Maankäyttöjaosto, kokous 27.3.2023

Pöytäkirja on tarkastettu

§ 18 Lausunto kaavaluonnoksesta Oikorata Salon kaupunkialueella

VSLDno-2023-194

Valmistelija

  • Virpi Mamia, maakunta-arkkitehti, virpi.mamia@varsinais-suomi.fi

Perustelut

Salon kaupunki on pyytänyt Varsinais-Suomen liiton lausuntoa Oikorata Salon kaupunkialueella. Lausunto on pyydetty antamaan kirjallisesti osoitteeseen 21.3.2023 klo 16.00 mennessä.

Asemakaavan muutosalue alkaa luoteesta rautatieaseman vierestä, jatkuu pitkänomaisena Lukkarinmäen kautta kaakkoon aina Kiskontien alkuun ja golfkentän länsiosaan. Aluerajauksessa on huomioitu lausunto- ja hyväksymisvaiheessa oleva Väyläviraston valmistelema Espoo- Salo-oikoratahankkeen yleissuunnitelma niiltä osin, kuin suunnitelma on tarpeen asemakaavamuutoksella käsitellä. Tarkemmin laadittavassa ratalain mukaisessa ratasuunnitelmassa saattaa ilmetä asioita, jotka tarvitsevat suunnittelualueen rajauksen tarkistamista kaavaprosessin edetessä. Kaavamuutosalueen pinta-ala on noin 22,5 ha.

Ratalinjaa on käsitelty Salon seudun maakuntakaavassa (MV 2006 / YM 2008) ja Salo–Lohja-ratalinjan vaihemaakuntakaavassa (MV 12.12.2011 / YM 4.12.2012 / KHO 19.6.2014). Asemakaavoitusta ohjaa suunnittelualueella voimassa olevat kaksi yleiskaavaa: Salon Yleiskaava 2020 (2009) ja Salon keskustan osayleiskaava 2035 (2016).

Suunnittelualueeseen kuuluu valtakunnallisesti merkittävää rakennettua kulttuuriympäristöä. Museoviraston laatimassa RKY-inventoinnissa kaavamuutosalueesta osa on Uskelan kirkonmäki ja Lukkarinmäen esikaupunkiasutus -kokonaisuutta ja osa Salon rautatieasemanseutu ja vanha kauppalamiljöö -kokonaisuutta. Jälkimmäiseen kokonaisuuteen kuuluu kaavamuutosalueen pohjoisimmasta osasta suurelta osin viheraluetta, suojeltu Asemapuisto.

Kaavaselostuksen mukaan asemakaavamuutosta toteutettaessa alueelta on purettava tämänhetkisten ratasuunnitelmien perusteella varmasti kaksi rakennusta (kortteli 15, tontit 1 ja 17). Rakennukset sijaitsevat suunnitellun betonitunneliosuuden kohdalla. Lisäksi betonitunnelin maanalaisen tilavarauksen reuna-alueilla ei kaikkia olemassa olevia rakennuksia voida välttämättä säilyttää kortteleissa 12 ja 15, mutta myöhempi rakentaminen tunnelin toteuduttua voi olla mahdollista.

Lisätietoja Salon kaupungin verkkosivuilta.

https://salo.fi/asuminen-ja-ymparisto/kaavoitus-ja-kaupunkisuunnittelu/asemakaavoitus > ajankohtaiset-asemakaavat >  oikorata-salon-kaupunkialueella

Ehdotus

Esittelijä

  • Heikki Saarento, suunnittelujohtaja, heikki.saarento@varsinais-suomi.fi

Varsinais-Suomen liiton maankäyttöjaosto toteaa lausuntonaan Salon kaupungille asemakaavaluonnoksesta Oikorata Salon kaupunkialueella seuraavaa.

