Perustelut
EU-ohjelmarahoituksen ja aluetukikartan uudistaminen
Euroopan komissio on esittänyt vuosille 2028–2034 monivuotista rahoituskehystä, jossa merkittävä osa EU-rahoituksesta kanavoidaan uuden kansallisen ja alueellisen kumppanuussuunnitelman (NRPP, National and Regional Partnership Plan) kautta. Uudessa mallissa jäsenvaltioille annetaan aiempaa enemmän liikkumavaraa varojen kohdentamiseen, mutta vastapainona toimeenpano on vahvasti tulosperusteista. Alue- ja rakennepolitiikan logiikka muuttuu selvästi verrattuna nykyiseen ohjelmakauteen.
Kansallisen ja alueellisen kumppanuussuunnitelman varsinainen valmistelu ei ole vielä käynnistynyt täysipainoisesti. Pääministerin Orpo nimitti maaliskuun puolivälissä hallintorakennetta ja toimeenpanoa valmistelevan työryhmän, jonka toimikausi päättyy toukokuun lopussa. Valtioneuvoston kanslian puheenjohtajuudella toimiva työryhmä koostuu eri ministeriöiden edustajista, eikä siinä ole alueiden edustusta. Maakuntien keskeinen tavoite valmistelussa on varmistaa alueellisen näkökulman riittävä huomioiminen, vaikuttaa vapaasti kohdennettavan rahoituksen painotuksiin ja aluelähtöisyyteen sekä valmistautua uuteen tulos- ja uudistuslähtöiseen toimintamalliin.
Samanaikaisesti myös yritysten investointitukien kohdentamiseen ja niiden suuruuteen vaikuttavaa aluetukikarttaa ollaan uudistamassa. Nykyisistä, muun muassa harvaan asutukseen ja maantieteelliseen sijaintiin pohjautuvista erisuuruisista yritysten investointitukitasoista tulisi luopua. Ne vääristävät yritysten välistä kilpailua. Mikäli alueellisesti kohdennettuja tukiprosentteja käytetään myös jatkossa, tulee korkeammat tukiprosentit mahdollistaa myös Etelä- ja Länsi-Suomen rakennemuutosalueilla. Erikseen pitää huomioida saariston erityisolosuhteet.
Maakuntaliitot ja kasvupolitiikan toteuttaminen tulevalla vaalikaudella
Suomen maakuntajohtajilla on yhteinen näkemys tulevalle vaalikaudelle maakuntaliittojen roolin vahvistamisesta kasvupolitiikan tekijänä. Sen ytimenä on, että hyödynnetään maakuntien alueellinen osaaminen, lähellä yrityksiä, kuntia ja kansalaisia tapahtuva päätöksenteko sekä ketterän yhteistoiminnan mahdollisuudet.
Alla oleva hallitusohjelmakirjaus mahdollistaisi tarpeellisten tarkistusten valmistelun ja toteuttamisen tulevalla vaalikaudella koskien aluekehityslainsäädäntöä sekä toimenpiteitä, joilla voidaan yhdistää valtakunnallinen koordinaatio sekä aluelähtöinen kehittämistyö.
”Vahvistetaan maakuntien liittojen roolia alueellisiin vahvuuksiin perustuvan kasvupolitiikan toteuttajina. Tehostetaan yhteistyötä suhteessa valtioon kehittämällä sopimusmenettelyitä. Varmistetaan maakuntien liitoille tarvittavat välineet ja osaaminen kilpaillun EU-rahoituksen merkittäväksi kasvattamiseksi. Huolehditaan valtakunnallisen ja alueellisen kumppanuussuunnitelman tuloksellisuudesta aluelähtöisellä toimeenpanolla.”
Hallitus esittää eduskunnalle uutta alueidenkäyttölakia
Uusi alueidenkäyttölain tavoitteena on ollut sujuvoittaa kaavoitusta, vahvistaa maanomistajan asemaa ja selkeyttää tuulivoima- ja aurinkovoimarakentamisen sääntöjä. Esityksen mukaan ilmastonmuutos on jatkossa huomioitava entistä paremmin kaavoituksessa. Maakuntakaavan oikeusvaikutuksia on tarkoitus keventää ja tehtävä rajata valtakunnallisesti ja maakunnallisesti merkittäviin asioihin. Lain on tarkoitus tulla voimaan 1.1.2027.
Maakuntien liitot pitävät hyvänä, että lain valmistelun lähtökohtana on suomalaisen suunnittelujärjestelmän perusrakenteen säilyttäminen. Lakiesitys on joltain osin kehittynyt varsin hyvään suuntaan palautteen pohjalta. Esimerkiksi aurinkoenergian kaavoitukseen liittyvä uusi sääntely on tervetullutta ja selkeyttää toimintatapoja. Toisaalta lakiesitys sisältää edelleen merkittäviä haasteita ja sisäisiä ristiriitaisuuksia. Erityisen huolissaan liitot ovat siitä, että lakimuutos
- Ei paranna kaavoituksen sujuvuutta.
- Sevitystaakan kasvaminen rasittaa entisestään julkisen talouden tilannetta.
