Perustelut
Työ- ja elinkeinoministeriö pyytää lausuntoja Suomen kansallisen pitkän aikavälin ilmastosuunnitelman luonnoksesta 23.11.2025 mennessä (VN/1453/2025). Aikataulun vuoksi se annetaan Varsinais-Suomen liiton maakuntajohtajan lausuntona. Lausuntopyynnön painopiste on toimialakohtaisissa etenemisvaihtoehdoissa sekä kehitysnäkymissä siitä, millä menetelmillä päästövähennyksiä ja nieluja vahvistetaan.
Tausta
Pitkän aikavälin ilmastosuunnitelma perustuu ilmastolakiin (423/2022), joka määrittää ilmastopolitiikan tavoitteet ja seurannan. Valtioneuvosto hyväksyy suunnitelman vähintään kerran 10 vuodessa. Suunnitelman pohjana ovat KEITO-hankkeen skenaariot, jotka kuvaavat päästöjen ja poistumien kehitystä vuoteen 2055. Ne eivät ole ennusteita, vaan vaihtoehtoisia tulevaisuuskuvia. Katso kuvaus skenaarioista lausunnon liitteessä 1.
Ilmastopolitiikan asiakirjakokonaisuuksiin kuuluvat myös Kansallinen energia- ja ilmastostrategia ja keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelma, joiden luonnoksista Varsinais-Suomen liitto lausui niin ikään hiljattain elokuussa 2025.
Ilmastotavoitteet
Suunnitelma tarkastelee KEITO-skenaarioiden pohjalta, miten eri toimialat voivat edetä kohti ilmastolain mukaisia päästövähennystavoitteita ja vuoden 2035 hiilineutraaliustavoitetta. Lisäksi arvioidaan pitkän aikavälin kehitystä päästövähennys- ja nielumenetelmien osalta. Kansallisen ilmastolain asettamat kasvihuonekaasujen päästötavoitteet ovat seuraavat vuoden 1990 päästöihin verrattuna:
- vähintään -90 % vuoteen 2050 mennessä.
- Ilmastotaseen hiilineutraalius eli päästöjen ja poistojen (nielujen) summan 0-taso tulee saavuttaa vuonna 2035.
Tulevaisuusskenaariot suunnitelman taustalla
Keito-skenaarioiden mukaan pitkän aikavälin päästötavoitteet toteutuvat muissa, paitsi Suomi edellä (FIN) skenaariossa. Ilmastotaseen osalta Suomen tulisi saavuttaa hiilineutraalius jo vuonna 2035 ja nettonegatiivisuus sen jälkeen, mikä toteutuu ainoastaan Ympäristö edellä (ENV) -skenaariossa. Yhteiskunta edellä (PPL) -skenaariossa nettonegatiiviset päästöt saavutetaan hieman vuoden 2040 jälkeen sekä Markkinat edellä ja Suomi edellä -skenaarioissa ennen vuotta 2050.
Valmistelijat/lisätiedot
Heidi Saaristo-Levin, suunnittelujohtaja
Kristina Karppi, erikoissuunnittelija
Riikka Leskinen, toimialapäällikkö
etunimi.sukunimi@varsinais-suomi.fi
Ehdotus
Esittelijä
-
Tarja Nuotio, aluekehitysjohtaja, tarja.nuotio@varsinais-suomi.fi
Maakuntahallitus päättää merkitä tiedoksi seuraavan 25.11.2025 annetun asiantuntijalausunnon Pitkän aikavälin ilmastosuunnitelman luonnoksesta. Lausunto on jäsennetty lausuntopalvelun kysymysten mukaisesti.
1. Huomioita pitkän aikavälin ilmastosuunnitelman taustalla olevista vaihtoehtoisista skenaarioista (suunnitelman luku 2)
(Ei kommentoitavaa tästä)
2. Huomioita toimialakohtaisista etenemisvaihtoehdoista (suunnitelman luku 3) Liikenteen toimien osalta tarkastelunäkökulma on turhan suppea siihen nähden, että liikenteen päästövähennyspaine on suuri. Esimerkiksi mahdollisuudet osoittaa joukkoliikenteen kehittämiseen merkittäviä panoksia sekä niiden toimien vaikutus erilaisten kaupunkiseutujen liikennesuoritteisiin jää vähäiselle. Lisäksi voitaisiin pohtia, onko pyöräliikenteen määrän kasvu mahdollinen, sen kuitenkin merkittävästi edistäessä myös kansanterveydellisiä tavoitteita.
Alueiden erot korostuvat myös eri skenaarioiden sisällä ja näin ollen myös alueiden erilaiset mahdollisuudet päästövähennyksiin on hyvä ottaa huomioon. Esimerkiksi kehitettävällä lähijunaliikenteellä on merkitystä Varsinais-Suomessa. Länsirata ja muut raideinvestoinnit sekä liikennejärjestelmän kehittäminen vähentävät pitkällä aikavälillä turhia päästöjä ja parantavat logistiikan tehokkuutta.
