Perustelut
Tilastokeskus on pyytänyt Varsinais-Suomen liitolta lausuntoa tilastotuotannon muutoksia koskevasta ehdotuksesta. Lausunto pyydetään toimittamaan lausuntopalvelun kautta viimeistään 25.5.2026.
Tilastokeskus toimii tilastolaissa määriteltynä kansallisena tilastoviranomaisena, ja sen tuottama tilastotieto perustuu suurelta osin Euroopan unionin sääntelyyn. Tulevina vuosina EU-asetuksiin perustuvan tilastotuotannon määrä kasvaa merkittävästi muun muassa kansantalouden tilinpidon, ympäristötilinpidon, väestötilastojen sekä energia- ja yritystilastojen osalta. Samanaikaisesti Tilastokeskuksen käytettävissä olevat resurssit vähenevät, mikä edellyttää tilastotuotannon priorisointia ja tuotantotapojen uudistamista.
Lausunto pyydetään Tilastotuotannon muutokset 2027 -muistiosta, jossa on kuvattu budjettirahoitteiseen tilastotuotantoon kohdistuvia mahdollisia muutoksia. Tarkastelun kohteena olevien toimenpiteiden tavoitteena on turvata lakisääteisten ja EU-velvoitteisiin perustuvien tilastojen laadukas tuotanto. Käytännössä tämä tarkoittaa tiettyjen tilastokokonaisuuksien lakkauttamista, tuotannon keskeyttämistä tai julkaistavien tietojen supistamista. Heikennykset kohdistuvat ennen kaikkea kansantalouden ja yritystoiminnan tilastoihin, väestö- ja vaalitilastoihin sekä koulutuksen tilastointiin. Tilastokeskus on jo ennen nyt ehdotettuja heikennyksiä lakkauttanut tai supistanut mm. yritystoimintaa, kansantalouden tuottavuutta ja meriliikennettä koskevaa tilastotuotantoa.
Valmistelija/lisätiedot
Antti Vasanen, tietopalvelupäällikkö
etunimi.sukunimi@varsinais-suomi.fi
Päätösehdotus
Esittelijä
-
Jyri Arponen, maakuntajohtaja, jyri.arponen@varsinais-suomi.fi
Maakuntahallitus päättää antaa Tilastokeskuksen tilastotuotannon muutoksista seuraavan lausunnon.
Tilastokeskus tuottaa Suomessa erittäin laadukasta ja luotettavaa tietoa päätöksenteon tueksi, ja suuri osa tästä tiedosta on avoimesti eri viranomaisten käytössä. Kattava ja avoin tilastotiedon tuottaminen on ensiarvoisen tärkeää tietoperusteisen päätöksenteon mahdollistamiseksi. Luotettava, vertailukelpoinen ja kattava tilastotuotanto on keskeinen osa kansallista aineetonta kriittistä infrastruktuuria, jonka ylläpitoon on kohdennettava riittävät resurssit.
Luotettavalla ja puolueettomalla kansallisella tilastotuotannolla on myös laajempi merkitys kansalaisyhteiskunnan luottamuksen rakentamisessa. Läpinäkyvillä menetelmillä tuotetun yhteisen tietopohjan merkitys on kasvanut entisestään väärän tai tahallisesti harhaanjohtavan informaation levitessä tehokkaasti sosiaalisessa mediassa. Näin ollen kaikkiin tilastotuotannon heikennyksiin tulee suhtautua varauksella. On varmistettava, että yhteiskunnan toiminnasta on jatkossakin luotettava ja monipuolinen tilannekuva.
Tiedontuotannon alueellinen kattavuus on erityisen tärkeää eri ilmiöiden alueiden välisten erojen ymmärtämiseksi. Ilman kattavaa kunta- ja maakuntatason tilastotietoa paikallis- ja aluehallinnon tietopohjainen kehittäminen vaarantuu ja ymmärrys yhteiskunnallisesta kehityksestä tai ympäristön tilasta jää merkittävällä tavalla vaillinaiseksi. Tämän vuoksi on varmistettava, että mahdolliset tilastotuotannon supistukset eivät uhkaa alueittain tuotetun tiedon saatavuutta. Myös olemassa olevien alueellisten tilastotuotteiden aikasarjat tulee säilyttää katkeamattomina.
