Perustelut
Turun kaupunkiympäristön palvelukokonaisuus Turun MAL-seudun Kaupunkiseutusuunnitelma-projektissa pyytää lausuntoa 26.11.2025 päivätyistä Turun MAL-seudun Kaupunkiseutusuunnitelmalle asetettavista tavoitteista ja suunnitteluperiaatteista 23.1.2026 mennessä.
Vuonna 2024 on hyväksytty Valtion ja Turun MAL-kaupunkiseudun kuntien välinen maankäytön, asumisen ja liikenteen sopimus 2024–2035 (jäljempänä MAL-sopimus). Kaupunkiseutusuunnitelma-projekti on MAL-sopimukseen toimenpiteiksi vuosille 2024–2027 kirjattujen toimenpiteiden kohtaa 1 toimeenpaneva määräaikainen projekti MAL-seudun yhteisen suunnitelman tuottamiseen.
MAL-sopimuksen toimenpidekirjaus 1: ”Kunnat päivittävät Turun MAL-kaupunkiseudun rakennemallin ja liikennejärjestelmäsuunnitelman kaupunkiseutusuunnitelmaksi, jonka pohjalta ohjelmoidaan maakuntakaavan ja yleiskaavojen tulevat päivitykset.”
Suunnitelmana kaupunkiseutusuunnitelma on vapaaehtoisuuteen perustuva ylikunnallinen strateginen maankäyttösuunnitelma, jolla ei ole lainvoimaa suunnittelun ohjauksessa, mutta jota voidaan osallisten niin halutessa legitimoida sekä maakuntakaavaan että kuntakaavoihin. Suunnitelmana kaupunkiseutusuunnitelma parhaimmillaan antaa yhteisiä linjauksia seudun kuntien omaan kehittämiseen sekä alustaa seudulliselle yhteistyölle.
Turun seudulle on laadittu vastaava suunnitelma 2010-luvun alussa kuntien palvelurakenteen kehittämistyön yhteydessä. Rakennemalli 2035 -niminen suunnitelma valmistui vuonna 2012. Tämä suunnitelma on ohjannut kuntien kehitystä seudulla. Rakennemallissa esitettyjä ratkaisuja on legitimoitu Varsinais-Suomen maakuntakaavoissa sekä kuntien yleiskaavoissa. Turun seudun MAL-yhteistyö on kehittynyt Rakennemalli 2035:n toteutuksen ohjauksessa ja seurannassa. MAL-sopimuksia seudulla on laadittu vuodesta 2011 lähtien.
Kaupunkiseutusuunnitelman tavoiteasettelu on osa suunnitteluprosessia. Suunnittelutyö on käynnistynyt elokuussa 2025. Suunnitelma valmistuu loppuvuodesta 2026. Tavoitteilla ja niihin kytketyillä suunnitteluperiaatteilla linjataan suunnittelun teemoja, joihin kaupunkiseutusuunnitelmassa syvennytään.
Tavoitevaiheen jälkeen suunnittelutyössä tarkastellaan vaihtoehtoja seudun tulevaisuuden rakenteesta. Rakennevaihtoehdoista valitaan yksi, josta kaupunkiseutusuunnitelma työstetään valmiiksi. Luonnos viimeisteltävästä vaihtoehdosta on aikataulutettu esiteltäväksi alkukesästä 2026.
Tavoitteet ja suunnitteluperiaatteet kaupunkiseutusuunnitelmalle on muodostettu työlle määritellystä laajasta tausta-aineistosta sekä suunnitteluprosessin alun vuorovaikutuksessa osallisilta tähän mennessä saadun palautteen pohjalta. Suunnittelun lähtötietoja, työn aikataulu sekä vuorovaikutussuunnitelma ovat esillä kaupunkiseutusuunnitelman verkkosivulla.
Lisätietoja: Kaupunkiseutusuunnitelma 2050 | Turku.fi
Valmistelija/lisätiedot
Heidi Saaristo-Levin, suunnittelujohtaja
Kaisa Äijö, maakunta-arkkitehti
etunimi.sukunimi@varsinais-suomi.fi
Ehdotus
Esittelijä
-
Tarja Nuotio, aluekehitysjohtaja, tarja.nuotio@varsinais-suomi.fi
Maakuntahallitus päättää antaa Turun MAL-seudun Kaupunkiseutusuunnitelman tavoitteista seuraavan lausunnon:
Kaupunkiseutusuunnitelman tarkoituksena on sovittaa yhteen seudun eri toimijoiden alueidenkäyttöön liittyviä tavoitteita. Kaupunkiseutusuunnitelmalla korvataan vuonna 2012 valmistunut Turun kaupunkiseudun rakennemalli 2035. Kaupunkiseutusuunnitelmaa tullaan käyttämään sekä MAL-yhteistyön että maakunta- ja kuntakaavoituksen lähtökohtana. Luonteeltaan kaupunkiseutusuunnitelma on kuntien yhteinen maankäyttöstrategia.