- Luonnon monimuotoisuuden edistämiseltä viedään merkittävimmät keinot.
Kehysriihen päätösten vaikutukset Varsinais-Suomeen
Pääministeri Orpon hallitus teki 21.–22.4.2026 kehysriihessä linjauksia, joilla pyritään vahvistamaan talouskasvua, työllisyyttä ja huoltovarmuutta sekä pitämään kiinni menokehyksestä. Päätökset sisältävät sekä kohdennettuja kasvua ja työllisyyttä tukevia toimia että kuntatalouteen ja valtionosuuksiin kohdistuvia säästöjä, joilla on vaikutuksia myös Varsinais-Suomen kuntiin. Erityisesti kuntien peruspalvelujen valtionosuuksiin kohdistuva indeksijarrun korotus heikentää kuntatalouden rahoituspohjaa vuonna 2027.
Päätöksiin sisältyi myös useita liikenneinvestointeja eri puolilla Suomea. Liikenteen osalta kehysriihi ei sisältänyt Varsinais-Suomen kannalta uusia merkittäviä päätöksiä. Maakunnan tavoitteena on ollut lähijunaliikenteen käynnistämispäätös vaalikauden loppuun mennessä. Edunvalvontaa jatketaan ja tavoitteena on ehdotusten uudelleenarviointi kevään aikana, mm. lisätalousarvion yhteydessä. Lisäksi hallitus päätti riihessä perusväylänpidon määrärahan pysyvästä alentamisesta kehyskaudella, millä on vaikutuksia liikenneverkon kunnossapitoon ja korjausvelan hallintaan myös Varsinais-Suomessa.
Kehysriihessä tehtiin Varsinais-Suomen kannalta merkittäviä linjauksia myös osaamisen ja työllisyyden osalta. Tutkimus- ja kehittämistoiminnassa hallitus piti kiinni tavoitteesta nostaa valtion TKI-rahoitus 1,2 prosenttiin bruttokansantuotteesta vuoteen 2030 mennessä, mutta jatkossa osa EU-rahoituksesta luetaan osaksi valtion TKI-panostuksia. Tämä vähentää valtion muuta T&K-rahoitusta 20 miljoonalla eurolla ja lisää alueellista ja toimijakohtaista kilpailua TKI-rahoituksesta. Työllisyyden osalta hallitus käynnistää nuorisotyöttömyyden vähentämiseen tähtäävän pilotin korkean nuorisotyöttömyyden kaupungeissa ja suurimpien kaupunkien alueilla vuosina 2026–2027.
Varsinais-Suomen strategian 2040 toteuttamissuunnitelma julkaistu
Varsinais-Suomen strategia 2040+ hyväksyttiin joulukuussa 2026. Strategian vision mukaisesti rakennamme yhdessä maakuntaa, joka on yhteyksien rakentaja ja kiinnittää koko Suomen länteen.
Strategian toteuttamissuunnitelma vuosille 2026–2029 julkaistiin uuden strategiakauden käynnistystilaisuudessa Logomossa, Turussa, huhtikuun lopussa. Toteuttamissuunnitelma tekee näkyväksi strategian toteuttamiseksi tehtävän työn ja työhön osallistuvat organisaatiot ja verkostot. Se toimii myös strategian ohjaus- ja seurantavälineenä.
Varsinais-Suomen strategian 2040+ toteuttamissuunnitelma esittelee nimensä mukaisesti strategiatyöhön osallistuvien noin 20 maakunnallisen verkoston toimet strategian vision ja tavoitteiden toteuttamiseksi. Lisäksi se sisältää aivan uutena osiona listan lähes 70 organisaatiosta, jotka omin sanoin ovat tunnistaneet juuri heille oleelliset strategian teemat, oman roolinsa niiden toteutuksessa sekä itselleen sopivat toteutuksen keinot. Tähän strategian julkilausumaan on mahdollista liittyä myös myöhemmin ohjelmakauden aikana. Toteuttamissuunnitelman toteutumista arvioidaan ja päivitetään säännöllisesti Varsinais-Suomen kehittäjäfoorumin verkostojen toimesta. Varsinais-Suomen strategian 2040, sen toteuttamissuunnitelman sekä julkilausumat löytyvät Varsinais-Suomen liiton verkkosivuilta.
Varsinais-Suomen työllisyyskehitys jatkuu sitkeän alavireisenä
Varsinais-Suomen työllisyysasteen trendiluku oli vuoden ensimmäisellä neljänneksellä 71,5 %. Vielä viime vuoden lopulla näytti siltä, että työllisyysasteen laskun pohja olisi saavutettu, mutta uusimpien lukujen valossa työllisyyskehitys jatkuu sitkeän alavireisenä. Lue tarkempi analyysi Lounaistiedon sivuilla: lounaistieto.fi/tyollisyyskehitys-jatkuu-sitkean-alavireisena
Päätösehdotus
Esittelijä
-
Jyri Arponen, maakuntajohtaja, jyri.arponen@varsinais-suomi.fi
Maakuntahallitus päättää merkitä ajankohtaisen katsauksen tiedoksi.