Perustelut
Työ- ja elinkeinoministeriö on 30.12.2025 pyytänyt lausuntoa hallituksen esityksestä kotoutumislain muutoksesta 10.2.2026 mennessä. Lausunto on annettu viraston lausuntona 10.2.2026.
Esityksellä muutettaisiin kotoutumisen edistämisestä annettua lakia (681/2023), joka on tullut voimaan 1.1.2025. Lisäksi esityksessä muutettaisiin vapaasta sivistystyöstä annettua lakia, työvoimapalveluiden järjestämisestä annettua lakia, työttömyysturvalakia, valtakunnallisista opinto- ja tutkintorekistereistä annettua lakia, oppivelvollisuuslakia ja kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annettua lakia. Muutokset pohjautuvat pääosin pääministeri Petteri Orpon hallituksen hallitusohjelmaan sekä kehysriihen ja budjettiriihen päätöksiin.
Tausta
Hankkeen lähtökohtana on hallituksen kotoutumispolitiikka, joka korostaa kielen oppimista, työntekoa sekä yhteiskunnan sääntöihin perehtymistä. Hankkeessa laaditaan lainsäädäntömuutokset toteuttamaan hallitusohjelman kirjausta, jonka mukaan kotoutumislakiin ja –järjestelmään tehdään korjaukset, joissa painopistettä siirretään tulijan oikeuksia painottavasta järjestelmästä tulijan velvollisuuksia ja omaa vastuuta painottavaan järjestelmään.
Esityksellä toteutetaan hallitusohjelman kirjaus kotoutumispalvelujen uudistamisesta ja tehostamisesta. Järjestelmän rahoitus kootaan yhteen kanavaan. Hankkeessa huomioidaan myös hallitusohjelman kirjaus kotoutumistuen keston lyhentämisestä ja kotoutumiskoulutuksen järjestäjälle myönnettävän rahoituksen muuttamisesta osin tulosperusteiseksi. Esityksessä huomioitaisiin myös muita kotoutumiseen liittyviä hallitusohjelmakirjauksia, kuten maahanmuuttajaäitien aseman parantaminen osana kotoutumispalvelujen kokonaisuudistusta sekä kotoutumispalveluihin kuuluvan kielikoulutuksen saatavuuden edistäminen työpaikoilla.
Lisäksi toteutettaisiin hallituksen säästötavoitteita kotoutumisen edistämisen rahoitukseen ja norminpurkua. Hallitusohjelman mukaisesti toteutetaan 15 miljoonan euron säästö kotoutumista ja kielitaitoa edistävien koulutusten kokonaisuuteen. Keväällä 2024 kehysriihessä päätettiin 1,8 miljoonan euron säästötavoitteesta koskien kunnille maksettavaa laskennallista korvausta. Lisäksi hallituksen budjettiriihessä syksyllä 2025 päätettiin 30 miljoonan euron säästötavoitteesta kotoutumisen edistämisen rahoitukseen.
Osa esityksessä ehdotetuista muutoksista on teknisluonteisia.
Tavoitteet
Esityksellä tavoitellaan useita hyötyjä, kuten kotoutumisen edistämisen nopeutumista ja tehostumista, kielen oppimista sekä työelämälähtöisyyttä. Tavoitteena on lisätä maahan muuttaneen omaa velvollisuutta ja vastuuta kotoutumisestaan sekä uudistaa kotoutumisjärjestelmä kotoutumiseen kannustavaksi. Lisäksi esityksen tavoitteena on toteuttaa kotoutumisen edistämiseen rahoitukseen kohdistuvia säästötavoitteita vuodesta 2027 alkaen.
Lakimuutosten on tarkoitus tulla voimaan 1.1.2027.
Linkit
https://tem.fi/hanke?tunnus=TEM099:00/2024
Valmistelija/lisätiedot
Tarja Nuotio, aluekehitysjohtaja
Malla Rannikko-Laine, edunvalvontajohtaja
Miika Tiainen, edunvalvonnan erikoissuunnittelija
Esa Högblom, erikoissuunnittelija
etunimi.sukunimi@varsinais-suomi.fi
Ehdotus
Esittelijä
-
Jyri Arponen, maakuntajohtaja, jyri.arponen@varsinais-suomi.fi
Maakuntahallitus päättää merkitä tiedoksi seuraavan lausunnon.
