Perustelut
Varsinais-Suomi on yhteyksien rakentaja, joka kiinnittää Suomen länteen.
Joulukuussa 2025 maakuntavaltuustomme hyväksymä maakuntastrategia ja -ohjelma ohjaavat Varsinais-Suomea kohti vahvempaa, kestävämpää ja kilpailukykyisempää tulevaisuutta. Strategia vastaa ilmastonmuutoksen, teknologisen murroksen ja geopoliittisten muutosten tuomiin haasteisiin, mutta hyödyntää samalla niiden avaamat mahdollisuudet vihreään siirtymään, osaamisperusteiseen kasvuun ja huoltovarmuuden vahvistamiseen. Saavutettavuus on strategiamme ydinvoima.
Työllisyysasteen trendikehityksen lasku pysähtyi
Varsinais-Suomen työllisyysasteen trendiluku oli vuoden 2025 viimeisellä neljänneksellä 72,1 %, mikä oli puoli prosenttiyksikköä korkeampi kuin koko maassa. Varsinais-Suomen työllisyysasteen trendikehityksen jo kahden vuoden ajan jatkunut lasku näyttää pysähtyneen viime vuoden lopussa. Myös koko maan työllisyysasteen kehityksen laskussa näkyy hidastumisen merkkejä. Lue lisää aiheesta Lounaistiedon verkkosivuilta.
Varsinais-Suomi vahvoilla kuntien EVP-indeksillä
Kuntien EVP-indeksi on FCG:n ja MDI:n kehittämä mittari, joka tarkastelee alueiden elinvoimaa sekä veto- ja pitovoimaa 20 avainmuuttujan avulla. Tuoreimmassa vuoden 2026 tarkastelussa käy ilmi, että Suomen alueellinen kehitys ei ole tasoittunut 2020-luvulla. Elinvoiman muuttujat ovat heikentyneet useimmilla alueilla, ja rannikon eteläisen Suomen ja Keski- ja Itä-Suomen välisissä kehityseroissa piirtyy selvä alueellinen railo. Korkeimmalle indeksissä sijoittuneet alueet keskittyvät kasvukeskuksiin, niiden kehyskuntiin sekä Pohjois- ja Tunturi-Lappiin. Varsinais-Suomi hyötyy erityisesti Turun seudun vetovoimasta ja vahvoista työmarkkinoista, jotka tukevat maakunnan kilpailukykyä. Parhaiten kokonaisindeksillä pärjäävät kunnat Varsinais-Suomessa ovat Turku (69,4), Kaarina (68,5), Naantali (67,1) ja Raisio (64,1). Lisätietoja EVP-indeksin tuloksista.
Länsiyhteytemme merkitys noteerattiin ja priorisoitiin joulukuussa 2025 sekä Suomessa että Euroopan ministerineuvostossa
Suomen eduskunta osoitti viime joulukuun alussa Väylävirastolle kansallisen määrärahan Helsinki–Turku–Tukholma -kiinteän yhteyden selvityksen käynnistämiseen. EU:n jäsenvaltioiden vastuuministerit tapasivat 15.12. aiheena muun muassa neuvoston kanta tulevaan CEF-ohjelmaan. Erittäin merkittäväksi uutiseksi nousi se, että Euroopan unionin jäsenmaiden edustajat nostivat kokouksessa eurooppalaisen liikennerahoituksen prioriteettilistalle nimenomaan Helsinki–Turku–Tukholma -yhteyden, mikä mahdollistaa EU-rahoituksen hakemisen koko yhteysvälille. CEF-päätösten myötä Suomen Länsiradalle avautui myös väylä EU-rahoitukseen. Kansallisesti merkittävät päätökset tehtiin Länsiradan rakentamisesta, kun osakkaat Espoo, Turku, Salo, Lohja ja Vihti sekä valtio päättivät hankkeen ensimmäisen vaiheen rahoituksesta.
Yhteyksiemme kehittämisen osalta olimme mukana Väyläviraston Kirjalansalmen ja Hessundinsalmen siltahankkeiden valmistujaistilaisuudessa ja tapasimme liikenneministeri Lulu Ranteen. Olemme mukana myös Nordic Railway -selvityksen julkistamistilaisuudessa 27.1. Tukholmassa.
Varsinais-Suomen liiton vuoden 2026 keskeiset tavoitteet
- Kiinteä länsiyhteys: Tukholman aktivoituminen Varsinais-Suomeen sekä jatkuva vuoropuhelu Euroopan komission DG Move:n kanssa. Varsinais-Suomen tavoitteiden edistämien kaikissa kv-verkostoissa. Erityispaino Tukholman alueen toimijoiden yhteistyön aikaansaamisessa ja aktivoinnissa laajasti Varsinais-Suomen toimijoiden, verkostojen, yritysten, organisaatioiden ja tutkimuslaitoisten kanssa.
- Tiivis yhteistyö ja yhteisten etujen ajaminen kasvukolmion maakuntien ja niiden pääkaupunkien kanssa.
- Liikenneratkaisut: Länsirata, paikallisjunat ja tieverkkomme kehittäminen.
- Maakuntastrategian toteutus käyntiin yhdessä verkostojen kanssa ja Varsinais-Suomen kuntien tukeminen sen toteuttamisessa. Erityistavoitteena on saada Varsinais-Suomen päättäjät ja elinkeinoelämä näkyvästi mukaan strategian toteuttamiseen.
- Vihreä siirtymä: Vahva tuki ja vaikuttaminen vihreiden investointien käynnistämiseksi. Infrainvestoinnit ja maakuntakaavan uudistus tukevat ilmasto- ja merialuesuunnittelua.
