Perustelut
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus on pyytänyt 15.12.2023 lausuntoa 17.6.2024 mennessä asiakirjasta "Vesienhoidon keskeiset kysymykset ja työohjelma Kokemäenjoen-Saaristomeren-Selkämeren vesienhoitoalueella 2028–2033"
Tausta
Vesienhoidon suunnittelua ohjaavat Suomessa laki vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisestä (1299/2004) sekä valtioneuvoston asetus vesienhoidon järjestämisestä (1040/2006). Vesienhoidon suunnittelu tapahtuu vesienhoitoalueilla, jotka on määritelty vesistöaluejakoon perustuen valtioneuvoston asetuksella vesienhoitoalueista (1303/2004).
Vesienhoitoalueille laaditaan vesienhoitosuunnitelmat, joissa esitetään vesienhoidon yleislinjaukset sekä määritellään tavoitteet ja toimenpiteet vesienhoitoalueella tehtävälle vesienhoitotyölle. Suunnitelma laaditaan kuudeksi vuodeksi kerrallaan. Vesienhoito-suunnitelmat vuoteen 2027 on hyväksytty valtioneuvostossa v. 2021. Nyt ne tarkistetaan koskemaan vuosia 2028–2033. Valmistelua varten on laadittu vesienhoitoalue-kohtaiset asiakirjat, joissa käsitellään neljännen suunnittelukierroksen keskeisiä kysymyksiä, suunnittelun työohjelmaa ja aikataulua sekä ympäristövaikutusten arvioinnin aloittamista ja toteuttamista.
Liite 1. Vesienhoidon suunnitteluprosessi
Tavoitteet
Vesienhoidon tavoitteena on estää jokien, järvien ja rannikkovesien sekä pohjavesien tilan heikkeneminen sekä pyrkiä kaikkien vesien vähintään hyvään tilaan. Suunnittelu etenee kuuden vuoden jaksoissa. Nyt käynnistyneen suunnittelukierroksen aikana tarkistetaan vesienhoitoaluekohtaiset vesienhoitosuunnitelmat ja toimenpideohjelmat vuosille 2028–2033 laajassa yhteistyössä ja eri tahoja kuullen.
Kuulemisessa pyydetään palautetta suunnittelun työohjelmasta ja aikataulusta sekä vesienhoidon keskeisistä kysymyksistä.
Keskeiset kysymykset ovat:
- Vesienhoidon toimenpiteiden toteutuksen tehostaminen ja kohdentaminen
- Valuma-aluelähtöinen vesien ja kuormituksen hallinta muuttuvassa ilmastossa
- Vaellusesteiden poistaminen ja vesielinympäristöjen kunnostaminen
- Vesienhoidon yhteistyön edistäminen
Lisäksi kerrotaan SOVA-lain mukaisen ympäristöselostuksen valmistelusta. Saatu palaute hyödynnetään toimenpideohjelmien ja vesienhoitosuunnitelmien valmistelussa. Vesienhoitosuunnitelmat tulevat ehdotuksina kuultaviksi vuonna 2026.
Lisätietoja:
https://www.ymparisto.fi/fi/luonto-vesistot-ja-meri/vedet-ja-vesistot/vesien-ja-merensuojelu/vesien-ja-merenhoidon-suunnitteluvaiheet-ja-toimijat/kokemaenjoen-saaristomeren-selkameren-vesienhoitoalue
Ehdotus
Esittelijä
-
Kari Häkämies, maakuntajohtaja, kari.hakamies@varsinais-suomi.fi
Maakuntahallitus päättää antaa asiakirjasta "Vesienhoidon keskeiset kysymykset ja työohjelma Kokemäenjoen-Saaristomeren-Selkämeren vesienhoitoalueella 2028–2033" seuraavan lausunnon:
Raportti on hyvä, tiivis ja informatiivinen, ja siinä tuodaan selkeästi esille miksi nämä neljä teemaa ovat keskeisiä vesien hyvän tilan saavuttamiseksi. Siinä kerrotaan esimerkein mitä on jo tehty, mutta myös asiat, jotka ovat hidastaneet tavoitteiden saavuttamista. Raportti nostaa esille pohdittavaksi asiat, jotka ratkaisemalla vesien hyvä tila voidaan saavuttaa.
Vesienhoitoon liittyvät keskeiset kysymykset on tunnistettu oikein. Varsinais-Suomen liitto haluaa korostaa erityisesti vesienhoidon toimenpiteiden toteutuksen tehostamista ja kohdentamista sekä valuma-aluelähtöistä vesien ja kuormituksen hallintaa.
Vesienhoidon työohjelma, suunnittelun aikataulu ja osallistumismenettelyt ovat selkeät ja informatiiviset.
Vesienhoitosuunnitelmasta laadittavan ympäristöselostuksen valmistelu ja sisältö on kuvattu riittävästi ja ymmärrettävästi.
Lisäksi Varsinais-Suomen liitto toteaa vesiensuojelun suunnittelun kokonaisuuteen, että Kokemäenjoen-Saaristomeren-Selkämeren vesienhoitoalue on liian laaja. Alueen ominaispiirteet, vesien tila ja siihen liittyvät keskeiset kysymykset vaihtelevat laajalla maantieteellisellä alueella. Myös toimenpiteiden kohdentamiseen liittyvät tekijät ovat erilaisia Saaristomeren valuma-alueella kuin vaikka Selkämeren vesistöalueen latvavesissä. Myös toimintaympäristö, mm. maataloudessa, on varsin erilainen alueen eri osissa.
Varsinais-Suomen liitto haluaa myös painottaa pitkäkestoisen ja kohdennetun rahoituksen merkitystä niin valuma-aluelähtöisissä toimenpiteissä kuin teknistieteellisten toimenpiteiden innovoinnissa ja kehittämisessä.