Perustelut
V-S Ely-keskus pyytää Varsinais-Suomen liiton lausuntoa Green North Energyn Oy:n suunnitteleman vedyn ja ammoniakin tuotantolaitoksen ympäristövaikutusten arvioinnin selostuksesta 17.7.2024 mennessä.
Green North Energy Oy suunnittelee vihreän vedyn ja ammoniakin tuotantolaitosta Naantaliin, Luolalan teollisuusalueelle. Hankealue sijaitsee Naantalin kaupungin eteläosassa olemassa olevalla teollisuusalueella, noin 2 km Naantalin keskustasta kaakkoon ja noin 800 metriä Naantalin Satamasta itään.
Tuotantolaitoksen toiminta koostuu vetykaasun ja nestemäisen, vedettömän ammoniakin valmistuksesta, varastoinnista ja lastauksesta kuljetusyksikköön. Laitoksella tuotetaan enintään 45 000 tonnia vetyä ja siitä edelleen 210 000 tonnia ammoniakkia vuodessa. Ammoniakki kuljetetaan ensisijaisesti laivalla satamasta, jonne se siirretään putkilinjaa pitkin.
Laitoskokonaisuuteen kuuluvat elektrolyysi- ja ammoniakkilaitos sekä vety- ja ammoniakkivarastot. Vihreän ammoniakin tuotannossa käytettävä vety on tarkoitus tuottaa vihreällä sähköllä laitoksen yhteydessä. Ammoniakin ja vedyn lisäksi laitoksessa tuotetaan ammoniakin tuotantoprosessin vaatimaa typpikaasua. Prosessin sivutuotteina syntyy myös happea ja argonia sekä hukkalämpöä. Hankkeen tavoitteena on korvata fossiilisella maakaasulla tuotettua ammoniakkia kotimaassa tuotetulla vihreällä ammoniakilla. Ammoniakkia käytetään pääosin lannoitteiden tuotantoon.
Laitoksella suurin osa sähköenergiasta (noin 83 %) kuluu vedyn elektrolyysiprosessiin. Se voi kuluttaa sähköä maksimikapasiteetilla noin 1 870 GWh vuodessa. Tuotantolaitoksen tarvitsema sähkö tuotetaan uusiutuvista energialähteistä ja siirretään Fingridin sähköasemalta uudella 110kV kaapeliyhteydellä. Lisäksi on varauduttu kahteen 20 kV liittymään Naantalin Energian jakeluverkosta raakaveden pumppaamoa ja sataman lastaustoimintoja varten.
Hanke sijoittuu teollisuusalueeksi kaavoitetulle alueelle Nesteen säiliöalueen länsipuolelle. Laitosalueen pinta-ala on 11 hehtaaria. Lisäksi hankkeeseen sisältyy tieyhteyksiä, vesi- ja kemikaaliputket, jotka kulkevat osittain hankealueen ulkopuolella, sekä voimajohto pohjoispuolella olevaan kantaverkkojohtoon. Kun nämäkin rakenteet huomioidaan, on hankkeen kokonaisala yhteensä 15 hehtaaria. Koko hankealue raivataan ja rakennetaan. Alue on tällä hetkellä rakentamatonta kallioista metsää, ja se sijoittuu olemassa olevien teollisuuslaitosten väliin.
Vireillä oleva tuotantolaitos luokitellaan SEVESO-direktiivin mukaiseksi suuronnettomuuden vaaraa aiheuttavaksi laitokseksi. Sen luokitus on turvallisuusselvityslaitos, mikä tarkoittaa sitä, että Green North Energyn täytyy laatia kattavaan riskinarviointiin perustuva turvallisuusselvitys. Ammoniakin ja vedyn varastointiin liittyy vuotoriski, jonka eri skenaarioita on mallinnettu. Lisäksi toimintaan liittyy palo- ja räjähdysriskit, joiden leviämistä on myös käsitelty riskinarvioinnissa. Tukesin alustava arvio määriteltävän konsultointivyöhykkeen laajuudesta on 1,5 km. Tälle alalle ei maankäytössä jatkossa saa sijoittaa herkkiä kohteita, kuten oppilaitoksia, hoivakoteja tai asutusta.
Tuotantolaitos on tarkoitus käynnistää vuoden 2028 aikana.
Ehdotus
Esittelijä
-
Heikki Saarento, suunnittelujohtaja, heikki.saarento@varsinais-suomi.fi
Maankäyttöjaosto päättää antaa seuraavan lausunnon Green North Energyn vedyn ja ammoniakin tuotantolaitoksen YVA-selostuksesta:
Kaavatilanteesta
Hankealueella on maakuntakaavan lisäksi sekä osayleiskaava että asemakaava, ja alue on osoitettu teollisuustoimintaan kaikilla kolmella kaavatasolla.
