Perustelut
Keskustan maakuntavaltuustoryhmä jätti Varsinais-Suomen maakuntavaltuuston kokouksessa 11.12.2023 (§37) seuraavan aloitteen:
"Vihreän siirtymän mahdollisuudet Varsinais-Suomen maaseutukunnissa turvattava
Suomen siirtyessä kohti fossiilivapaan energian aikakautta, on Varsinais-Suomen liiton pidettävä huolta oman maakuntansa kuntien mahdollisuuksista päästä mukaan tämän siirtymän tuomiin uusiin liiketoimintamahdollisuuksiin.
Maakuntamme laajalla alueella kunnat vastaavat alueensa maankäytöstä. Paitsi asema- ja yleiskaava myös rakennusluvat muodostavat kuntien maankäytön perustan. Nykyinen, voimassa oleva maakuntakaavamme on riittävä niihin tilanteisiin tai tarpeisiin, joissa tarvitaan koko maakunnan kattavaa maankäytön ohjailua.
Keskustan maakuntavaltuustoryhmä esittää, että Varsinais-Suomen liitto ei laajenna maakuntakaavoitusta koskemaan pieniä, maaseudulle luontoisesti sopivia aurinkovoimapuistoja. Pienet alle 150 hehtaarin aurinkopuistot tulee olla mahdollista toteuttaa kevyellä byrokratialla kuntien rakennuslupamenettelyllä.
Perusteemme ovat seuraavat:
- Kunnissa on paras paikallinen tuntemus ja tieto kulloisenkin aurinkopuiston soveltuvuudesta kunnan alueelle. Koko maakunnan kattavalle ohjailulle ei alle 150 ha kokoluokassa ole tarvetta.
- Maaseutukunnissa eri puolilla Varsinais-Suomea sijaitsevat aurinkopuistot ovat hajasijoitettuna osa maamme kokonaisturvallisuutta. Aurinkopuistoja voi toki sijoittaa myös kaupunkien liikenne-, satama- ja teollisuusalueiden sisään tai kerrostalojen katolle. Koko maakunnan alueelle suunniteltu hajautus on energiaturvallisuutta ja varmistaa kuluttajille edullisen sähkön saatavuuden.
- Aurinkopuistojen tuottaman energian määrä jää villeimmässäkin laskelmissa koko Suomen alueella pieneksi. Huomattavasti suurempi jo toteutunut tekijä on tuulivoiman osuus. Varsinais-Suomeen on siis odotettavissa vain joitakin pieniä alle 150 hehtaarin aurinkopuistoja.
- Aurinkopuistot ovat matalia ja eivät pidä meteliä. Lehdissä olevat ilmavalokuvat antavat väärän kuvan aurinkopuistojen luonteesta, sillä ne eivät näy kauas.
- Käyttöjaksonsa jälkeen aurinkopaneelien alla oleva maa on ennallistettavissa aiempaan käyttöönsä, erityisesti maatalous- ja metsämaan osalta.
- Aurinkopuistot syntyvät ainoastaan 110 kV linjojen määrittämiin liittymiskohtiin. Kun huomioidaan jo näiden olemassa olevien kantaverkon linjojen 62 metriä leveiden johtokäytävien peltojen ja metsien läpäisevät linjat, on paitsi loogista myös oikeudenmukaista mahdollistaa niiden alle jääneiden maanomistajien oikeus tehdä aurinkopuistoja koskevia maankäyttöratkaisuja samoille alueille.
