja toisaalta alueellisen infotilaisuuden yksisuuntaisuus on herättänyt myös hieman hämmennystä ja kritiikkiä. Toivomme myös, että Gasgrid laajentaisi vuorovaikutusta myös alueellisiin ELY-keskuksiin.
12. Muu palaute
Olisi hyvin tärkeää, että esimerkiksi työ- ja elinkeinoministeriö, Tukes sekä ympäristöministeriö laatisivat ensi tilassa ohjeet vedyn siirtolinjoista maankäytön suunnittelussa: tilatarpeet, suojaetäisyydet, selvitysvelvoitteet sekä suositeltavat kaavamerkinnät ja -määräykset ynnä muut mahdolliset huomioitavat seikat.
Päätös
Päätös ehdotuksen mukaisesti.