Kaupunkiseutusuunnitelma 2050 tulee olemaan keskeinen asiakirja yhdessä Turun kaupunkiseudun liikennejärjestelmäsuunnitelman kanssa määriteltäessä valtion ja kuntien välisen MAL-sopimuksen tavoitteita ja toimenpiteitä. Seudullisten suunnitelmien ja ohjelmien kokonaisuuteen kuuluu lisäksi Turun MAL-seudun asunto- ja maapoliittinen ohjelma.
Turun kaupunkiseudun Rakennemalli 2035 on toiminut kolmentoista vuoden ajan seudun maankäytön suunnittelua ohjaavana ja yhteensovittavana asiakirjana. Mallin laadinnan aikaan vuonna 2010 seudullisen suunnittelun keskiössä oli kestävän yhdyskuntarakenteen edistäminen tiivistämällä ja tehostamalla rakentamista erityisesti joukkoliikenteen sekä kävely- ja pyöräilyvyöhykkeille. Kestävän liikkumisen edistäminen ja liikenteestä aiheutuvien päästöjen vähentäminen olivat tuolloin merkittäviä ajureita suunnittelun linjauksille.
Päästöjen vähentäminen kestävän alue- ja yhdyskuntarakenteen suunnittelun avulla on edelleen keskeinen tavoite seudullisessa suunnittelussa. Sen rinnalle on kuitenkin noussut entistä vahvemmin ilmastonmuutoksen hillinnän ja sopeutumisen teemat, kuten hiilineutraaliuden edistäminen, luonnon monimuotoisuuden turvaaminen ja luontokadon pysäyttäminen.
Nykyhetken suunnittelua ohjaavat myös merkittävät demografiset muutokset Suomessa ja Varsinais-Suomessa: väestön ikääntyminen, luonnollisen väestönkasvun hidastuminen, maahan- ja maassamuuton kasvava merkitys seudun väestönkehityksessä sekä kaupungistumiskehityksen jatkuminen. Näiden ilmiöiden huomioiminen on välttämätöntä, jotta kaupunkiseudun kehitys on tasapainoista, kestävää ja tulevaisuuden tarpeisiin vastaavaa.
Kaupunkiseutusuunnitelma 2050:n valmistelua edelsi Rakennemalli 2035:n toteuma-arviointi, jonka mukaan seudun kasvu on ollut vahvaa, mutta samalla keskittynyttä ja osittain epätasaisesti jakautunutta. Asuntotuotantoa on toteutettu tavoitteiden mukaisesti joukkoliikennevyöhykkeille ja keskusta-alueille, mutta asuntokokojakauma on paikoin yksipuolistunut pieniin asuntoihin. Tiivistämisen ja tehostamisen painottaminen on osaltaan siirtänyt painopistettä määrällisiin tavoitteisiin, jolloin rakennetun ympäristön laadulliset näkökulmat ovat jääneet vähemmälle huomiolle.
Joukkoliikenteen käyttö on lisääntynyt, mutta kestävän liikkumisen osuus ei ole kasvanut tavoitellusti. Yksityisautoilu on edelleen merkittävä liikkumismuoto, ja autovyöhykkeellä asuvien osuus on suuri. Keskustojen kehittäminen on lisännyt vetovoimaa, mutta samalla palvelut ja toiminnot ovat keskittyneet. Ydinalueiden tiivistyminen on vähentänyt viheralueita, kun taas saaristossa väestö on vähentynyt, vaikka alueen vetovoima loma-asumisessa ja matkailussa on vahvistunut.
Rakennemalli 2035:n tavoitteissa on seudullisella yhteistyöllä saavutettu monia merkittäviä onnistumisia. Erityisesti henkilö- ja logistisen saavutettavuuden parantamiseksi on edetty huomattavasti, ja TEN-T-verkon ja tärkeiden yhteysvälien toteuttamiseen liittyvät raide- ja tiehankkeet ovat olleet keskeisiä edistysaskeleita. Näillä hankkeilla on toteutuessaan suuri vaikutus koko maakunnan kestävän aluerakenteen kehittymiseen, vetovoimaisuuteen ja kilpailukykyyn.
Samalla toteuma-arvioinnissa nousi esiin tärkeitä huomioita uuden kaupunkiseutusuunnitelman laatimiseksi. Tavoitteita on lisäksi valmisteltu laajapohjaisissa työpajoissa. Näiden huomioiden ja keskustelujen avulla on tavoitteita ja suunnitteluperiaatteita tarkennettu.