Kotoutumista ja kielitaitoa edistävien koulutusten uudistaminen
Koulutusuudistuksen tavoitteet – kielenoppimisen ja työllistymisen vahvempi yhteys, arvioinnin selkeyttäminen ja koulutuspolkujen sujuvoittaminen – ovat kannatettavia. Niiden toteutuminen edellyttää kuitenkin riittävää resursointia, sillä työvoimaviranomaisten vastuulle siirtyy huomattava uusi asiakasjoukko samaan aikaan, kun esityksellä tavoitellaan säästöjä.
Liitto korostaa, että vahvempi kytkentä työllistymispalveluihin on perusteltua, mutta sen tulee tapahtua sivistykselliset oikeudet turvaten ja tasapainoisesti, jotta koulutuspolut eivät supistu pelkästään työvoimapoliittiseksi ohjausvälineeksi.
Keskeinen huoli on, että kotoutuminen vaikeutuu, mikäli perustaitojen oppimista heikennetään. Luku- ja kirjoitustaito sekä suomen tai ruotsin kielen perustaso ovat kotoutumisen edellytys, ja niiden puutteet hidastavat opiskelua ja työllistymistä.
Luku- ja kirjoitustaidon koulutuksen siirtäminen työvoimakoulutukseksi ja pois perusopetusrakenteista on sivistyksellisesti ongelmallista. Pedagoginen tuki heikkenisi erityisesti niiltä ryhmiltä, joiden kotoutuminen edellyttää vahvaa perustaitojen vahvistamista. Aikuisten perusopetuksen rajaaminen alle 30-vuotiaisiin ei perustu yhdenvertaisiin tai pedagogisiin perusteisiin. Perustaitojen tarve ei lakkaa iän myötä ja alueelliset tiedot osoittavat, että merkittävä osa opiskelijoista on yli 30-vuotiailta.
Osallistumisoikeuden painottaminen työvoimakoulutukseen kotoutumisaikana kaventaisi koulutuspolkujen valintaa ja siirtäisi painopistettä maahanmuuttopoliittiseen ohjaukseen sivistyksellisen tehtävän kustannuksella. Vapaan sivistystyön koulutukset ovat toimineet keskeisenä väylänä niille ryhmille, jotka eivät ole suoraan työllistymiskoulutuksen piirissä.
Muutokset siirtävät kotoutumiskoulutuksen järjestämistä yhä enemmän vapaan sivistystyön toimijoilta yksityisille palveluntuottajille, mikä vähentää alueellista julkista ja kolmannen sektorin koulutuskapasiteettia.
Liitto korostaa, että kielikoulutus ja perustaitoja vahvistavat opinnot tulee turvata iästä riippumatta ja riittävällä ohjauksella ja opetuskapasiteetilla, jotta kotoutuminen etenee tarkoituksenmukaisesti.
Kotoutumisen edistämisen rahoituksen säästöt
Esitetyt säästöt – kuten laskennallisten korvausten lyhentäminen kunnille ja hyvinvointialueille sekä täydentävän ja ehkäisevän toimeentulotuen korvausajan supistukset – kohdistuvat kotoutumisen alkuvaiheeseen, jossa panostus on vaikuttavinta. Toimenpiteet ovat alueellisen toimeenpanon näkökulmasta korkean riskin ratkaisuja.
Jos säästöt heikentävät kielikoulutuksen, perustaitojen opetuksen tai ohjauksen kapasiteettia, seurauksena on katkoksia koulutuspoluissa, pidempiä työllistymisaikoja ja myöhempää palvelutarpeen kasvua. Vapaan sivistystyön koulutuksiin kohdistuvat leikkaukset paikallisesti (mm. Turun alueella) vaarantaisivat jopa satojen opiskelijoiden koulutusmahdollisuudet ja heikentäisivät olemassa olevaa koulutusinfrastruktuuria.
Liitto katsoo, että säästöjen toteutuksessa on turvattava kotoutumisen alkuvaiheen vaikuttavuus. Vaihtoehtoisesti rahoitukseen tulisi liittää vaikuttavuusperusteisia elementtejä (kielitason nousu, siirtymät työ- tai opintopoluille), jotta kunnilla olisi todellinen kannustin turvata koulutuksen laatu ja saatavuus.
