Perustelut
Kaarinan kaupunki on pyytänyt Varsinais-Suomen liitolta lausuntoa Torppalan ekokylän asemakaavan kaavaluonnoksesta 5.5.2023 mennessä.
Kaava-alue sijaitsee Kaarinan Lemunniemessä Torppalantien ja Lemuntien varressa. Suunnittelualueen pinta-ala on noin 50 ha. Alueelta on matkaa Kaarinan keskustaan noin 4,5 km ja Turun keskustaan noin 8 km. Alue on asemakaavoittamaton. Ympäristö suunnittelualueella on monimuotoista luontoa ja vaihtelevia maisemia; hallitsevia piirteitä ovat alavat peltoalueet, kalliorinteet ja niitä peittävät ja ympäröivät metsäalueet sekä suuret korkeuserojen vaihtelut koko alueen sisällä. Kaava-alueella on myös jonkin verran olemassa olevaa rakennuskantaa; asuinrakennukset ja niiden piha-alueet sijaitsevat Torppalantien pohjoispuolella sekä Sarapistontien ja Lemuntien varrella.
Suunnittelualueen omistaa yksityisten maanomistajien lisäksi osittain Kaarinan kaupunki sekä Turun kaupunki. Kaavoitusaloitteen ovat tehneet yksityiset maanomistajat.
Asemakaavoituksen tavoitteena mahdollistaa pientaloalueen rakentaminen n. 600–850 asukkaalle. Asemakaavahankkeessa tavoiteltua aluetta kuvaillaan nimellä Torppalan ekokylä. Hankkeella tavoitellaan ryhmärakentamista ja uusia asumismuotoja alueelle. Kaavoituksen tavoitteena on mahdollistaa alueelle monipuolisia asuntotyyppejä, jotka koostuvat pienkerrostaloista, rivitaloista, kytketyistä pientaloista ja erillistaloista. Asemakaavalla, kaavamääräyksillä sekä myöhemmin laadittavalla rakentamistapaohjeella tavoitellaan sitä, että kaava-alueesta muodostuu ekologinen, luonnonläheinen, yhteisöllinen sekä energiatehokas ja vähähiilinen asuinalue. Tavoitteena on, että alueen energiantuotanto ja -käyttö tulee pääasiassa perustumaan uusiutuviin energiamuotoihin. Alueella tullaan sallimaan ekologinen koerakentaminen.
Kaava-asiakirjojen mukaan Torppalan alue on Turun kaupunkiseudun maakuntakaavassa (2004) ja Varsinais-Suomen taajamien maankäytön, palveluiden ja liikenteen vaihemaakuntakaavassa (2018) määritelty taajamatoimintojen (A) ja virkistystoimintojen (V) alueeksi. Suunnittelualueella on lisäksi voimassa Luonnonarvojen ja -varojen vaihemaakuntakaava (2021).
Maakuntakaavassa suunnittelualueelle kohdistuva taajatoimintojen alue jää maakuntakaavan kaupunkikehittämisen kohdealueen ulkopuolelle.
Alueella on voimassa Lemunniemen osayleiskaava vuodelta 2011. Osayleiskaavassa Torppalan kaava-alue on pääasiassa pientalovaltaista asemakaavoitettavaa asuntoaluetta. Asemakaavasuunnitelma noudattelee osayleiskaavaa.
Lemunniemi on osa kaupunkiseudulle laadittua, vuonna 2012 valmistunutta strategista maankäyttösuunnitelmaa, Turun kaupunkiseudun rakennemallia 2035. Rakennemalliin viitataan kaava-asiakirjoissa.
Ehdotus
Esittelijä
-
Heikki Saarento, suunnittelujohtaja, heikki.saarento@varsinais-suomi.fi
Maankäyttöjaosto päättää antaa Kaarinan kaupungille Torppalan ekokylän asemakaavaluonnoksesta seuraavan lausunnon:
Varsinais-Suomen liitto kiittää Kaarinan kaupunkia lausuntopyynnöstä ja toteaa, että asemakaavaluonnoksen kaavamateriaali on laaja-alaisesti valmisteltua.
Asemakaavasuunnitelma on Lemunniemen osayleiskaavan mukainen.
