Perustelut
Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on pyytänyt lausuntoa Ilmatar Offshore Ab:n merituulivoimahanke Vågskäriä ympäristövaikutusten arviointiohjelmasta (YVA-ohjelma) 5.2.2024 mennessä.
Hankkeen suunniteltu kokonaisteho on noin 2 gigawattia, voimaloiden korkeus on enintään 400 metriä ja hankealueen pinta-ala on noin 367 km2. Hankkeen tuottama sähkö siirretään merikaapelilinjoja pitkin Suomeen ja/tai Ruotsiin. Tuulivoimaloiden sekä hankealueen sisäisen ja ulkoisen sähkönsiirron lisäksi hankkeeseen kuuluvat ruoppausmassojen läjitysalueet, joiden sijainnit tarkentuvat YVA-menettelyn aikana.
YVA-menettelyssä arvioidaan hanketta, johon sisältyvät sähkön tuotanto merellä, sen siirto mantereelle sähkönsiirtokaapeleita pitkin ja hanketta varten ruopattavien sedimenttien läjitys. Vågskärin hankekokonaisuuteen kuuluu myös sähkönsiirto maalla kantaverkon liityntäpisteeseen asti, joka arvioidaan erillisessä YVA-menettelyssä.
Hankevaihtoehtoina arvioidaan neljä tuulivoimaloiden sijoitteluvaihtoehtoa alueelle ja viisi linjausvaihtoehtoa merikaapeleille. Tuulivoimaloiden sijoitteluvaihtoehtoihin VE1-VE4 sisältyy kolme vaihtoehtoista perustustapaa. Perustamisvaihtoehdot ovat: Ristikkorakenteinen perustus (ns. jacket), gravitaatioperustus ja paaluperustus (ns. monopile). Lisäksi arvioidaan hankkeen toteuttamatta jättäminen. Tuulivoimaloiden sijoitteluvaihtoehtojen lisäksi YVA-menettelyssä tarkastellaan merelle sijoittuvien sähkönsiirron kaapelien linjausten vaihtoehtoja K1-K5. Vaihtoehdot K4 ja K5 rantautuvat Ruotsiin, jolloin näiden kaapelilinjausten osalta tarkastellaan Suomen talousvyöhykkeelle sijoittuvat linjausten osuudet. Merikaapelilinjan pituus vaihtelee vaihtoehdon mukaan noin 72–110 km välillä.
Liitteenä ote hankealueesta merialuesuunnitelmassa (Ilmatar -hanke suhteessa Suomen merialuesuunnitelmaan).
Merituulivoimala-alueen toteuttamisvaihtoehdot:
Vaihtoehto 0 (VE0): Hanketta ja sen liitännäishankkeita ei toteuteta.
Vaihtoehto 1 (VE1):
Hankealueelle sijoitetaan enintään 130 voimalaa, joiden kokonaiskorkeus on enintään noin 280 m, roottorin halkaisija enintään noin 260 m ja yksikköteho enintään 15 MW.
Vaihtoehto 2 (VE2): Hankealueelle sijoitetaan enintään 98 voimalaa, joiden kokonaiskorkeus on enintään noin 320 m, roottorin halkaisija enintään noin 300 m ja yksikköteho enintään 20 MW.
Vaihtoehto 3 (VE3): Hankealueelle sijoitetaan enintään 78 voimalaa, joiden kokonaiskorkeus on enintään noin 350 m, roottorin halkaisija enintään noin 330 m ja yksikköteho enintään 25 MW.
Vaihtoehto 4 (VE4): Hankealueelle sijoitetaan enintään 78 voimalaa, joiden kokonaiskorkeus on enintään noin 400 m. Muutoin voimalat vastaavat ominaisuuksiltaan vaihtoehtoa 3.
Sähkönsiirron vaihtoehdot:
Kaapelilinjan vaihtoehto 1 (K1): Kaapelilinja sijoittuu Rauman ja Eurajoen merialueille rantautuen Eurajoen kunnassa sijaitsevan Olkiluodon saaren pohjoispuolelle. Kaapelilinjan pituus on noin 110 km.
Kaapelilinjan vaihtoehto 2 (K2): Kaapelilinja sijoittuu Uudenkaupungin, Pyhärannan sekä Rauman merialueille rantautuen Rauman sataman eteläpuolelle. Kaapelilinjan pituus on noin 87 km.
Kaapelilinjan vaihtoehto 3 (K3): Kaapelilinja sijoittuu Uudenkaupungin ja Pyhärannan merialueille rantautuen Pyhärannan Rihtniemeen. Rantautumiselle on esitetty kolme eri rantautumisvaihtoehtoa (K3A-K3C). Kaapelilinjan pituus on noin 74 km.