- Strategisen, mutta konkreettisen yhteistyön käynnistys Kiovan alueen kanssa Ukrainan tukemiseksi ja uudelleenrakentamiseksi.
- Saaristomeren tilan parantaminen konkreettisilla toimilla yhteistyössä eri verkostojen kanssa sekä politiikkaan vaikuttaminen.
- TKI-rahoituksen vahvistaminen ja toimijoiden aktivointi osaamisperusteisen kasvun turvaamiseksi.
- Maakunnan aseman nostaminen EU-rahoituksen kohteena uudella MFF-ohjelmakaudella.
- Pro Varsinais-Suomi -yhteisön toiminnan vakiinnuttaminen Helsingissä maakunnan näkyvyyden ja vaikuttavuuden kiihdyttämiseksi.
- Viestinnän vaikuttavuuden nostaminen eri kanavissa, erityisesti sosiaalisessa mediassa.
Edunvalvonta
Varsinais-Suomen liitto vahvistaa vaikuttamistyötään ja valmistautuu tulevaan hallituskauteen ja EU:n ohjelmakauteen. Käynnissä on hallitusohjelmatavoitteiden päivittäminen ja puolueiden vaaliohjelmiin vaikuttaminen. Vastuualueen toiminnan keskiössä ovat länsiyhteyden edistäminen, viestinnän kehittäminen ja uudet verkkosivut. Kuntapäättäjiä kohdataan maakunnallisella kierroksella, kasvumaakuntien yhteistyötä tiivistetään ja Pro Varsinais-Suomi -toiminta käynnistetään.
Aluekehittäminen
Liitto vaikuttaa EU:n uuden ohjelmakauden 2028-2034 sisällölliseen valmisteluun ja varautuu uuden Central Baltic-ohjelman ohjelmavalmisteluun. Keskeistä toiminnassa on myös aktiivinen vaikuttaminen tulevan aluekehityslainsäädännön uudistukseen. Maakuntastrategian ja -ohjelman toteutus käynnistetään ja sitoutetaan toimijat kehittämisyhteistyöhön. Tuetaan alueen organisaatioiden tutkimus- ja tuotekehitys- ja innovaatiotoimintaa. Panostetaan Ennakointiakatemia 2 laadukkaaseen käynnistämiseen sekä Vakka-Suomen äkillisten rakennemuutoshankkeiden tukemiseen. Valmistellaan Pohjoismaisen saaristoyhteistyön virallisen juridisen statuksen (ETGS) vahvistamista. Käytettävissä olevan EAKR-rahoituksen kautta tuetaan monipuolisesti maakunnan kannalta keskeisiä ja maakuntastrategiaa tukevia kehittämishankkeita. Kansainvälisen verkostoyhteistyön kautta nostetaan esiin alueen kehittämishaasteita ja vaikutetaan liitolle tärkeissä EU-tason asiakokonaisuuksissa.
Aluesuunnittelu
Vuonna 2026 nähtäville asetetaan vaihemaakuntakaavaluonnos (energia ja vesien tila). Turun MAL-alueella laaditaan liikennejärjestelmäsuunnitelma ja kaupunkiseutusuunnitelma. Liitto valmistautuu kokonaismaakuntakaavan päivitykseen, jatkaa merialuesuunnittelun koordinaatiota ja varautuu alueidenkäyttölain uudistukseen sekä tietomallipohjaiseen suunnitteluun. Länsiyhteyden edistäminen jatkuu.
Hallinto
Liitto laajentaa Microsoft 365 Copilotin ja muiden tekoälytyökalujen käyttöä turvallisesti ja kouluttaa henkilöstöä niiden vastuulliseen hyödyntämiseen. Esihenkilötyötä tuetaan Pulssi-kyselyn avulla, työterveyspalvelut aloittavat uuden sopimuskauden ja CaseM-asianhallintajärjestelmä päivitetään versioon 2.0.
Valonia
Valonia päivittää ilmastotiekartan ja kehittää kuntien kanssa päästötyökaluja, kestäviä hankintoja, energiatehokkuutta ja liikkumisratkaisuja. Maakunnan ilmastoriskit arvioidaan ja sopeutumistoimia vahvistetaan yhdessä kuntien ja taloyhtiöiden kanssa. Maa- ja metsätalouden ilmastokestävyyttä edistetään, Saaristomeriohjelman toimeenpanoa jatketaan valuma-alueilla ja luontotyön jatkuvuus varmistetaan sekä yritysyhteistyötä kasvatetaan. Paikallista toimijuutta vahvistetaan muun muassa luonnonhoitoon, kiertotalouteen ja liikennejärjestelmään liittyen.
Lounaistieto
Lounaistieto päivittää strategiansa ja viestintäsuunnitelmansa, vahvistaa brändiään ja osallistuu kansallisiin datan yhteen toimivuuden kehityshankkeisiin. Avoimen tiedon verkostoa kehitetään, järjestetään Aluetietofoorumin 10-vuotisseminaari ja markkinoidaan Dataklubia. Tietopalvelujen tunnettuutta lisätään aktiivisella viestinnällä.
Ehdotus
Esittelijä
-
Jyri Arponen, maakuntajohtaja, jyri.arponen@varsinais-suomi.fi
Maakuntahallitus päättää merkitä ajankohtaisen katsauksen tiedoksi.
Päätös
Maakuntajohtaja Jyri Arponen esitteli asian.
Ehdotus hyväksyttiin.