3. Huomioita kasvihuonekaasupäästöjä vähentävien ja nieluja vahvistavien menetelmien kehitysnäkymistä (suunnitelman luku 4)
Tekniset hiilinielut on nostettu suunnitelmassa kehittyvien toimenpiteiden kärkeen, siinä missä maankäyttösektorin hiilinielut käsitellään viimeisinä ja kevyemmin. Teknisten hiilinielujen, etenkin varastoimisen (BECCS) teknologiset ja taloudelliset haasteet ovat Suomessa kuitenkin edelleen merkittäviä, kuten luonnoksessa myös todetaan. Tästä huolimatta niiden kehitykseen kohdistuu suunnitelmassa kovin optimistisia odotuksia. Suunnitelma kaipaisi potentiaalin tarkempaa numeerista kuvausta niin talteenoton teknisten mahdollisuuksien kuin myös niiden kustannusvaikutusten näkökulmista.
Biogeenisen hiilidioksidin talteenotossa ja hyödyntämisessä (BECCU) on puolestaan realistisempaa potentiaalia päästöjen hyödyntämisessä sähköpolttoaineiden tuotannossa. Varsinais-Suomessa on vireillä useita lupaavia vetyklusterin hankkeita, joissa hyödynnetään jätehuollosta ja biokaasusta talteen otettua hiilidioksidia E-polttoaineiden tuotantoon. Metanolin, ammoniakin ja muiden vedyn johdannaisten tuotanto tukee raskaan liikenteen ja meriliikenteen sekä maatalouden päästövähennystoimia. Suunnitelmaluonnoksen kuvauksessa vetytaloudesta tuodaan myönteisten näkymien ohella avoimesti esiin myös kehitykseen liittyviä avoimia kysymyksiä, mikä on realistista. Varsinais-Suomen näkökulmasta suunnitelmaluonnoksen tulisi silti korostaa vielä enemmän vihreän siirtymän investointien edistämistä ja uusien, suoraan päästöihin vaikuttavien ratkaisujen käyttöönoton vauhdittamista.
Toisaalta suunnitelmaluonnoksessa painotetaan ydinvoiman lisäämistä sekä pieninä modulaarisina yksiköinä että suurina perinteisinä laitoksina. Kuvauksessa ei ole kuitenkaan käsitelty suurten ydinvoimaloiden taloudellista kannattavuutta, julkisen tuen tarvetta eikä niiden vaikutuksia sähkömarkkinoihin, mikä huolestuttaa etenkin muita energiasektorin yritystoimijoita myös Varsinais-Suomessa. Taloudellisen näkökulman puuttuminen heikentääkin kokonaisarviota suunnitelmaluonnoksessa.
Suunnitelmassa tuodaan lyhyesti esiin maatilojen energiaratkaisujen kehitysnäkymät osana päästövähennystoimia. Luonnoksessa mainittujen vetyyn perustuvien ratkaisuiden ja sähköistettyjen työkoneiden ohella maatilojen päästövähennystoimia tukevat myös biokaasuntuotannon kehittäminen sekä aurinkoenergiaratkaisuiden käyttöönotto. Maatalouden energiaratkaisuiden kehittäminen tukee sekä ilmastotavoitteita että maatalouden kilpailukykyä.
Keskeisin ilmastotoimien haaste pitkällä aikavälillä liittyy kuitenkin maankäyttösektorin, etenkin metsien kehitykseen ja siihen liittyvään epävarmuuteen. Metsien lisäksi myös turvemaiden viljelykäytöllä ja -menetelmillä on merkitystä maaperäpäästöjen ja hiilen varastojen kehittymiselle koko maan tasolla ja ilmastolain tavoitteiden saavuttamisen näkökulmasta.
4. Puuttuuko suunnitelmassa kuvattujen kasvihuonekaasupäästöjä vähentävien ja nieluja vahvistavien menetelmien joukosta joku keskeinen menetelmä (suunnitelman luku 4)?
Rakennusalan kiertotalousnäkökulma kaipaa laajempaa käsittelyä. Vaikka aihetta on lyhyesti sivuttu, sen merkitys on suurempi. Kiertotalous ulottuu laajasti aina sijoitusalojen rakennettavuudesta ja synergisyydestä, rakennuskannan tehokkaammasta hyödyntämisestä ja peruskorjauksista, rakennussuunnittelun ja urakoinnin materiaalivalintoihin sekä esimerkiksi maa-ainesten ja muiden massojen hallintaan rakennuttamisvaiheessa. Rakennusalan vähähiilisyys- ja kiertotalousmenetelmät muodostavat kokonaisuuden, joka ansaitsisi oman alalukunsa.
5. Muita huomioita pitkän aikavälin ilmastosuunnitelman luonnoksesta
Suunnitelmien ja ohjelmien ympäristövaikutusten arvio (SOVA) olisi hyvä tehdä myös Pitkän aikavälin ilmastosuunnitelmasta. Lisäksi on tarpeen huomauttaa, että kahden viikon lausuntoaika on liian lyhyt organisaatioille, joissa päätöselimet kokoontuvat noin kerran kuukaudessa.