Vaihtoehto 3 on Varsinais-Suomen maakuntakaavoituksen kannalta keskeisin. Merialuesuunnittelun näkökulmasta kaikki vaihtoehdot ovat mielenkiintoisia, myös Ruotsiin rantautuvat vaihtoehdot.
Kaapelilinjan vaihtoehto 4 (K4): Kaapelilinja sijoittuu Suomen talousvyöhykkeelle, josta edelleen Ruotsin merialueille rantautuen Ruotsin rannikolle Forsmarkiin Östhammarin kunnan alueelle.
Kaapelilinjan vaihtoehto 5 (K5): Kaapelilinja sijoittuu Suomen talousvyöhykkeelle, josta edelleen Ruotsin merialueille rantautuen Ruotsin rannikolle Grisslehamnin eteläpuolelle Norrtäljen kunnan alueelle.
Lisätietoja: Ilmatar Offshore Ab, Vågskär-merituulivoimahanke, Selkämeri (ymparisto.fi)
Ehdotus
Esittelijä
-
Heikki Saarento, suunnittelujohtaja, heikki.saarento@varsinais-suomi.fi
Maankäyttöjaosto Ilmatar Offshore Ab:n merituulivoimahanke Vågskärin YVA-ohjelmasta seuraavan lausunnon:
Varsinais-Suomen liitto toteaa, että Ilmatar Offshore Ab:n merituulivoimahanke Vågskärin YVA-ohjelma on laaja ja siinä on arvioitavana myös energian siirron merivaihtoehtojen tarkastelu. Merituulivoimahankkeiden mahdollisuus kytkeytyä valtakunnan sähköverkkoon tulee suunnitella ja ratkaista mahdollisimman varhaisessa vaiheessa, jotta useiden merituulivoimahankkeiden keskinäinen vertailu olisi mahdollista. Olisi tärkeää, että jo suunnittelun alkuvaiheessa arvioitaisiin myös energiasiirron keskeiset ratkaisuja manneralueella. Varsinais-Suomen liitto katsookin, että ohjelmaan lisätään luku sähkönsiirto mantereella, vaikka se olisikin vasta suuntaa antava tässä kohtaa suunnitteluprosessia.
Ohjelmassa valitun rakenteen takia, Suomen ja Ahvenanmaan merialuesuunnitelmat ja alueen kaavoitusratkaisut käsitellään vasta YVA-ohjelman keskivaiheilla. Varsinais-Suomen liitto katsoo, että kyseessä olevat ohjaavat strategiset suunnitelmat sekä voimassa olevat kaavat tulisi olla heti arvioinnin alussa lähtökohtana hankkeiden suunnittelulle. Selostus toivottaisiin jäsennettävän suunnitteluhierarkian mukaisesti korkeimmista ohjausasiakirjoista kohti tarkentuvaa suunnittelua.
YVA-ohjelmassa on tunnistettu, että pääosa Vågskärin tuotantoalueesta on Suomen merialuesuunnitelmassa 2030 merkitty kalastuksen ja merenkulun alueeksi. Samoin suurelle osalle alustavien merikaapelikäytävien linjausta on merkitty kalastuksen ja merenkulun alueiksi.
Varsinainen tuotantoalue sijaitsee Suomen talousvyöhykkeellä eikä siten kuulu kaavoitettuihin alueisiin. Sen sijaan keskeinen osa merikaapeleista sekä sähkönsiirto maa-alueilla ovat niin maakuntakaavoituksen kuin kuntakaavoituksen suunnittelun ja ohjauksen piirissä. YVA-ohjelmassa on tunnistettu hankkeeseen kohdentuvat kaavoitusratkaisut. Varsinais-Suomen liitto haluaa korostaa lausunnossaan, että kaapelikäytävät on suunnitelmassa osoitettu kulkevan laajojen suojelualueiden ja Selkämeren kansallispuiston lävitse. Lainsäädännön mukaan kansallispuistossa ja luonnonpuistossa on luontoa muuttava toiminta kielletty.
Suomessa on tällä hetkellä käynnissä useita kansallisia selvitys- ja tutkimushankkeita (YM) merituulivoiman osalta lisätiedon saamiseksi päätöksenteon tueksi. Lisäksi tutkitaan talousvyöhykkeelle sijoittuvan merituulivoiman lainsäädäntöpohjan uudistamista (TEM).
Suomen merialuesuunnittelussa on juuri nyt käynnistynyt toinen suunnittelukierros, ja se kohdistuu erityisesti merituulivoiman nopeasti kasvaneeseen suunnittelupaineeseen.
Varsinais-Suomen liitto pitää vaikutusten arviointia hyvin keskeisenä osana ja odottaa mielenkiinnolla nyt käynnistyneen YVA-ohjelman tuloksia.