Perustelut
Ajankohtaiskatsauksen uudistuva ja osaava Suomi -ohjelman 2021-2027 toimeenpanosta sekä EU:n alue- ja rakennepolitiikan tulevaisuuden näkymistä.
Lisätietoja: Johanna Osenius, aluekehitysjohtaja. johanna@osenius@gov.fi
Ehdotus
Esittelijä
-
Tarja Nuotio, aluekehitysjohtaja, tarja.nuotio@varsinais-suomi.fi
Aluekehitysjohtaja Johanna Osenius Työ- ja elinkeinoministeriöstä esittelee asian.
Merkitään tiedoksi.
Päätös
Aluekehitysjohtaja Johanna Osenius esitteli Työ- ja elinkeinoministeriön virkamiesnäkemyksiä tulevan hallituskauden haasteista ja tavoitteista. Keskeisellä sijalla on nostaa tutkimus- ja kehittämistoiminnan menoja neljään prosenttiin bruttokansantuotteesta vuoteen 2030 menneessä, vihreän siirtymän edellyttämät investoinnit, työllisyysasteen nosto 80%:een, ulkomaisen työvoiman, huoltovarmuusjärjestelmän uudistamisen sekä energian toimitusvarmuuden ja joustavuuden parantamisen. Tavoitteena on myös vahvistaa kumppanuuteen ja sopimuksellisuuteen perustuvaa alue- ja kaupunkikehittämistä, sopimuksellista kumppanuutta valtion ja suurten kaupunkien välillä kestävän kasvun edellytysten ja työvoiman saatavuus- ja kohtaanto-ongelmien ratkaisemiseksi. Lisäksi tavoitteena on tukea alueita, joilla on parhaat edellytykset tuottaa koko maata hyödyttävää TKI-toimintaa ja innovaatioita ja uusia teknisiä ratkaisuja samalla kun huolehditaan heikommin kehittyvien alueiden tukemisesta ja kohdentaa aluekehittämisen resursseja ottaen huomioon alueiden kasvupotentiaali ja vaikuttavuus. Lisäksi valtion aluehallintoa (ELY-keskusten verkosto) on tarkoitus kehittää varmistaen jatkossakin valtion vahva läsnäolo alueilla. Kehittämistoimilla tuetaan hallinnon toiminnan tuloksellisuutta, asiakaslähtöisyyttä ja ohjattavuutta.
Työ -ja elinkeinoministeriön virkamiesnäkemyksen mukaan tulevan alue- ja rakennepolitiikan 2028 jälkeen Suomelle on tärkeätä, että alue- ja rakennepolitiikassa painotetaan kilpailukykyä, sosiaalista osallisuutta sekä vihreää ja digitaalista siirtymää tukevia uudistuksia. Tavoitteeksi on asetettava työpaikkojen luominen, yritysten kilpailukyvyn lisääminen, kestävä kasvu ja kehitys sekä kansalaisten elämänlaadun parantaminen sekä rakenteellisten uudistusten ja rakennemuutosten tukeminen. Vähiten kehittyneiden alueiden tuelle on EU:ssa erityinen tarve.
Kuluvana vuonna rakennerahastojen rahoitusta on erityisesti tarjolla turveriippuvuuden vähentämistä edistävässä JTF-rahastossa (ei käytössä Varsinais-Suomessa). Uuden rakennerahastokauden käynnistymisen osalta keskeinen haaste ovat olleet EURA21- hankehallintojärjestelmään liittyneet ongelmat. JTF-rahasto on komission erityisessä seurannassa ja jatkossa on mahdollista, että vastaavia erityisjärjestelyjä tulee uusia. Aluekehityksen välineinä jatkossakin uudet ja vanhat rahastot. Keskustelua ovat herättäneet järjestelyt, joilla pyritään vastaamaan globaaleihin kilpailuhaasteisiin (mm. ehdotus suvereniteettirahastosta). Lisäksi on pohdinnassa mitä esimerkiksi RRF:stä siirtyy alue- ja rakennepolitiikkaan.
Suomen uusi hallitus linjaa uuden kauden valmistelusta Suomen osalta. Uusina kysymyksinä kokonaisturvallisuus ja raja-aluekysymykset sekä erilaiset alueellisesti rajattujen kehitysvälineiden mahdollisuudet.
Merkittiin tiedoksi.