Varsinais-Suomen maakuntakaavayhdistelmässä hanke sijoittuu T-merkitylle teollisuustoimintojen alueelle. Määräyksen mukaan alue on tarkoitettu valtakunnallisesti, maakunnallisesti tai seudullisesti merkittävään teollisuus-, varasto- ja vastaavaan käyttöön. Laajemmin hankealue ja sen ympäristö kuuluu teollisuuden ja logistiikan kehittämisen kohdealueelle. Lisäksi hanke on yhdistetyllä Turku-Naantali-Raision suoja- tai konsultointivyöhykkeellä. Tämä hanke kuuluu merkintään lukeutuviin SEVESO III -direktiivin eli vaarallisia aineita käsitteleviin kohteisiin. Maakuntakaavassa olevaa konsultointivyöhykettä ei kuitenkaan tunnisteta YVA-selostuksessa, ja se tulisikin selostukseen vielä täydentää. Hankealueen välittömässä läheisyydessä on lisäksi suurjännitelinjojen merkintöjä, länsipuolella satama-alue, ja noin kilometri luoteeseen myös Luolalanjärven virkistysalue luontopolkuineen. YVA-selostuksessa viitataan virheellisesti myös k-merkittyyn maakaasuverkon merkintään. Siirtoyhteyden merkintä on kuitenkin poistunut Luonnon arvojen ja varojen vaihemaakuntakaavan myötä 2021, ja tämä tulee korjata vielä selostukseen.
Manner-Naantalin osayleiskaavassa hankealue sijaitsee T-merkityllä teollisuus- ja varastoalueella. Alue sijaitsee lisäksi vaarallisten kemikaalien käsittelyn ja varastoinnin mukaisella konsultointivyöhykkeellä sekä Seveso III -konsultointivyöhykkeellä.
Asemakaavatasolla hanke sijoittuu Naantalin asemakaava-alueeseen AK-142, joka on vahvistettu vuonna 1985. Hankealueen tonttirajaus on merkattu asemakaavaan ja sijaitsee harmaalla teollisuusalueeksi (T-2) merkityllä alueella.
Vaikutuksista maankäytön suunnitteluun
Hankkeen toteuttamisen myötä maankäyttö muuttuu hankealueella, kun metsäinen kallioalue muuttuu ensin louhinta-alueeksi ja sen jälkeen teollisuusalueeksi. Alue on kuitenkin kaavoitettu teollisuusalueeksi ja sijaitsee käytössä olevien teollisuus- ja logistiikka-alueiden välissä. Suurin vaikutus maankäyttöön ja sen suunnitteluun aiheutuu toiminnan aiheuttamasta suuronnettomuuden vaarasta, joka rajoittaa suunnittelua alustavasti arvioituna 1,5 km etäisyydellä vedyn ja ammoniakin tuotantolaitoksesta
Laitoksella varastoidaan kemikaaleja laajamittaisesti, joten laitokselle osoitetaan arviolta 1–2 km konsultointivyöhyke, jonka sisälle rakennettaessa tai suunniteltaessa toimintaa täytyy konsultoida Tukesia. Vaikutus maankäytön suunnitteluun on merkittävä, sillä 1,5 km konsultointivyöhyke kattaa 500 hehtaaria maata, josta arviolta 180 hehtaaria ei ole kaavoitettu teollisuus- tai liikennealueeksi. 180 hehtaarista 105 hehtaaria lukeutuu Raision asemakaavattomalle alueelle, ja 75 hehtaaria Naantalin asemakaavoitetulle alueelle. Tälle potentiaalisesti kaavoitettavalle alueelle ei voida jatkossa sijoittaa herkkiä kohteita, kuten oppi- tai hoivalaitoksia ja asumista. Myös laitoksen melu rajoittaa maankäyttöä, mutta käytännössä sama rajoitus tulee konsultointivyöhykkeen kautta.
