Maakuntahallitus, kokous 25.3.2024

Pöytäkirja on tarkastettu

§ 47 Lausunto valtioneuvoston asetuksesta alueiden kehittämisestä ja Euroopan Unioinin alue- ja rakennepolitiikan toimeenpanosta annetussa laissa tarkoitettujen tukialueiden muuttamisesta

VSLDno-2024-83

Valmistelija

  • Tarja Nuotio, aluekehitysjohtaja, tarja.nuotio@varsinais-suomi.fi
  • Petteri Partanen, elinkeinopäällikkö, petteri.partanen@varsinais-suomi.fi

Perustelut

Työ- ja elinkeinoministeriö on pyytänyt lausuntoa ehdotuksesta valtioneuvoston asetukseksi alueiden kehittämisestä ja Euroopan unionin alue- ja rakennepolitiikan toimeenpanosta annetussa laissa tarkoitetuista tukialueista vuosina 2022–2027 annetun valtioneuvoston asetuksen 1 ja 2 §:n muuttamisesta pe 8.3.2024 mennessä.

Ehdotuksessa esitetään säädettäväksi alueiden kehittämisestä ja Euroopan unionin alue- ja rakennepolitiikan toimeenpanosta annetun lain (756/2021) 43 §:ssä tarkoitetuista tukialueista annetun asetuksen (467/2022) muuttamisesta.

 Tukialueiden määrittelyn perustana on Euroopan komission 29.4.2021 antama tiedonanto alueellisia valtiontukia koskevista suuntaviivoista (2021/ C 153/01). Alueellisten valtiontukien ensisijaisena tavoitteena on EU:n epäedullisessa asemassa olevien alueiden taloudellinen kehitys. Edistämällä ja helpottamalla tukialueiden kestävää kehitystä tuella edistetään EU:n koheesiopolitiikkaa, jolla pyritään vahvistamaan taloudellista ja sosiaalista yhteenkuuluvuutta vähentämällä alueiden välisen kehityksen tasoeroja.

Valtioneuvosto on antanut tukialueita koskevan asetuksen 16.6.2022. Lähtökohtaisesti tukialueet ovat voimassa aluetuen suuntaviivoissa määritellysti 31.12.2027 asti. Tukialueita on tällä välillä mahdollista muuttaa aluetuen suuntaviivojen mukaisen väliarvioinnin perusteella, johon liittyen komissio julkaisi tarkentavan tiedonannon (C(2023) 3349 final) 30.5.2023.

Syksyn 2023 aikana työ- ja elinkeinoministeriössä on valmisteltu komission tiedonannon mahdollistama Etelä- ja Länsi-Suomen alueita koskeva väliarviointi. Väliarvioinnin perusteella Suomen aluetukikarttaan tehtävät muutokset rajoittuvat enintään 50 prosenttiin Etelä- ja Länsi-Suomessa käytettävissä olevasta tukialueiden väestöpeitosta (ns. ennalta määrittelemättömät c-alueet) eli muutokset voivat koskea alueita, joilla on enintään yhteensä 97 365 asukasta. Väliarvioinnin yhteydessä ei ole mahdollista muuttaa Itä- ja Pohjois-Suomen NUTS 2 –alueen (ns. ennalta määritelty c-alue) asemaa tukialueena, eikä kohdentaa alueen väestöpeittoa käytettäväksi muualla maassa.

Esityksessä on määritelty ne kunnat, jotka esitetään sisällytettäväksi I ja II-tukialueeseen. Tukialueesta II esitetään poistettavaksi Alajärven, Evijärven, Lappajärven, Soinin ja Vimpelin; Alavuden, Kuortaneen, Ähtärin; Hartolan, Heinolan, Sysmän, Padasjoen sekä Juupajoen kunnat ja tukialueeseen I lisättäväksi Kotkan, Haminan ja Pyhtään kunnat.

Esitetyt tukialueet:

Ensimmäiseen tukialueeseen esitetään nimettäväksi kaikki Itä- ja Pohjois-Suomen suuralueen kunnat suuralueen harvan asutuksen perusteella sekä ennalta määrittelemättömät c-alueet, jotka jakavat maarajan ETA:n tai Euroopan vapaakauppaliiton (EFTA) ulkopuolisen valtion kanssa. Näitä kuntia ovat Etelä-Karjalan maakunnassa Imatra, Parikkala, Rautjärvi ja Ruokolahti sekä Kymenlaakson maakunnasta Kotka, Hamina, Pyhtää, Miehikkälä ja Virolahti.

Toiseen tukialueeseen esitetään nimettäväksi aluetuen suuntaviivojen BKT-kriteerin perusteella Keski-Suomen maakunnasta Jämsä, Joutsa, Luhanka, Keuruu, Multia, Kannonkoski, Karstula, Kinnula, Kivijärvi, Kyyjärvi, Pihtipudas, Saarijärvi ja Viitasaari sekä Pirkanmaan maakunnasta Kuhmoinen ja Mänttä-Vilppula.