Lemunniemen osayleiskaavan jälkeen kaupunkiseudulle on laadittu kuntien yhteinen näkemys kaupunkiseudun maankäytön kehittämisestä, Turun kaupunkiseudun rakennemalli 2035, mikä on ollut vaikuttamassa 2010-luvun loppupuolella laadittujen ja vahvistuneiden vaihemaakuntakaavojen ratkaisuissa.
Asemakaava-alue on osittain maakuntakaavan kaupunkikehittämisen kohdealuetta, mutta maankäytön pohjamerkintänä maakuntakaavan strategisessa kehittämisperiaatemerkinnässä asemakaava-alueen kohdalla on virkistysalue. Torppalan ekokylän asemakaavasuunnitelma katkaisee maakuntakaavoissa osoitettua itä-länsisuuntaista suojelualueisiin kytkeytyvää sekä pohjois-eteläsuuntaista viheryhteyttä. Itä-länsisuuntaisen yhteyden heikentäminen asemakaavasuunnitelman osoittamalla tavalla korostaisi pohjois-eteläsuuntaisen yhteyden merkitystä kohti Vaarniemenkalliota ja luonnonsuojelualueita sekä virkistyksen että luonnon kytkeytyvyyden näkökulmasta.
Varsinais-Suomen luonnonarvojen ja -varojen vaihemaakuntakaavaan ei Torppalan ekokylän asemakaava-aineistossa vielä viitata. Tämäkin vaihemaakuntakaava on hyvä huomioida asemakaavan jatkosuunnittelussa.
Varsinais-Suomen liitto katsoo, että ollakseen 2020-luvun kaupunkisuunnittelun näkökulmista ekologinen ja kestävää kehitystä edistävää uutta kaupunginosarakentamista, tulisi suurehkon asuinalueen ensisijaisesti tukeutua joukkoliikenteeseen, olla tiiviisti osa jo rakennettuja alueita tai olla selvästi rakentamiseltaan ja ympäristöltään luontoympäristön kanssa vuorovaikutteista elämäntapaa edistävä.
Torppalan alue on aiemmin asemakaavoittamatonta aluetta, joka ei toistaiseksi kytkeydy joukkoliikenteeseen. Pientaloalueen rakentuminen niemelle merenrantavyöhykkeelle ei takaa vahvan joukkoliikenneyhteyden kehittymistä alueelle. Torppalan alueen asemakaavasuunnitelmalla luotavat rakentamisen edellytykset eivät luonnoksessa esitetyillä kaavamääräyksillä takaa luontoympäristölähtöistä elämäntapaa edellyttävän alueen rakentumista; asemakaavaluonnoksen pohjalta alueelle on yhtä hyvin mahdollista rakentua tavanomainen urbaanin esikaupunkialueen pientaloalue.
Varsinais-Suomen liitto katsoo, että asemakaavahankkeen tavoitteet ekologisen alueen kehittämiseksi edellyttävät asemakaavasuunnitelman tarkistamista rakentamisenohjauksen ja lähiympäristön muodostuksen osalta sekä Lemunniemen osayleiskaavaa tuoreempien ohjaavien kaavatasojen mukaisesti vahvemmin alueen vallitsevaa luontoympäristöä huomioivaksi.
Varsinais-Suomen liitto haluaa kannustaa asemakaavasuunnitelman jatkokehittämistä kaupunginosana kestävälle tasolle alueen sijainnin ominaisuudet huomioiden. Samalla olisi tarpeen arvioida kaavan suhde Turun kaupunkiseudun MAL-sopimuksen tavoitteisiin ja toimenpiteisiin. Ekologista koerakentamista edistävän asuinalueen kehittäminen Turun kaupunkiseudulle on erittäin hyvä hankeidea. On kuitenkin muistettava, että kaavoituksen keinot yhteisöllisen ekokylän luomiseen ydinkaupunkiseudulla kaupunkien keskustojen tuntumassa ovat rajalliset.
Päätös
Anne-Mari Virolainen ilmoitti esteellisyytensä asian käsittelyn ajaksi palvelussuhde- ja toimeksiantosuhdejäävin perusteella.
Päätösehdotus hyväksytään.