Muista merkittävistä vaikutuksista
Ammoniakin ja vedyn varastointiin liittyy vuotoriski, jonka eri skenaarioita on mallinnettu riskinarvioinnin raportissa. Lisäksi toimintaan liittyy palo- ja räjähdysriskit, joiden leviämistä on myös käsitelty riskinarvioinnissa. Ammoniakin vuototilanteessa ammoniakki leviää haitallisina pitoisuuksina enintään 373 m etäisyydelle vuotokohdasta. Ammoniakkisäiliön räjähdyksessä painevaikutus yltää enintään 160 m etäisyydelle. Vedyn vuototilanteessa ei synny samanlaista haitallista pitoisuutta, koska vety ei ole terveydelle vaarallista muutoin kuin suurina määrinä suljetuissa tiloissa. Vedyn aiheuttamassa räjähdystilanteessa painevaikutus yltää enintään 107 m etäisyydelle ja lämpövaikutusalue jää 57 metriin. Kemikaaleja käsitellään Tukesin ohjeiden mukaisesti ja alan standardeja noudattamalla. Selostuksen mukaan riskinhallintatoimenpiteet ovat laajat, ja todennäköisyys suuronnettomuudelle laitoksen elinkaaren aikana on todella pieni. Sosiaalisten vaikutusten keskiössä on kuitenkin suuronnettomuuden vaaran aiheuttama vaikutus mielikuviin ja turvallisuuden tunteeseen. Tätä arvioidaan voitavan hallita laadukkaalla tiedotuksella ja vuorovaikutuksella.
Ilmastovaikutuksista
Laitoksen normaalitoiminnassa syntyy suoria kasvihuonekaasupäästöjä vain hyvin vähän, rakentamisvaiheessa kylläkin hieman, myös maankäytön muutoksen eli metsän hakkuun vuoksi. Selostuksessa arvioidaan kuitenkin, että hankkeen selvästi merkittävin ilmastovaikutus on positiivinen välillinen päästövähennys, joka syntyy uusiutuvalla energialla ja vetypohjaisella tekniikalla tuotetun ammoniakin korvatessa ulkomailta tuotavaa maakaasusta valmistettua ammoniakkia. Ammoniakkia käytetään eniten lannoitteiden tuotannossa, ja lannoitteita valmistetaan Suomessa huomattavia määriä myös vientiin. Ammoniakin käyttö päästöttömän vesiliikenteen polttoaineena tulee myös kasvamaan. Lisäksi hankkeessa tuotettavaa vetyä riittää vähäpäästöisen raskaan liikenteen tarpeisiin.
Jotta laitoksen tuottama ammoniakki ja vety ovat päästöttömiä (vihreitä), tulee elektrolyyserin valtava sähköntarve kattaa fossiilittomalla sähköllä. Suomalainen sähkömarkkinatilanne ja sen kehitysennusteet huomioiden tämä onkin varsin todennäköistä, mutta asia jää silti hiukan avoimeksi YVA-selostuksessa ja sitä voisikin kuvailla hiukan yksityiskohtaisemmin, myös osana arvioinnin epävarmuuksien lukua.
Toinen olennainen ilmastovaikutuksiinkin liittyvä seikka, joka jää selostuksessa hiukan liian avoimeksi, on laitoksen jäähdytysprosesseissa syntyvän hukkalämmön hyödyntäminen. Selostuksessa kuvataan, että prosesseissa syntyvä hukkalämpö pyritään hyödyntämään laitoksen lämmityksessä. Hukkalämpöä hyödynnetään mahdollisuuksien mukaan myös lämpöpumpun avulla kaukolämpöverkossa, teollisuusalueen muussa lämmöntarpeessa. Silti selostuksessa todetaan myös, että jollei hukkalämmön hyödyntämisessä onnistuta, ohjataan jäähdytysvesi takaisin mereen Kasinolahden kohdalla. Hukkalämmön hyödyntäminen tulisi kuitenkin suunnitella mukaan alusta pitäen.
Yhteenveto
Varsinais-Suomen liitto toteaa, että ammoniakin ja vedyn tuotantolaitoksen YVA-selostus on kokonaisuudessaan asianmukaisesti ja monipuolisesti tehty. Viitteet maakuntakaavamerkintöihin tulee kuitenkin korjata. Hanke on itsessään erittäin mielenkiintoinen ja kaikkien kaavatasojen mukainen. Maakuntakaavan näkökulmasta se toteuttaa erityisen esimerkillisesti teollisuuden ja logistiikan kehittämisen kohdealueen määräystä, jonka mukaan ”Suunnittelulla tulee turvata ja edistää alueen kehittymistä korkeatasoiseksi ja tehokkaaksi yritysalueeksi.” Hanke toteuttaa parhaimmillaan eurooppalaisen vihreän siirtymän tavoitteita erittäin hyvin, mutta sen sähkönsaantia ja hukkalämmön hyödyntämistä tulisi yksilöidä vielä hieman uskottavammin.
Päätös
Kaisa Vallavuori ilmoitti esteellisyydestä ja poistui kokouksesta asiakohdan käsittelyn ajaksi.
Päätös ehdotuksen mukaisesti.