Maakuntahallitus, kokous 24.3.2025

Pöytäkirja on tarkastettu

§ 45 Lausunto luonnoksesta rautatieliikenteen toimivaltaisia viranomaisia koskevaksi lainsäädännöksi

VSLDno-2025-99

Valmistelija

  • Malla Rannikko-Laine, vt. edunvalvontajohtaja, malla.rannikko-laine@varsinais-suomi.fi

Perustelut

Liikenne- ja viestintäministeriö on pyytänyt Varsinais-Suomen liiton lausuntoa hallituksen esityksestä rautatieliikenteen toimivaltaisia viranomaisia koskevaksi lainsäädännöksi. Lausunto on pyydetty toimittamaan 14.3.2025 mennessä Lausuntopalvelu.fi-palveluun.  

Hallituksen esityksessä muutetaan liikenteen palveluista annettua lakia mahdollistamalla kunnille, kuntayhtymille ja alueille rautateiden ostoliikenteen järjestäminen. Lisäksi Liikenne- ja viestintäministeriön nykyinen toimivalta rautatieliikenteen ostoista siirretään Liikenne- ja viestintävirastolle (Traficom). Esityksen tavoitteena on selkiyttää rautatieliikenteen toimivaltaisten viranomaisten sääntelyä ja mahdollistaa alueellisten viranomaisten järjestämä ostoliikenne.  

Hallituksen esityksellä toteutetaan pääministeri Orpon hallitusohjelman linjauksia henkilöjunaliikenteen kilpailun tosiallisesta lisäämisestä. Hallitusohjelman raideliikenneosiossa linjataan lisäksi julkisesti tuetun ostoliikenteen kilpailuttamisesta ja ostoliikenteelle perustettavasta kalustoyhtiöstä.  

Esityksellä on tarkoitus poistaa mahdollisuus liikenteen suorahankintaan myös pienissä EU:n kynnysarvorajan alittavissa sopimuksissa. EU-asetuksen mukaan alle 7,5 miljoonan euron vuotuiset sopimukset on mahdollista hankkia ilman kilpailutusta, mikäli sitä ei ole kansallisella lainsäädännöllä kielletty. 

Euroopan unionin palvelusopimusasetus määrittelee oikeudelliset reunaehdot julkisen henkilöliikenteen tilaamiselle. Palvelusopimusasetuksessa tarkoitettuja rautatieliikenteen toimivaltaisia viranomaisia ovat Suomessa tällä hetkellä liikenne- ja viestintäministeriö vastaten valtakunnallisista henkilöjunaliikenteen ostoista ja omalla alueellaan Helsingin seudun liikenne –kuntayhtymä (HSL).  

 

Ehdotus

Esittelijä

  • Jyri Arponen, maakuntajohtaja, jyri.arponen@varsinais-suomi.fi

Varsinais-Suomessa on erinomaiset aluerakenteelliset lähtökohdat ja edellytykset kestävälle asunto- ja työmarkkina-alueelle, mikäli junaliikenne otetaan alueellisen joukkoliikenteen rungoksi. Varsinais-Suomessa alueellinen junaliikenne on käynnistävissä kaikilla ratasuunnilla: Turusta Saloon, Naantaliin, Loimaan kautta Tampereen suuntaan sekä Uuteenkaupunkiin.  

Varsinais-Suomi on edellyttänyt liikenne- ja viestintäministeriöltä Etelä-Suomen taajama- ja lähijunaliikenteen ostoliikenteen laajentamista nykyisestä Helsingin, Tampereen sekä Lahden, Kouvolan ja Kotkan muodostamalta alueelta Varsinais-Suomeen. Nykyisen liikenne- ja viestintäministeriön ja VR:n välisen ostoliikennesopimuksen päättyminen vuonna 2030 ja uusien sopimusten kilpailuttaminen vuosina 2026–2028 mahdollistaa laajennuksen.  

Liikenne- ja viestintävirasto Traficomin selvityksen mukaan Etelä-Suomen ostoliikenteen laajentaminen on mahdollista ensimmäisessä vaiheessa Turusta Saloon, Naantaliin ja Loimaan kautta Tampereen suuntaa (VE1+) ja myöhemmin 2030-luvulla Uuteenkaupunkiin (VE2).  Varsinais-Suomessa kaikilla ratasuunnilla on kiinnostusta alueellisen junaliikenteen käynnistämiseen. Lisäksi Uudenkaupungin ratasuunnan kunnat ovat pyytäneet Väylävirastolta tarkentavia tietoja mahdollisista esteistä liikennöidä radalla annettua aikataulua aiemmin. Ratasuuntien yhteisen tietopohjan laajentamiseksi on elokuussa 2024 perustettu Varsinais-Suomen lähijuna -projekti.   

Varsinais-Suomen liitto korostaa, että alueellisen henkilöjunaliikenteen laajentaminen edellyttää valtion vuosittaisen 35 miljoonan euron rahoituskehyksen kasvattamista. Valtion ostoliikenteessä on lisäksi syytä tunnistaa liikennemuotojen erot taajamajunaliikenteen eli maakuntakeskusten välisen liikenteen ja alueen sisäisen lähijunaliikenteen välillä. Varsinais-Suomessa, jossa lähijunaliikenteen lakkauttaminen 1990-luvulla on synnyttänyt raideinfran korjausvelkaa, on varauduttava lisäksi rata- ja asemainvestointeihin sekä asemapaikkojen suunnitteluun.  Liikennöinti edellyttää Turku–Raisio–Naantali-radan parantamista ja sähköistämistä, Länsirata-hankkeen etenemistä sekä sitä edesauttaa Turku–Uusikaupunki-raiteen peruskorjaus. Valtiolle väyläverkon omistajana kuuluu täysi vastuu verkon kunnostamisesta ja kehittämisestä. Seisakkeet ja liikennöinnin käynnistäminen edellyttävät valtion ja alueen välistä kumppanuutta.   

Lakimuutos henkilöjunaliikenteen toimivaltaisesta viranomaisesta on tärkeä osa raidemarkkinan avaamista. Pitkällä aikavälillä toimivalta ostoliikenteen tilaamisesta voisi olla valtion lisäksi myös Varsinais-Suomessa. Ensi vaiheessa kokonaisuuksien kilpailutus kannattaa toteuttaa Traficom-vetoisesti kuitenkin huomioimalla alueellinen erityistuntemus. Samalla Varsinais-Suomen liitto kuitenkin huomauttaa, ettei lakiesityksellä tule haitata kilpailun avaamista ja hidastaa lähijunaliikenteen käynnistämistä uusilla yhteysväleillä. Pykälään 168 esitetty suorahankintojen kielto myös pienissä EU:n kynnysarvorajan alittavissa sopimuksessa on vaarassa tosiasiassa haitata uusien toimijoiden markkinoille pääsyä.  

Varsinais-Suomen liitto pitää myös julkisesti tuetun ostoliikenteen kalustoyhtiötä merkittävänä tekijänä toimivan markkinan syntymisessä. Suomen poikkeavan raideleveyden vuoksi valtakunnallinen tai alueiden yhteistyönä perustettu kalustoyhtiö on edellytys avoimelle kilpailulle ja markkinoille pääsylle. Kalustoyhtiö takaa syrjimättömän menettelyn yrityksille. Keskitetty yhtiö myös mahdollistaa hankintojen mittakaavan, joka on kalustotoimittajille kiinnostava. Myös huoltotoiminnot ja varikkokysymys tulee ratkaista yhdessä.  

Maakuntahallitus merkitsee asian tiedoksi.

Päätös

Ehdotus hyväksyttiin.