Maakuntahallitus, kokous 26.2.2024

Pöytäkirja on tarkastettu

§ 26 Lausunto Suomen meriympäristön tila 2024 -arviosta

VSLDno-2024-16

Valmistelija

  • Heikki Saarento, suunnittelujohtaja, heikki.saarento@varsinais-suomi.fi
  • Timo Juvonen, erikoissuunnittelija, timo.juvonen@varsinais-suomi.fi

Perustelut

Ympäristöministeriö ja Varsinais-Suomen ELY-keskus pyytävät lausuntoa 15.3.2024 mennessä Suomen meriympäristön tila 2024 -arviosta, joka muodostaa Suomen merenhoitosuunnitelman ensimmäisen osan. 

Kuuleminen toteutetaan ensimmäistä kertaa kokonaan verkossa ja aineisto on nähtävillä esittelyosan lopussa lisätietoja kohdan verkkosivuilla. Se sisältää hyvän tilan määritelmät, arvion meriympäristön nykytilasta sekä ympäristötavoitteet, joiden avulla hyvään tilaan pyritään.  

Merenhoidon päämääränä on saavuttaa ja ylläpitää meriympäristön hyvä tila toteuttamalla merenhoitosuunnitelmassa esitettyjä toimenpiteitä. Merenhoito pohjautuu EU:n meristrategiadirektiiviin (2008/56/) ja Suomessa merenhoito on kirjattu lakiin vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisestä (1299/2004). Merenhoitosuunnitelma koostuu kolmesta vaiheesta: arvio meriympäristön tilasta, seurantaohjelmasta ja toimenpideohjelmasta, jotka kukin toistuvat kuuden vuoden välein. 

Kuva liitteenä: Merenhoidon suunnittelun eteneminen.jpg 

Merenhoitosuunnitelman tila-arviossa määritellään hyvä tila, arvioidaan sen saavuttaminen sekä asetetaan ympäristötavoitteet, joilla seurataan ympäristöä uhkaavia tekijöitä.  Tila-arviot on aiemmin laadittu vuosina 2012 ja 2018. 

Meren tilaa arvioidaan laadullisilla kuvaajilla 

Meriympäristön tilaa arvioidaan 11 mittarilla, joita kutsutaan laadullisiksi kuvaajiksi. Mikäli laadulliset kuvaajat osoittavat meren tilan joltakin osin heikoksi, on tehtävä toimenpiteitä, joilla tilaa voidaan parantaa.  Kuvaajat käsittelevät monipuolisesti muuan muassa luonnon monimuotoisuutta, rehevöitymistä ja vaarallisia aineita. 

Kuva liitteenä: Meren hyvän tilan 11 laadullista kuvaajaa.jpg 

Meriympäristö ei kaikilta osin ole vielä hyvässä tilassa. Laajin heikentävä vaikutus on ravinnekuormituksen aiheuttamalla rehevöitymisellä, joka estää elinympäristöjen hyvän tilan saavuttamisen ja on monen lintulajin heikon tilan takana. Rehevöityminen on liiallisten ravinteiden aiheuttamaa tuottavuuden kasvua, joka aikaansaa umpeenkasvua, sinileväkukintoja ja merenpohjan hapettomuutta. 

Kuva liitteenä: Yhteenveto meriympäristön tilasta.jpg 

Ihmisen aiheuttamista paineista kaikkein merkittävimpiä ovat vaarallisten aineiden päätyminen mereen sekä meren rehevöityminen. Yksittäisten paineiden lisäksi niiden yhteisvaikutuksilla voi olla merkittävä rooli Itämeren tilalle. Nämä yhteisvaikutukset ovat voimakkaimpia rannikoilla. 

Kuva liitteenä: Ihmistoiminnan paineet merialueilla.jpg 

Merenhoidon ympäristötavoitteiden tarkistaminen 2024 on tausta-aineistona kuulemiseen, ja siinä on esitetty seuraavat päätavoitteet. 

