Perustelut
Valtion tutkimus- ja kehittämistoiminnan (T&K) rahoituksen käytön monivuotisessa suunnitelmassa linjattiin aiemman parlamentaarisen työn pohjalta, että Suomen tulevaisuuden menestystä rakennetaan T&K-toiminnan strategisilla valinnoilla. T&K-toiminnassa ja sen suuntaamisessa tunnistetaan globaalit ja kansalliset yhteiskunnalliset haasteet ja niiden TKI-toimijoille luomat mahdollisuudet Suomen vahvuudet huomioiden.
Strategiset valinnat kokoavat voimavaroja ja vahvistavat TKI-toimintaa ja TKI-toimijoiden yhteistyötä valituilla osa-alueilla. Ne tukevat hallituksen ja eri hallinnonalojen strategista päätöksentekoa, politiikkatoimia ja EU-vaikuttamista. Ne myös tukevat TKI-toimijoiden ja sidosryhmien omia valintoja, rahoituksen suuntaamista sekä järjestelmän kehittämistä.
Valinnat tarjoavat yrityksille ja tutkijoille ennakoitavamman näkymän Suomen sitoutumisesta painopisteisiin, tukevat TKI-toiminnan alueellista kehittämistä ja vahvistavat Suomen asemaa kansainvälisessä TKI-kentässä, houkutellen osaajia, investoijia ja kumppaneita.
Valtioneuvoston kanslia on pyytänyt lausuntoa kansallisen TKI-politiikan ja -toiminnan strategisista valinnoista 10.3.2025 mennessä. Lausuntopalautteen käsittelyn helpottamiseksi pyydettiin, että lausunnonantajat vastaavat mahdollisuuksien mukaan lausuntopyynnössä olevien kysymysten mukaisesti.
Tarkoitus on, että tutkimus- ja innovaationeuvosto linjaa valinnoista ennen puoliväliriihtä maaliskuussa ja hyväksyy niitä koskevan raportin kesäkuussa 2025. Lopullista valintakokonaisuutta muokataan ja täsmennetään lausuntokierroksen jälkeen.
Maakuntahallitus merkitsee tiedoksi 10.3.2025 annetun lausunnon Kansallisen TKI-politiikan ja -toiminnan strategisista valinnoista:
Huomiot valmisteluun tai tavoitteenasetteluun
Taustalla oleva parlamentaarinen valmistelu mahdollistaa tavoitteiden asettelun yli yksittäisten hallituskausien. Kansallinen tavoite nostaa Suomen tutkimus- ja kehittämismenot neljään prosenttiin BKT:sta vuoteen 2030 on realistinen. Kasvumaakunnissa tavoite voi olla vielä kunnianhimoisempi.
Valmistelussa on hyödynnetty mm. avoimia seminaareja ja sidosryhmäkyselyitä. Valmistelussa olisi voitu hyödyntää paremmin eri alueiden näkemyksiä haasteista ja tarpeista. Strategisten valintojen alueellinen ulottuvuus voisi olla vahvemmin mukana.
Huomiot vaikutuspolkuihin, miten näette valintojen vaikutukset
Tavoitteena ”kansainvälisesti kilpailukykyiset tutkimus- ja osaamiskeskittymät ja -ekosysteemit” on hyvä ja kunnianhimoinen. Yritysten osalta kansainvälisyysvaatimus jättää valitettavasti osan alkuvaiheen yrityksistä valintojen ulkopuolelle, koska niiden toiminta ei ole vielä kansainvälistymisvaiheessa.
Yhteistyön vahvistaminen toivottavasti vähentää toimijoiden siiloutumista. EU-vaikuttaminen on tärkeää pyrittäessä saamaan Suomelle tärkeitä painopisteitä tuleviin rahoitusohjelmiin ja -hakuihin.
Huomiot valintojen lähtökohtiin ja tunnistamiseen
Valintojen lähtökohdat on muodostettu pitkälti kansallisella tasolla. Raekoon sanotaan olevan sellainen, että se sallii eri lähestymistavat ja uudet avaukset. Tämä toivottavasti huomioi myös alueiden erilaisuudet ja niiden omat vahvuudet.
Valintojen tunnistamisessa osaajien ja kyvykkyyksien tunnistaminen on tehty ylätasolla. Mukana pitäisi olla myös ammattikorkeakoulujen sekä ammatillisten oppilaitosten näkökulmaa. Osaajien tuotanto vaatii kovia määrällisiä tavoitteita, mutta tätä ei saa tehdä koulutuksen laatua alentamalla. Tehdyt koulutusten leikkaukset vaikeuttavat TKI-osaajien kouluttamista. Toimivat koulutuspolut mahdollistavat monipuolisen osaamisen kehittymisen.
Valintojen tunnistamisessa ja määrittelyssä pitää säilyttää joustavuus sekä reagointikyky. Jopa globaalin tason muutokset ovat nykyään hyvin nopeita. Nopeaa reagointia voi vaatia esimerkiksi EU-tason rahoitusvälineiden painotusten muutokset.
Huomiot valinta-aihioihin:
Onko aihioissa otettu huomioon oikeat näkökulmat?
Mitä täydennettävää niihin on?
TKI-järjestelmä: riskinottokyvyn lisääminen ja investointien houkuttelu
Rahoituksen pitkäjänteisyyttä ja riskinottoa tukevia mekanismeja tarvitaan lisää. Rahoittajien riskinottokykyä voidaan helpottaa mahdollistavilla säädöksillä sekä niiden tulkinnoilla. Rakennerahastopuolelta tuttua EU:n mallioppilashengessä tehtyä EU:ta tiukempaa kansallista sääntely tulee välttää.