Taloutta ja globalisaatiota kuvaavien tilastojen heikennykset vaarantavat kattavan kokonaiskuvan tuottamisen maan talouskehityksestä ja etenekin tulevan talouskehityksen ennakoinnin. Lakkautettavaksi esitetyistä tilastoista kansantalouden tuottavuus on tietosisältönä erittäin merkittävä talouden kilpailukykyä ja tulevaa kehityspotentiaalia kuvaava mittari ja teollisuuden uudet tilaukset ennakoi tulevaa talouskehitystä laajasti. Tuotannon suhdannekuvaaja puolestaan auttaa seuraamaan talouden nopeita ja yllättäviä muutoksia, eikä sen julkaisusyklin harventaminen ole siksi perusteltua.
Vaadittavia säästöjä tulisi hakea ennemmin esimerkiksi kokeellisista tilastoista, jotka eivät vielä ole osa vakiintunutta tietopohjaa. Kuitenkin esimerkiksi kokeellinen innovaatiotoiminnan tilinpäätösindikaattori on erinomainen avaus pyrkiä ymmärtämään talouskasvun kannalta kriittisen tärkeän innovaatiotoiminnan rakennetta ja dynamiikkaa. Kokeellisten tilastojen säännönmukaisen lakkautusten sijaan Tilastokeskuksen tulisi arvioida kokeellisten tilastojen vaikuttavuutta ja kehittää yhteiskunnan kannalta merkittävimpiä kokeellisia tilastotuotteita osaksi vakituista tiedontuotantoa.
Yhteiskuntaa ja yhdenvertaisuutta koskevien tilastojen heikennykset ovat huolestuttavimpia muistiossa listatuista säästökohteista. Erityisen hälyttävä on esitys väestöennusteen tuottamisen lakkauttamisesta. Väestöennusteet ovat keskeinen osa yhteiskunnallisen suunnittelun välineistöä ja erittäin tärkeitä alueellisen kehityserojen esiin tuomisessa. Väestöennusteita on viime vuosina tuotettu myös yksityisten yritysten toimesta. Tämä ei vähennä tarvetta julkisesti tuotetuille väestöennusteilla, vaan ennemminkin korostaa väestöennusteiden suurta kysyntää ja tarvetta ennusteiden entistä laajemmalle tuottamiselle. Lakkauttamisen sijaan Tilastokeskuksen tuleekin ottaa kansallinen johtajuus väestöennusteiden tuottamisessa läpinäkyvien kriteerien pohjalta. Väestöennusteiden tuottamisen sykliä tulee nopeuttaa vuosittaiseksi ja väestöennusteesta tulee tuottaa erilaisia skenaarioita Ruotsin ja Norjan tilastoviranomaisten mallin mukaisesti.
Koulutustilastoihin kohdistuvat heikennykset ovat erittäin haitallisia alueellisen koulutustarpeen ennakoinnin ja suunnittelun kannalta. Erityisesti sijoittuminen koulutuksen jälkeen on merkittävä tieto koulutuksen alueellisen vaikuttavuuden sekä koulutuksen ja työmarkkinoiden kohtaannon alueellisen vaihtelun ymmärtämiseksi. Myös koulutukseen hakeutumisen tilasto on ensiarvoisen tärkeä oppilaitosten alueellisen vetovoiman tarkasteluun. Vaalitilastojen julkaisemisen lakkauttaminen on niin ikään erittäin haitallista kansalaisyhteiskunnan ja demokraattisten instituutioiden kattavan tietopohjan kannalta. Vaikka vaalituloksista julkaistaan tietoa myös oikeusministeriön sivuilla, ei kattavaa aikasarjaa eri vaalien tuloksista ole saatavissa kuin Tilastokeskuksen tuottamana.
Tieliikenteen ja ajoneuvokannan tilastointiin kohdistuvat supistukset heikentävät merkittävästi tieliikenteen ympäristötavoitteiden saavuttamisen seurantaa. Tieliikenteen ja ajoneuvokannan käyttövoiman kehitys on merkittävimpiä yksittäisiä tekijöitä alueiden hiilineutraliustavoitteissa. Näiden tilastojen lakkauttaminen vaarantaa tehtyjen toimenpiteiden tehokkaan seurannan ja heikentää ilmastopäästöjen vähentämiseen tähtäävien toimen vaikuttavaa kohdentamista alueilla.