Tukialueet määrittävät, millä alueilla yritysten investointihankkeisiin myöntämän aluetuen taso voi olla muuta maata korkeampi. Tukialueiden tuen enimmäisintensiteetit määräytyvät Euroopan komission alueellisia valtiontukia koskevien suuntaviivojen mukaan.

Tuen enimmäisintensiteetit (%):                                                                                                                                              

 

Pieni
yritys

Keskisuuri

yritys

Suuri

yritys

Ennalta määritellyt c-alueet (harva asutus) sekä ennalta määrittelemättömät c-alueet, joilla maaraja ETA:n tai EFTA:n ulkopuolisen maan kanssa
 (I tukialue)

35

25

15

Muut ennalta määrittelemättömät c-alueet (II tukialue)

30

20

10

Muut alueet

20

10

-

Ennen valtioneuvoston asetuksen antamista aluetukikarttaan tehtävät muutokset on ilmoitettava virallisesti Euroopan komissiolle hyväksyttäväksi, jonka jälkeen valtioneuvosto voi päättää asetuksesta. Asetus on tarkoitettu tulemaan voimaan välittömästi sen jälkeen. 

Luonnos asetuksesta sekä siihen liittyvä muistio on luettavissa:

https://www.lausuntopalvelu.fi/FI/Proposal/Participation?proposalId=8bfd35e0-1b4a-4689-847b-463a3f505b89  

Varsinais-Suomen liitto on toimittanut 7.3.2024 Lausuntopalveluun seuraavan lausunnon:

Esityksessä pääasiassa Itä- ja Pohjois-Suomi muodostavat tukialueen I, jolla tukitasot ovat korkeimmat. Tukialue II muodostuu pääasiassa Länsi-Suomen alueeseen kuuluvista kunnista. Siinä osassa maata, jossa on suurin potentiaali yritysten kasvuun ja työllistävyyteen, tukitaso on alhaisempi. Etelä-Suomen suuryritykset eivät ole lainkaan näiden tukien piirissä. Alueellisesti vaihtelevat tukitasot vääristävät yritysten välistä kilpailua. Yritysten kehittämisavustuksen myöntökriteerit tulisi olla yhdenmukaiset eri puolilla Suomea.

Toiseen tukialueeseen esitetään kuuluvaksi muut ennalta määrittelemättömät c-alueet, jotka nimettäisiin aluetuen suuntaviivojen BKT-kriteerin perusteella. Yhtenä käytettävissä olevana arviointikriteerinä on myös Saaret tai vierekkäiset alueet, joille on ominaista samanlainen maantieteellinen eristyneisyys. Varsinais-Suomen liiton mielestä saaria ja niiden erityisolosuhteita ei ole huomioitu tukialueiden määrittelyssä. Saariston rakenteelliset tekijät kuten esimerkiksi harva asutus, syrjäinen sijainti, pitkät matka-ajat, alkutuotantovaltainen tuotantorakenne ja saaristoyrittäjyyteen liittyvät ylimääräiset kustannukset kuljetuksista tuovat haasteita yritysten kehittämiselle. Lisäksi Saaristomeri on Suomen rannikon heikkokuntoisin vesistöalue.

Varsinais-Suomen liitto esittää, että toiseen tukialueeseen tulee sisällyttää Varsinais-Suomen saaristokunnat ja -osakunnat:

Saaristokunnat Kemiönsaari, Kustavi, Parainen

Saaristo-osakunnat eli lain mukaan kuntien saaret, joihin ei kiinteää tieyhteyttä sekä suluissa mainitut saaret kiinteällä tieyhteydellä:

Kaarina          (ml. Piikkiön Harvaluoto)

Naantali          (ml. Airismaa, Lempisaari, Livonsaari, Ottava, Teersalo)

Salo               (myös Angelniemi, Angelansaari, Isoluoto ja Kaukassalo)

Taivassalo      (ml. Aasamaa, Leikluoto, Kahiluoto, Kaitainen, Kuusisto, Kuustenmaa, Lehtinen,
                         Mussalo ja Naurisluoto)

Uusikaupunki (ml. Pyhämaa, Lepäinen ja Kittamaa)

Ehdotus

Esittelijä

  • Kari Häkämies, maakuntajohtaja, kari.hakamies@varsinais-suomi.fi

Maakuntahallitus päättää merkitä tiedoksi lausunnon ehdotuksesta valtioneuvoston asetukseksi alueiden kehittämisestä ja Euroopan unionin alue- ja rakennepolitiikan toimeenpanosta annetussa laissa tarkoitetuista tukialueista vuosina 2022–2027 annetun valtioneuvoston asetuksen 1 ja 2 §:n muuttamisesta.

Päätös

Elinkeinopäällikkö Petteri Partanen esitteli asian.

Ehdotus hyväksyttiin.

_____