TKI-investointien ja kansainvälisten osaajien houkuttelussa on hyvä korostaa asumisen turvallisuutta ja arjen perusasioiden sujuvuutta. Maakuvaan vaikuttaa vahvasti suhtautuminen ulkomailta tuleviin osaajiin sekä halukkuus mahdollistaa heidän pidempiaikainen työntekonsa ja oleskelunsa Suomessa. Julkisten ja yksityisten investointien yhdistäminen alueen veturiyritysten kautta voisi olla tehokas keino houkutella lisää investointeja.
Data ja datapohjainen arvonluonti
Luotettava ja laadukas data tarjoaa mahdollisuuksia eri toimijoiden/toimialojen luontevaan yhteistyöhön ja uuden luomiseen. Tavoitteena on varmistaa Suomen asema globaalina teknologiajohtajana ja teknologian soveltamisen edelläkävijänä. Tähän on pyrittävä, jotta vältetään esimerkiksi Suomen toimiminen vain reservaattina ulkomaalaisomisteisille datakeskuksille. Varsinais-Suomessa esimerkiksi logistiikan ja meriliikenteen digitalisaatio sekä automaatio tarjoavat uusia mahdollisuuksia datapohjaiseen arvonluontiin.
Resilienssi
Resilienssi vaatii monialaisen TKI-toiminnan kykyä luovaan ajatteluun ja yllättävien yhdistelmien tuottamiin ratkaisuihin. Tarvetta on myös resilienssiä vahvistaville yhteiskunnallisille ja sosiaalisille innovaatioille. Globaalien toimitusketjujen häiriöt vaikuttavat kansainvälisillä markkinoilla toimivien yritysten kilpailukykyyn.
Murrosteknologiat, kaksikäyttö ja puolustus
Murrosteknologiat tuovat mahdollisuuksia uusiutuvaan kasvuun. Suunnitelmassa on hyvin tunnistettu se, että nousevien ja murroksellisten teknologioiden sovellukset tuovat mukanaan myös yhteiskunnallisia haasteita, kuten yksityisyyden suoja, turvallisuus, ihmis- ja perusoikeudet, osallisuus ja uuden osaamisen tarve.
Terveys ja hyvinvointi
Yksi Varsinais-Suomen älykkään erikoistumisen kärjistä on Lääke- ja terveysteknologia ja maakunnassa on vahvaa alan kansainvälistä huippusaamista. Toinen älykkään erikoistumisen kolmesta kärjestä on Innovatiiviset ruokaketjut. Kestävä ruokatuotanto ja -järjestelmä on huomioitu teemassa ilmasto, ympäristö ja arktinen ulottuvuus. Ruoka liittyy kiinteästi terveyteen ja hyvinvointiin kuten myös resilienssiin, joten sen merkitystä suunnitelmassa tulee nostaa vahvemmin esiin.
Ilmasto, ympäristö ja arktinen ulottuvuus
Teemaan on sisällytetty todella kattavasti aiheen eri osa-alueita. Sisältöä kannattaa rajata, jotta konkreettisia tavoitteita on helpompi asettaa. Tässä teemassa korostuu monen osa-alueen toimien pitkäjänteisyys. Tämä on huomioitava myös TKI-toimien rahoittamisessa.
Toimeenpano ja muut huomiot
Miten valintoja tulisi toimeenpanna eri tasoilla?
Alueellisen näkökulman tulee ehdottomasti näkyä toimeenpanossa. Varsinais-Suomessa tätä edesauttaa laajassa yhteistyössä valmistelu Varsinais-Suomen TKI-tiekartta.
Korkeakoulujen ja yritysten yhteistyön tiivistäminen on keskeistä – tähän voisi kehittää uusia rahoituskannustimia ja tukimalleja.
Vapaa sana – ovatko valinnat oikeaan osuvia vai pitäisikö valita jotain muuta?
Kilpailtu valtakunnallinen TKI-rahoitus tukee suurempien kasvumaakuntien, kuten Varsinais-Suomen, kehitystä. Valtakunnallisen TKI-rahoituksen lisäksi käytössä tulee olla myös alueellista rahoitusta. Alueiden haasteet ja mahdollisuudet ovat erilaiset ja alueilla on paras tuntemus näiden TKI-hankkeiden rahoittamiseen. Maakuntien liitoilla on vankkaa kokemusta TKI-toimintaympäristöhankkeiden rahoittamisesta esimerkiksi korkeakoulujen ja yritysten yhteishankkeissa.
Varsinkin valtakunnan tason TKI-rahoitus kohdentuu helposti suuriin yrityksiin. Käytännön toteutuksen tulee mahdollistaa rahoituksen joustava käyttö myös pk- ja startup-yrityksissä. Rahoituksella pitää mahdollistaa huippututkimuksen ja innovaatioiden kaupallistaminen.
Strategiset valinnat tukevat hyvin Varsinais-Suomen kärkitavoitteiden tukemista. Vaikka valinnoissa ei mennä toimiala- tai teknologiatasolle, niin valinnat ovat myös poissulkevia. Valintojen tulee mahdollistaa myös perinteisten teollisuusalojen TKI-toimintaa. Varsinais-Suomesta yhtenä esimerkkinä käy meriteollisuus. Itse asiassa maailman suurin risteilijä on kooste hyvin monen eri toimialan TKI-toiminnoista ja käy hyvänä esimerkkinä kansallisesta sekä kansainvälisestä yhteistyöstä TKI-toimijoiden välillä.