Keskustan maakuntavaltuustoryhmä"
Ehdotus
Esittelijä
-
Kari Häkämies, maakuntajohtaja, kari.hakamies@varsinais-suomi.fi
Maakuntahallitus päättää esittää maakuntavaltuustolle seuraavaa:
”Keskustan maakuntavaltuustoryhmä esittää, että Varsinais-Suomen liitto ei laajenna maakuntakaavoitusta koskemaan pieniä, maaseudulle luontoisesti sopivia aurinkovoimapuistoja. Pienet alle 150 hehtaarin aurinkopuistot tulee olla mahdollista toteuttaa kevyellä byrokratialla kuntien rakennuslupamenettelyllä”
Varsinais-Suomen liitto ei ole laajentamassa teollisen aurinkovoiman ohjausta maakuntakaavassa. Teolliselle aurinkovoimaloille ei myöskään olla asettamassa kokoluokkia nk. pieniin ja muihin luokkiin. Maakunnan liitolla ei ole toimivaltaa kuntien luvitusmenettelyjen määrittämiselle. Kansallinen aurinkovoimaopas on valmisteilla ympäristöministeriössä, ja se valmistuu kesän 2024 aikana. Ympäristöministeriön opas tulee ohjeistamaan hyvän hallintotavan mukaisesta valmistelusta yhtenäisesti koko maassa. Teollisen aurinkovoiman sijoittamista tullaan käsittelemään myös alueidenkäyttölain uudistuksessa.
Varsinais-Suomen liitossa on tehty liittojen vakiintuneiden käytäntöjen mukainen teollisen aurinkovoiman taustaselvitys. Maakuntakaavoituksen tulee perustua selvityksiin sekä merkittävien vaikutusten arviointiin maankäyttö- ja rakennuslain (alueidenkäyttölain) 9 § mukaisesti: ”Kaavan tulee perustua kaavan merkittävät vaikutukset arvioivaan suunnitteluun ja sen edellyttämiin tutkimuksiin ja selvityksiin. Kaavan vaikutuksia selvitettäessä otetaan huomioon kaavan tehtävä ja tarkoitus.” Vaikutusten arvioimisen ja taustaselvitysten tehtävää kuvataan lisäksi myös mrl:n pykälässä 28 maakuntakaavan sisältövaatimuksista sekä maankäyttö- ja rakennusasetuksen ensimmäisessä pykälässä, jossa todetaan mm, että ”Selvitysten on annettava riittävät tiedot, jotta voidaan arvioida suunnitelman toteuttamisen merkittävät välittömät ja välilliset vaikutukset”.
Varsinais-Suomen teollisen aurinkovoiman taustaselvityksessä kuvataan
- teollisen aurinkovoiman taloudellista ja hallinnollista toimintaympäristöä ja sen näkymiä tulevaisuuteen
- nykyisen maakuntakaavan keskeiset merkinnät ja määräykset teollisen aurinkovoiman sijoittumisen reunaehdoista
- teollisen aurinkovoiman ympäristövaikutukset Ei merkittävää haittaa -periaatteen mukaisesti. EU:n taksonomiaan pohjautuva Do No Significant Harm (DNSH) -periaate oli edellytyksenä taustaselvityssarjalle saadussa ympäristöministeriön rahoituksessa vihreän siirtymän hankkeiden investoinneille.
- teollisen aurinkovoiman sijoittumisen suosituksen omainen monikriteeristö suotuisista, rajaavista ja ristiriitaisista tekijöistä sekä paikkatietoanalyysit sen pohjalta. Sijaintierittelyjen alarajaksi asetettiin vähintään 40 hehtaarin kokoiset aurinkovoimalat. Tämä oli kuitenkin ainoastaan työtekninen mittakaavan rajaus sille, miten suuria yhtenäisiä alueita maakunnan kattavassa tutkimuksessa pyritään löytämään vähintään. Kokoluokan rajaaminen erittelyissä ei ollut samalla kannanotto siitä, minkä kokoisia voimala-alueita tulisi ohjata maakuntakaavoituksessa.
Taustaselvityksen johtopäätöksenä esitetään, että maakuntakaavan nykyiset maa- ja metsätalousalueita koskevat M- ja MRV-merkinnät asettavat riittävät reunaehdot myös teollisen aurinkovoiman sijoittumisen työstämiselle tarkentuvissa kaavoitus- ja lupamenettelyissä kunnissa. Varsinais-Suomen maakuntakaava ei sovellu mittakaavaltaan eikä aikataulullisesti tämän paikallistason hankkeina ilmenevän energiateollisuuden haaran sijainninohjaukseen. Hankekohtaiset, hyvinkin yksilöidyt lähtötiedot siitä mitä, minne ja miten ollaan suunnittelemassa ovat keskeisiä, kun arvioidaan hankkeiden sopimista muuhun maankäyttöön ja ympäristövaikutuksia. Tarkkojen ominaisuustietojen vaatimusten myötä teeman hallinta maankäytössä tapahtuu tarkoituksenmukaisimmin kuntakaavoituksen ja -luvituksen sekä YVA-menettelyn tasoilla.
