Perustelut
Valtiovarainministeriö on pyytänyt Varsinais-Suomen liiton lausuntoa hallituksen esityksestä hyvinvointialueiden rahoituksesta annetun lain muuttamisesta ja saariston kehityksen edistämisestä annetun lain muuttamisesta. Lausunto on pyydetty antamaan viimeistään 11.3.2026 mennessä lausuntopalvelussa.
Esityksellä toteutetaan hallitusohjelman mukaiset hyvinvointialueiden rahoitusmallin kehittämisen kolmannen vaiheen muutokset. Valtiontalouden säästöjen toteuttamiseksi vuosittaisesta palvelutarpeen kasvusta ehdotetaan otettavaksi huomioon voimassa olevan lain 80 prosentin sijasta 60 prosenttia vuodesta 2027 lukien. Hyvinvointialuekohtaisen rahoituksen määräytymisen perusteena olevaa sosiaali- ja terveydenhuollon tarvetta ja kustannuksia kuvaavaa tarvetekijämallia päivitettäisiin THL:n tutkimukseen perustuen.
Hyvinvointialueiden rahoitus muodostaa valtion talousarviosta noin kolmasosan. Alueille myönnetään valtion rahoitusta asukasmäärän, sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen tarvetta kuvaavien tekijöiden, asukastiheyden, vieraskielisyyden, kaksikielisyyden, saaristoisuuden, saamenkielisyyden, yliopistosairaalalisän, hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toimien ja pelastustoimen riskitekijöiden perusteella. Vuonna 2025 sosiaali- ja terveydenhuollon palvelutarpeen osuus sote-rahoituksesta on 81 prosenttia.
Saaristoisuuden osalta otettaisiin huomioon saariston kehityksen edistämisestä annettuun lakiin ehdotettava uusi saaristoisen hyvinvointialueen määritelmä. Saaristoiselle hyvinvointialueelle laskettaisiin saaristoisuuskerroin, jonka perusteella määriteltäisiin laskennallinen rahoitus. Saaristoiset hyvinvointialueet ja näiden saaristoisuuspisteet ovat esityksen mukaan: Varsinais-Suomi 100, Itä-Uusimaa 99, Pohjanmaa 82, Länsi-Uusimaa 71 ja Etelä-Savo 70.
Lisäksi siirtymätasausten porrastusta ehdotetaan muutettavaksi vuodesta 2027 lukien. Sekä siirtymätasausvähennysten että -lisien porrastusta kasvatettaisiin vuosittain kymmenellä eurolla lisää asukasta kohden siten, että koko maan tasolla pysyväksi jäävien siirtymätasauksien määrä vähenisi neljäsosalla vuoden 2030 loppuun mennessä.
Esitys on tarkoitus antaa eduskunnalle huhtikuussa 2026 ja sen on tarkoitus tulla voimaan 1.1.2027. Lisäksi annettaisiin asetus saaristoisista hyvinvointialueista. Varsinais-Suomen liitto on osallistunut saaristolain uudistusta tukeneen lakityöryhmän työskentelyyn.
Valmistelija/lisätiedot
Malla Rannikko-Laine, edunvalvontajohtaja
Sami Heinonen, saaristoasiamies
etunimi.sukunimi@varsinais-suomi.fi
Ehdotus
Esittelijä
-
Jyri Arponen, maakuntajohtaja, jyri.arponen@varsinais-suomi.fi
Maakuntahallitus päättää antaa seuraavan lausunnon: Varsinais-Suomen liitto ottaa lausunnossa kantaa lausuntokohtiin 3, 6,7, 9 ja 10.
3. Palvelutarpeen kasvun säästöjen kohdentaminen ja säästökompensaatio (3 § 1 mom.)
Varsinais-Suomen liitto katsoo, ettei valtion tavoittelemia sosiaali- ja terveydenhuollon menosäästöjä tule toteuttaa painottamalla niitä väestöltään kasvaville alueille. Varsinais-Suomi on Uudenmaan ja Pirkanmaan jälkeen Suomen väkirikkain maakunta, jossa väestömäärän ennustetaan entisestään tulevaisuudessa kasvavan.
Varsinais-Suomeen kohdistuu esityksen mukaan Helsingin jälkeen toiseksi suurin rahoitusvähennys, 49 miljoonaa euroa vuoden 2029 tasolla. Suurimpien hyvinvointialueiden taloudellisella kantokyvyllä ei voida perustella menosäästöjä, vaan rahoituksen on vastattava palvelutarvetta. Vaikutus asukaskohtaiseen rahoitukseen on Varsinais-Suomessa 98 euroa/as.
On huomioitava, että Varsinais-Suomen hyvinvointialue ei kuulu niihin alueisiin, joissa laskennallinen rahoitus olisi keskimäärin ollut muita alueita korkeampaa. Taloutta on onnistuttu hoitamaan kustannustehokkaasti, huolimatta siirtymätasauksen vähennyksestä. Tämän vuoksi palveluihin on ollut käytettävissä alueen väestön tarvetta vähemmän rahoitusta.