Helsinki–Turku nopea ratayhteys on merkittävä ja keskeinen osa Etelä-Suomen rataverkkoa ja sen kehittämistä. Euroopan unionin rajat ylittävään TEN-T-ydinverkkokäytävään kuuluvalla yhteysvälillä on strateginen merkitys Suomen liikennejärjestelmässä. Hanke tukee osaltaan Etelä-Suomen kilpailukyvyn parantamista. Alueiden välisellä verkottumisella ja yhteistyöllä vahvistetaan alueiden kehittymistä ja toimintaedellytyksiä sekä yhdyskuntien vetovoimaa.

Uuden oikoradan yhdessä Turku–Salo-kaksoisraiteen mahdollistama monimuotoinen junaliikenne paikallisjuna-asemineen tulee palvelemaan laajaa joukkoa ihmisiä. Rata yhdistää maan suurimpia kaupunkiseutuja ja luo edellytykset kestävälle ja yhtenäiselle Etelä-Suomen kattavalle asunto- ja työmarkkina-alueelle. Pääkaupunkiseudun ja Turun ja Salon seutujen välisten matka-aikojen lyhenemien edistää kaupunkiseutujen asumis- ja työssäkäyntialueiden toiminnallista kytkeytymistä. Hanke tukee pitkällä aikavälillä myös Salon ja Lohjan välistä alueellisen junaliikenteen ja asemapaikkojen kehittämistä, radan varren maankäyttöä ja edesauttaa ilmastotavoitteiden saavuttamista.

Asemakaavaluonnos on voimassa olevan maakuntakaavan ja sen tavoitteiden sekä suunnittelualueella voimassa olevien, asemakaavoitusta ohjaavien yleiskaavojen mukainen.

Salon asemalta Lukkarinmäen ali Perniöntielle ratalinja on osoitettu lainvoimaisten seutu- ja asemakaavojen mukaisina jo Salon seudun maakuntakaavassa, jonka maakuntavaltuusto hyväksyi 11.12.2006 ja ympäristöministeriö vahvisti 12.11.2008. Ympäristöministeriön vahvistuspäätöksestä ei valitettu korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Perniöntiestä itään ratalinja on ratkaistu alustavan yleissuunnitelman yhteydessä laaditussa Salo–Lohja-ratalinjan vaihemaakuntakaavassa, jonka maakuntavaltuusto hyväksyi 12.12.2011. Ympäristöministeriö vahvisti hyväksymispäätöksen 4.12.2012. Kaava sai lainvoiman korkeimman hallinto-oikeuden päätöksellä 19.6.2014. Ratalinjaa ympäröivää maankäyttöä ja liikenteen merkintöjä käsiteltiin Varsinais-Suomen taajamien, palveluiden ja liikenteen vaihemaakuntakaavassa. Ratalinjaa ei tässä yhteydessä uudelleen tarkasteltu. Maakuntavaltuusto hyväksyi kaavan 11.6.2018 ja se sai lainvoiman korkeimman hallinto-oikeuden päätöksellä 6.7.2020.

Asemakaavalla ja sen ripeällä hyväksymismenettelyllä turvataan pitkäjänteisen hyvin edenneen Helsinki–Turku-yhteysvälin suunnittelun jatkuvuus, käynnissä olevien ratasuunnitelmaprosessien eteneminen ja varmistetaan hankkeen EU-rahoituksen edellyttämä suunnitteluvalmius. Asemakaavalla myös konkretisoidaan osin betonitunnelina toteutettavan tunnelin vaikutuksia rakennettuun ympäristöön ja varmistetaan vuorovaikutteisen suunnittelun toteutuminen kaikilla tasoilla.

Varsinais-Suomen liitto puoltaa asemakaavaprosessin jatkamista ja asemakaavan hyväksymistä nopealla aikataululla. Valmisteluaineistoon tulee liittää kuvia, joilla havainnollistetaan alueen rakentamista eri vaiheissa.

Päätös

Päätösehdotus hyväksytään.