Päätavoitteet: 

  • Fosfori- ja typpikuormituksen sekä kiintoaineen ja orgaanisen aineen kuormitus vähenee 
  • Haitallisten aineiden kuormituksen vähentäminen     
  • Roskaantumisen vähentäminen 
  • Haitallisten vieraslajien määrän vähentäminen    
  • Merellisten luonnonvarojen käyttö on kestävää     
  • Luonnonsuojelun ympäristötavoitteet edistävät meriympäristön hyvän tilan saavuttamista 
  • Vedenalaisen melun määrä vähenee      

 

Lisätietoja: Kommentoi merenhoidon tila-arviota (ymparisto.fi) 

Ehdotus

Maakuntahallitus päättää antaa Suomen meriympäristön tila 2024 -arviosta seuraavan lausunnon: 

Verkkomuotoinen asiakirja on aiempaa kuulemiskierrosta (2018) toiminnallisempi esitysmuoto. Se avulla on edellistä tila-arviota helpompaa löytää ja lukea internetissä laaja asiakokonaisuuteen liittyvät tekijät ja asiat. 

Toisaalta aiemmassa vuoden 2018 tila-arvion kirjamuotoisessa julkaisussa oli etuna kattava tietopaketti ”yksissä kansissa”. Vuoden 2018 tila-arvio oli visuaalisesti ja informatiivisesti hyvin toimitettu tietokirja.  

Nyt esitystapa on pääosin tekstimuotoinen, ja analysoitua tietoa on havainnollistettu kaavioin (esim. yhteenveto meriympäristön tilasta). Laajan aineiston, ja koko Suomen merialueet kattavan tila-arvion takia, olisi mielekästä käyttää nykyistä enemmän myös karttapohjaista esitystapaa ja tiedon visualisointia. Varsinais-Suomen liitto näkee, että karttamuotoisen esitystavan lisääminen toisi tila-arvioon lisä informatiivisuutta sekä helpottaisi kokonaisuuden hahmottamista. 

Uusina kuvaajina mukaan otetut roskaantuminen sekä vedenalainen melu ovat tärkeä lisä arviointiin, ja mahdollistavat jatkossa näiden muutoksen seuraamisen tulevilla arviointikierroksilla. 

Tila-arviota taustoittavat asiakirjat (Hyvän meriympäristön tilan määritelmät ja Merenhoidon ympäristötavoitteiden tarkistaminen 2024) täydentävät kokonaisuutta kuultavana olevaa tila-arvion kanssa.  

Varsinais-Suomen liitto pitää kaikkia seitsemän meriympäristön päätavoitetta kolmannessa merenhoitosuunnitelmassa hyvin tärkeinä. Ja korostaa erikseen vielä Saaristomeren osalta erittäin keskeistä tarvetta rehevöitymistilanteen kääntämisen kohti parempaa meriympäristöä ja veden tilaa. 

Tila-arviossa tulee selvästi esille mm. rehevöitymisen ongelmat ja sen vaikutukset erityisesti ravintoverkon perustuottajiin, ja niiden kertautuvat vaikutukset ravintoverkossa. Juuri nämä rehevöitymisen kerrannaisvaikutukset ovat tällä hetkellä suurin syy meriekosysteemin heikkoon tilaan.  

Varsinais-Suomen liitto toteaa, että nyt lausunnolla oleva kuulemisasiakirja antaa tärkeän tietopohjan Suomen merialueiden, ja Varsinais-Suomen osalta erityisesti Saaristomeren, nykytilan arvioimiseen ja tulevien suunnitteluvaiheiden (seurantaohjelma ja toimenpideohjelma) toteuttamiseen. Tila-arvio tulee olemaan myös keskeinen asiakirja juuri käynnistyneen merialuesuunnittelun toisen suunnittelukierroksen osalta. 

Päätös

Ehdotus hyväksyttiin.

_____

Tiedoksi

Lausunnon saaja, Varsinais-Suomen ELY-keskus, ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue

Liitteet

Oheismateriaali