Teollisen aurinkovoiman taustaselvitys on ensimmäinen osaselvitys laajemmasta kestävän energiahuollon kehittymisen ja sijoittumisen taustaselvityssarjasta. Toisessa osaselvityksessä päivitetään maatuulivoiman sijoittumisen taustaerittelyt, ja työ on aloitettu kevättalvella. Kolmannessa osaselvityksessä tarkastellaan muita nousevia fossiilittomia energiamuotoja; keskeisesti ympäristölämpöä (hukka, maa, ilma, vesi), vetyä ja sen johdannaisia sekä pienydinvoimaa. Lisäksi kolmannessa osassa arvioidaan energiajärjestelmää kokonaisuutena ja sen rakenteellisina osina etenkin siirtoyhteyksiä ja varastoimista.
Sarjan viimeisessä, neljännessä osassa kevättalvella 2025 tehdään yhteenveto ja kokonaistulkinta kaikkien kolmen osaselvityksen valossa: miltä näyttävät mahdolliset päivityspaineet maakuntakaavaan monimuotoisen, kokonaiskestävän ja toimintavarman, tulevaisuuteen tähtäävän energiajärjestelmän kannalta. Huomiota kiinnitetään myös siihen, olisiko maakunnasta löydettävissä nk. uusiutuvan energian nopean kehittämisen alueita, joilla valmistelumenettelyt voisivat olla sujuvampia kuin muilla alueilla. Nopean kehittämisen alueiden selvittämisestä ja asettamisesta alueellisesti määrätään uusiutuvan energian RED III -direktiivin 15. ja 16. artikloissa. Päivitetty direktiivi astui voimaan lokakuussa 2023.
Maakuntakaavoituksen taustaselvitykset tutkivat ja taustoittavat maakuntakaavatyötä tiedollisesti. Selvitysten johtopäätöksinä voidaan esittää perusteltuja ehdotuksia ja suosituksia eteenpäin kaavatyöhön, mutta kaavaratkaisut merkintöineen ja määräyksineen työstetään kuitenkin erikseen varsinaisessa kaavatyössä. Taustaselvitykset ovat siis ainoastaan esiselvityksiä kaavatyön pohjustukseksi, eikä niillä ole oikeusvaikutteisuutta, kuten varsinaisilla kaava-asiakirjoilla. Uusi vaihemaakuntakaavakierros on vasta käynnistymässä Varsinais-Suomessa, eikä sen temaattisia painopisteitä ole vielä asetettu. Vaihemaakuntakaavatyö on kokonaisuudessaan usean vuoden prosessi sisältäen lakisääteiset valmistelu- ja ehdotusvaiheen kuulemiset ja nähtäville asettamiset, vuorovaikutuksen osallisten kanssa sekä luottamuselinkäsittelyt. Kaavatyötä ohjaa sille asetettu ohjausryhmä neuvoa antavasti, ja päätökset tehdään liiton luottamuselimissä.
Varsinais-Suomen liitossa tehdyn teollisen aurinkovoiman taustaselvityksen johtopäätökset eivät ole ristiriidassa Keskustan aloitteen kanssa. Maakuntakaavoitusta tiedollisesti taustoittavan selvityksen perusteella ei esitetä kokoluokkia aurinkovoimaloille eikä nykyisten maakuntakaavamerkintöjen laajentamista. Taustaselvitys on lakisääteinen ja vakiomuotoinen esiselvitys maakuntakaavaprosessiin – ei oikeusvaikutteinen kaava-asiakirja.
Maakuntahallitus päättää esittää maakuntavaltuustolle, että se pitää edellä esitettyä vastausta riittävänä ja että aloite on loppuun käsitelty.