6. Saaristoisuus rahoituksen määräytymistekijänä (19 §)
Vaikka saaristoisuutta kuvaavan kriteerin perusteella kohdennetaan vain noin 0,1 prosenttia laskennallisesta sosiaali- ja terveydenhuollon rahoituksesta, ovat saariston erityisolosuhteet, eli pitkät ajalliset etäisyydet ja palveluiden järjestämisestä syntyvät lisäkustannukset tärkeä huomioida hyvinvointialueen rahoituksessa.
Suomen kahdeksasta saaristokunnasta kolme sijaitsee Varsinais-Suomessa ja niissä on asukkaita yhteensä noin 22 000 henkilöä. Se vastaa noin 65 prosenttia koko maan saaristokuntien asukasmäärästä. Suurimmassa saaristokunnassa, Paraisilla asuu noin 15 000 henkilöä, joista lautta- tai yhteysalusliikenteen takana asuu noin 3 000 henkilöä. Maakuntamme saaristo-osakuntien saaristoalueilla asuu liki 6000 henkilöä. Kasvava asumisen monipaikkaisuus lisää merkittävästi lautta- tai yhteysalusten varassa olevaa väkimäärää erityisesti kesäkaudella, mutta myös ympärivuotisesti.
Nykyisellään neljälle hyvinvointialueelle, joissa sijaitsee saaristokuntia, myönnetään saaristoisuuden perusteella rahoitusta yhteensä 30 miljoonaa euroa. Rahoituksesta noin 19 miljoonaa kohdentuu Varsinais-Suomelle.
Varsinais-Suomen liitto korostaa, että jatkossakin saaristoisuuteen perustuvan rahoituksen tulee ennen muuta huomioida ne alueet, joissa saaristoisuus synnyttää merkittäviä haasteita sosiaali- ja terveydenhuollolle ja pelastuspalveluille ja kohdentua näiden palveluiden rahoitukseen. Varsinais-Suomi on tällaisista alueista maassa keskeisin.
7. Siirtymätasauksien porrastuksen muuttaminen (35 § 2–5 mom.)
Varsinais-Suomen liitto katsoo, että siirtymätasaus asettaa hyvinvointialueet eriarvoiseen asemaan mahdollisuudessa järjestää riittävät sosiaali-, terveys- ja turvallisuuspalvelut. Siirtymätasaus leikkaa pysyvästi kuuden hyvinvointialueen (Pohjois-Karjalan, Lapin, Itä-Uudenmaan, Keski-Pohjanmaan, Päijät-Hämeen ja Varsinais-Suomen) rahoitusta. Varsinaissuomalaiset asukkaat jäävät eriarvoiseen asemaan muihin suomalaisiin verrattuna. Tämä lisää alueellisia terveyseroja, eikä tue kansalaisten yhdenvertaista kohtelua. Tavoitteena tulee olla, että kaikki hyvinvointialueet saavat tarveperusteisen rahoituksen täysimääräisenä. Myönteistä on, että Varsinais-Suomen hyvinvointialueen pysyvä siirtymätasausvähennys porrastuu kokonaan pois vuoteen 2030 mennessä.
9. Kommenttinne koskien saariston käsitettä (saaristolain 3 §)
Varsinais-Suomen liitto pitää perusteltuna saariston käsitteeseen tehtäviä muutoksia. Saaristolaissa säädetty saariston käsite kuvaa aiempaa paremmin ilman kiinteää tieyhteyttä olevia merialueiden ja sisämaan saaria sekä sellaisia saaria ja mantereen alueita, jotka ovat muutoin olosuhteiltaan saaristoon verrattavissa. Saaristoluokittelu Suomen ympäristökeskuksen saaristoluokituksen mukaan ulkosaaristoon, välisaaristoon, sisäsaaristoon ja saaristomaisiin manneralueiseen on perusteltu. Muutokset tuovat läpinäkyvyyttä rahoituksen kohdentumiseen ja vähentää tulkinnanvaraisuutta.
Liitto kuitenkin korostaa, että saaristokäsitteen muutos tulisi kerralla koskea sekä saaristokuntia että hyvinvointialueita. Kuntien rajaaminen muutoksen ulkopuolelle valtionosuusuudistuksen kaatumisen myötä ei tue uudistuksen tavoitteita, eikä kohtele alueita tasavertaisesti. Varsinais-Suomen saaristoisille kunnille lakiin tehtävät muutokset olisivat olleet pääosin myönteisiä.
10. Kommenttinne koskien saaristoista hyvinvointialuetta (saaristolain 9 a §) sekä siihen liittyvää valtioneuvoston asetusta
Ehdotuksen mukaan Varsinais-Suomi saa ainoana hyvinvointialueena täydet 100 saaristoisuuspistettä. Esitetty rahoitettavien alueiden määrän lisääminen neljästä viiteen kuitenkin leikkaa Varsinais-Suomen rahoitusta kaksi miljoonaa euroa vuoden 2029 tasossa. Koska rahoituksen kokonaismäärä ei kasva, rahoitusta saavien hyvinvointialueiden lukumäärää ei tule kasvattaa nykyisestä neljästä hyvinvointialueesta. Varsinais-Suomen liitto kannattaa tästä syystä esitettyä tiukempaa saaristopisterajausta.
Päätös
Edunvalvontajohtaja Malla Rannikko-Laine esitteli asian.
Ehdotus hyväksyttiin.