Kotoutumisen tavoitteet ja velvoittavuuden lisääminen
Tavoitteiden selkeyttäminen ja kotoutujan vastuun korostaminen voivat lisätä aktiivisuutta, mikäli vastaavat palvelut – kurssipaikat, ohjaus, lastenhoidon järjestelyt, matka- ja tulkkaustuki sekä toimiva aikataulutus – ovat tosiasiallisesti olemassa. Velvoitteiden kiristäminen ilman toimivaa palveluverkkoa voivat kuitenkin johtaa tilanteeseen, jossa kotoutujalle asetetaan vaatimuksia, mutta mahdollisuudet täyttää ne puuttuvat.
Kunnille velvoitteiden kasvu tarkoittaa lisää hallinnollista työtä. Ilman yhteentoimivia tietojärjestelmiä ja riittävää henkilöstöä velvoitteiden tiukentaminen ei lisää vaikuttavuutta, vaan siirtää resursseja varsinaisesta ohjaus- ja opetustyöstä hallinnollisiin tehtäviin.
Alkuvaiheen palveluprosessin muutokset
Prosessien keventäminen ja työnjaon selkeyttäminen voivat vähentää päällekkäisyyksiä, mutta kunnista saadun tiedon mukaan kotoutumissuunnitelman laadinta ja palvelutarpeen arviointi tehdään usein jo nykyisin samanaikaisesti, eikä lisäsäästöjä synny. Kuntien tehtävien vähentäminen jää siten vähäiseksi suhteessa esityksen tavoitteisiin.
Liitto katsoo myös, että monialaisen arvioinnin ja perhekohtaisten tarpeiden tunnistamisen heikentyminen muodostaisi merkittävän riskin: ilman riittävää alkukartoitusta ohjautuminen luku- ja kirjoitustaidon vahvistamiseen, aikuisten perusopetukseen tai muihin palveluihin viivästyy, mikä johtaa pidempiin opiskelu- ja työllistymisaikoihin.
Tekniset täsmennykset – kuten arvioinnin ja testauksen roolien selkeyttäminen sekä viranomaisten väliset tietosiirtymät – ovat myönteisiä, mutta eivät korvaa monialaista otetta tilanteissa, joissa tuen tarve on laaja. Liiton näkemyksen mukaan on varmistettava alueellinen vähimmäistaso alkuvaiheen tunnistamiselle (”kevyt monialainen kartoitus” riskiryhmille) myös silloin, kun velvoitteita kevennetään.
Muut huomiot
Alaikäisenä ilman huoltajaa tulleiden aikuistumisen tuen yläikärajan laskeminen 25 vuodesta 23:een tulee toteuttaa siirtymävaiheen turvatoimin, jotta opiskelu-, asumis- ja palvelupolut eivät katkea haavoittuvassa elämänvaiheessa.
Liitto pitää myönteisenä tiedolla johtamisen vahvistamista: yhdenmukaistetut arviointikäytännöt ja tarkemmat tiedonsaantioikeudet mahdollistavat kielitason edistymisen, opintojen läpäisyn ja työllistymisen seurannan sekä resurssien kohdentamisen vaikuttavasti.
Liitto huomauttaa, että lakimuutokset vaikeuttavat kotoutumisen palveluiden järjestämistä harvaanasutuilla alueilla ja keskittävät maahanmuuttoa entisestään suuriin kaupunkeihin, millä on haitallisia vaikutuksia segregaation ja yhteiskuntaan kiinnittymisen kannalta.
Kuluvalla hallituskaudella kotoutumisen rahoitukseen ja rakenteisiin on tehty useita suuria muutoksia ja leikkauksia, joiden yhteisvaikutuksia on vaikea arvioida. Kunnille asetettujen lisätehtävien toimeenpanoa hankaloittavat lyhyet siirtymäajat ja samanaikaiset resurssivähennykset.
Kokonaisuutena Varsinais-Suomen liitto korostaa tasapainoa sivistyksellisten oikeuksien ja työelämätavoitteiden välillä: kielikoulutus, perustaidot ja riittävä ohjaus on turvattava iästä ja elämäntilanteesta riippumatta, jotta uudistuksen taloudelliset ja yhteiskunnalliset tavoitteet voivat toteutua.