Perustelut
Varsinais-Suomen maakuntavaltuustolle laaditaan kahdesti vuodessa Maakunnan tila -katsaus, jossa käsitellään Varsinais-Suomen viimeaikaista kehitystä. Maakunnan kehityksen jatkuva seuranta on osa Lounaistieto-palvelua. Maakunnan yhteistyöryhmälle esitellään mm. Varsinais-Suomen väestö- ja työllisyyskehityksen viimeaikaisia trendejä Maakunnan tila -katsauksen pohjalta.
Katsaus on jatkossa säännönmukainen osio maakunnan yhteistyöryhmän kokouksissa teeman ja sisällön sekä katsauksen laajuuden vaihdellessa.
Ehdotus
Esittelijä
-
Tarja Nuotio, aluekehitysjohtaja, tarja.nuotio@varsinais-suomi.fi
Tietopalvelupäällikkö Antti Vasanen Varsinais-Suomen liitosta esittelee katsauksen.
Merkitään tiedoksi.
Päätös
Asiakohta §53 käsiteltiin hankepäätösten §58 jälkeen.
Puheenjohtaja peräänkuulutti jatkossa maakunnan toimijoilta ajankohtaiskatsauksia maakunnan kannalta tärkeistä teemoista mm. jo nyt tässä kokouksessa. Seuraavassa kokouksessa kuullaan työ- ja elinkeinoministeriön eli rakennerahasto-ohjelman hallintoviranomaisen kuvaus koheesiopolitiikasta, rahoitussaannosta ja siihen vaikuttavista tekijöistä ja Suomen kansallisesta valmistelusta rahoitusjaon suhteen. Maakunnan tila -tyyppinen laajempi katsaus pidetään myös maakunnan yhteistyöryhmässä aina silloin kun sellainen julkaistaan ja tarvittaessa soveltuvasti tilanteen mukaan katsauksia kohdennetuista teemoista.
Tietopalvelupäällikkö Antti Vasanen esitteli asian. Maakuntastrategian toteutuksen ja toimintaympäristön tilan seuranta on yksi liiton tehtävistä ja tämä tapahtuu pitkälti Lounaistietopalvelun toimesta. Maakunnan tila – katsaus julkaistaan kaksi kertaa vuodessa. Peruskatsaus tarkastelee väestökehitystä ja työllisyyttä ja kolmas teema vaihtelee sen mukaan, mikä kulloinkin arvioidaan tärkeäksi asiaksi. Tällä kertaa tarkastellaan saaristomeren tilaa. Tämä osio katsauksessa on valmisteltu pääosin ELY-keskuksessa.
Väestökehitys on palautunut Koronaa edeltäneen ajan kehitystasolle. Väestön kasvu keskittyy jälleen Turkuun ollen suurinta koko 2000- luvulla kun taas esimerkiksi Kaarinan ja Raision kehitys on hiipunut. Loimaan väestönkehityksen tilanne on maakunnan huolestuttavin. Salon seudun tilannetta voidaan pitää kohtuullisena takavuosien kriisit muistaen ja Turunmaa tasapainottelee nollakasvun kanssa. Vakka-Suomessa- autotehtaan tilanne heijastuu heti myös väestötilastoihin. Nuorten muuttoalttiiden ihmisten liikkuvuusherkkyys vaikuttaa tilastoihin esimerkiksi lomautusten yhteydessä.
Pandemian kasvattama maan sisäinen muuttovoitto on palannut aiemmalle tasolle. Syntyvyyden alhainen taso on huolestuttava (väkeä kuolee enemmän kuin syntyy). Turkuun tulee muuttovoittoa lähinnä ulkomailta ja maan sisäinen muutto kohdistuu niin ikään Turkuun.
Työllisyyden trendikehitys on tasaantunut. Työttömyysaste ja työllisyyskehitys ovat asettuneet pandemiaa edeltäneelle tasolle työllisyyden ollessa huipputasolla. Turun, Loimaan ja Turunmaan työttömyys on pandemiaa edeltäneellä tasolla, kun taas Vakka-Suomessa työttömyys on kasvanut. Salon seudulla on onnistuttu pääsemään Koronaa edeltäneen tason alle.
Saaristomeren ekologinen tilannetta voidaan pitää tyydyttävänä tilanteen ollessa monilta osin huolestuttava. Meren heikko tila aiheutuu liiallisesta ravinnekuormituksesta erityisesti hajakuormituksesta. Pistekuormitus on vähentynyt. Saaristomeriohjelma ja sen Hot Spot -tiekartta ovat keskeisiä työkaluja saaristomeren puolesta.
Käydyssä keskustelussa pohdittiin mm. fosforin määrien seurantaa ja kehitystä vesistöissä suhteessa esimerkiksi apulannan käytön vähentymiseen 1960- ja 1970- lukujen tasoista. Apulannan käyttö on vähentynyt merkittävästi vuosien aikana ja fosforin määrien seuranta on alkanut myöhemmin. Tarvittaessa tietoa löytynee 1980- luvulta alkaen. Todettiin myös, että ongelmista huolimatta on tapahtunut edistymistä vesistöjen tilassa mm. lannoitteiden käytön muuttuessa ja vähentyessä. On erityisen tärkeää estää maa-aineksen valuminen pelloilta vesistöihin.
Käydyssä keskustelussa pohdittiin lisäksi myös muita ajankohtaisia teemoja. Esimerkiksi uudet hyvinvointialueet käynnistyvät heti vuoden alussa mikä haastaa monia asioita yhteiskunnassa. Käsillä on merkittävä murrosvaihe ja edessä saattaa olla tilanteita, jolloin kaikki ei toimi aivan optimaalisesti.
Lisäksi keskusteltiin siitä, miksei sinänsä ennätystasolla oleva maahanmuutto näy yrityksissä ja työllistymisessä. Asia on erittäin merkityksellinen elinkeinopuolella ja sitä olisi syytä tutkia tarkemmin. Todettiin että osa maahanmuutosta selittyy myös suomalaisilla paluumuuttajilla. Toisaalta Ukrainan pakolaiset eivät näissä tilastoissa vielä varsinaisesti näy. Myös oppilaitoksissa korkea maahanmuutto näkyy merkittävänä haasteena eli miten saadaan ei-suomea/ruotsia osaavat koulutettua työvoimaksi. Ja edelleen haasteena myös maahanmuuttajien työttömyys ja polkujen rakentaminen työelämään.
Merkittiin tiedoksi.