Kaupunkiseutusuunnitelman tavoitteet ja suunnitteluperiaatteet on kuvattu liitteessä. Tavoitteet tukevat hallittua ja kestävää väestönkasvua (1–1,5 % vuosittain) sekä viherrakenteen ja luonnon monimuotoisuuden tasavertaista asemaa suunnittelun lähtökohtana. Suunnitelma edistää elinkeinotoimintojen kestävää sijoittumista aluerakenteessa huomioiden alueiden ominaisuudet ja luo edellytykset 50 000 uuden työpaikan syntymiselle. Lisäksi tavoitteena on historiallisten ja kulttuuristen arvojen kestävä hyödyntäminen osana hyvinvoinnin ja elinvoiman kehittämistä.
Suunnitelma korostaa kestävää liikkumista sekä seudun kansallista ja kansainvälistä saavutettavuutta. Elämänlaadun parantamiseksi pyritään toteuttamaan viihtyisiä ja turvallisia asuinympäristöjä, jotka vastaavat muuttuviin asumistarpeisiin. Lisäksi sitoudutaan resurssiviisaaseen kehittämiseen, jotta asetetut tavoitteet saavutetaan ja varaudutaan epävarmuuksiin. Suunnitelman toteutumista seurataan jatkuvasti, ja seudullinen yhteistoiminta on keskeinen osa prosessia.
Varsinais-Suomen liitto on osallistunut tiiviisti seudulliseen yhteistyöhön maankäytön ja asumisen tavoitteiden määrittelyssä. Liitto toimii myös seudullisen liikennejärjestelmätyön vastuullisena koordinoijana ja yhteistyön vetäjänä.
Turun MAL-kaupunkiseudun liikennejärjestelmäsuunnitelma päivitetään rinnakkain kaupunkiseutusuunnitelman laadinnan kanssa. Aluerakenteen kehittämistarpeista voi nousta liikkumiseen vaikuttavia tavoitteita, joita liikennejärjestelmäsuunnittelu tarkentaa – ja vastaavasti liikennejärjestelmän ratkaisut ohjaavat maankäyttöä. Liikennejärjestelmäsuunnitelmassa määritellään lopulta keinot, joilla liikenteen kysyntään vastataan parhaalla mahdollisella tavalla. Liikennejärjestelmästä tunnistettuja keskeisiä, myös maankäytössä ratkaistavia kysymyksiä ovat muun muassa alueiden kytkeytyminen toisiinsa joukkoliikenteellä raideliikenne mukaan lukien, Turun MAL-kaupunkiseudun itäosan tieverkon kysymykset, raskaan liikenteen leväyhdysalueet ja jakeluinfra sekä omin lihasvoimin liikkumisen mahdollistava kaupunkirakenne.
Varsinais-Suomen liitto katsoo, että Turun kaupunkiseutusuunnitelma 2050:n tavoitteet vastaavat hyvin ajassa muuttuneisiin seutusuunnittelun tarpeisiin. Suunnitelmassa on tunnistettu keskeiset nykyhetken ja tulevaisuuden ilmiöt, kuten ilmastonmuutoksen hillintä ja sopeutuminen, luonnon monimuotoisuuden turvaaminen, demografiset muutokset sekä kaupungistumisen jatkuminen. Näiden rinnalla korostuvat resurssiviisas kehittäminen, kestävän liikkumisen edistäminen ja monipuoliset asumisratkaisut, jotka tukevat elämänlaatua ja seudun vetovoimaa.
Tulevan suunnitelman merkitys Varsinais-Suomen elinvoiman ja kilpailukyvyn edistämisessä on huomattava. Pitkäjänteinen seudullinen yhteistyö ja suunnitelman tavoitteet luovat vahvan perustan tasapainoiselle, kestävästi kehittyvälle ja houkuttelevalle kaupunkiseudulle, joka vastaa sekä nykyisiin että tuleviin haasteisiin.
Turun kaupunkiseutu on ominaispiirteiltään erityinen historiansa, jokilaaksojensa ja merellisyytensä ansiosta. MAL-seutuun kuuluu tiiviitä ja kerrostuneita kaupunkialueita, maaseutumaisia taajamia sekä saariston siltojen kautta kytkeytyviä keskuksia ja monipuolisia työpaikka-alueita. On tärkeää, että tavoitteet ja tuleva suunnitelma tunnistavat tasapainoisesti seudun alueiden erityiset piirteet ja vahvuudet. Yhteistyön merkitys korostuu suunnittelun edetessä, kun tehdään valintoja ja punnitaan keinoja tavoitteiden saavuttamiseksi.