Maakuntahallitus, kokous 18.5.2026

Esityslista on tarkastamaton

§ 84 Lausunto perustuslain ja vaalilain muutoksesta

VSLDno-2026-197

Perustelut

Oikeusministeriössä on käynnissä parlamentaarinen valmistelu perustuslain ja vaalilain muuttamiseksi vaalialueita koskevan mallin mahdollistamiseksi. Valmistelu perustuu puoluesihteereistä koostuneen parlamentaarisen vaalialuetyöryhmän loppuraporttiin (23.1.2025). Työryhmän työ toteutti Petteri Orpon hallituksen hallitusohjelmakirjausta vaalijärjestelmän suhteellisuuden parantamisesta ja sen pohjalta on linjattu lainsäädäntöhankkeen käynnistämisestä. 

Valmistelussa tarkasteltava vaalialuemalli perustuu siihen, että eduskuntavaaleissa vaalipiiri, josta valitaan alle kahdeksan kansanedustajaa, muodostaisi vuoden 2031 vaaleista eteenpäin jatkossa vaalialueen toisen vaalipiirin kanssa. Vaalilakiin säädettäisiin etukäteen vaalialueiden muodostumisperiaatteet kaikkien vaalipiirien osalta, vaikka vaalialueen käyttöönotto olisi useimpien vaalipiirien kohdalla epätodennäköistä. Ehdokasasettelu säilyisi vaalipiirikohtaisena ja äänestäminen kohdistuisi oman vaalipiirin ehdokkaisiin, mutta vaalialueen sisällä annetut äänet vaikuttaisivat koko vaalialueen tulokseen. 

Lakimuutosten valmistelun tueksi valtioneuvosto on asettanut parlamentaarisen ohjausryhmän, jonka tehtävänä on linjata vaalialueiden muodostamisen periaatteita ministeriön virkamiestyöryhmälle. Parlamentaarinen ohjausryhmä esitti 14.4.2026 pyynnön osalle maakuntien liitoista tulla kuultavaksi vaalialueiden muodostamista koskevista periaatteista ohjausryhmän kokoukseen 23.4.2026. Lisäksi liittoja pyydettiin toimittamaan asiasta kokouksen yhteydessä kirjallinen asiantuntijalausunto. 

Varsinais-Suomen liitto osallistui kuulemiseen ja on antanut ohjausryhmälle asiantuntijalausunnon, jossa on tarkasteltu vaalialuemallia yleisten periaatteiden ja jatkovalmistelussa huomioon otettavien näkökulmien tasolla. Lausunnossa on lähdetty siitä, että Varsinais-Suomen vaalipiiri ei nykytilanteessa ole välittömästi vaalialuemallin kohteena, minkä vuoksi liitto ei ole ottanut kantaa yksittäisten vaihtoehtoisten vaalialueratkaisujen paremmuuteen, vaan on painottanut valmistelun reunaehtoja sekä vaalijärjestelmän ymmärrettävyyttä ja legitimiteettiä. Parlamentaarisen ohjausryhmän kuulemisten perusteella ohjausryhmä antoi maakuntien liitoille mahdollisuuden täydentää jo annettuja kannanottoja 14.5.2026 mennessä. 

Lausunnossa pyydettiin vastaamaan seuraaviin kysymyksiin: 

1a) Alla on esitetty vaihtoehdot A, B ja C, siitä miten vaalipiirit voisivat muodostaa keskenään vaalialueita. Mikä olisi näistä nähdäksenne paras vaihtoehto?  

1b) Perustelunne vaihtoehdolle  

2) Onko teillä muuta lausuttavaa valmisteilla olevasta vaalialuemenetelmästä, jota valmistellaan parlamentaarisen vaalialuetyöryhmän linjausten mukaisena? 

Vaalialueiden muodostumiseen esitetyt vaihtoehdot Varsinais-Suomen osalta on esitelty alla. 

Vaihtoehto A  
Varsinais-Suomen ja Satakunnan vaalipiirin muodostama vaalialue  

Vaihtoehto B  
Varsinais-Suomen ja Hämeen vaalipiirien muodostama vaalialue  

Vaihtoehto C  
Varsinais-Suomen ja Pirkanmaan vaalipiirien muodostama vaalialue  

 

 

Valmistelija/lisätiedot
Malla Rannikko-Laine, edunvalvontajohtaja
Miika Tiainen, erikoissuunnittelija
etunimi.sukunimi@varsinais-suomi.fi

Päätösehdotus

Esittelijä

  • Jyri Arponen, maakuntajohtaja, jyri.arponen@varsinais-suomi.fi

Maakuntahallitus päättää merkitä tiedoksi seuraavan asiantuntijalausuntona 23.4.2026 annetun lausunnon: 

Yleistä 

Varsinais-Suomen vaalipiiri ei nykytilanteessa kuulu niihin vaalipiireihin, joihin vaalialuemalli välittömästi kohdistuisi, eikä Varsinais-Suomen liitto antanut lausuntoa parlamentaarisen vaalialuetyöryhmän loppuraportista. Tästä syystä liiton lausunto keskittyy mallin yleisiin periaatteisiin sekä siihen, millaisia näkökulmia Varsinais-Suomen näkökulmasta tulisi ottaa huomioon jatkovalmistelussa. 

 

Vastaus kysymykseen 1a (vaihtoehtojen A, B tai C paremmuus) 

Varsinais-Suomen liitto ei näe tarkoituksenmukaiseksi ottaa kantaa yksittäisen vaihtoehdon (A, B tai C) paremmuuteen. 

Kaikki esitetyt vaihtoehdot ovat Varsinais-Suomen näkökulmasta luonteeltaan hypoteettisia, koska vaalialue muodostuisi vasta tilanteessa, jossa joko Varsinais-Suomen vaalipiirin tai jonkin ympäröivän vaalipiirin edustajamäärä laskisi alle kahdeksan. 

Vaihtoehtojen vertaileminen edellyttäisi alueilla valmistelua, jota nykyinen menettely ja aikataulu eivät mahdollista. Tämän vuoksi liitto pitää tärkeänä, että vaalialueiden muodostamisen periaatteista ja vaikutuksista käydään varsinainen osallistava valmistelu ennen ratkaisujen lopullista lukitsemista. 

 

Vastaus kysymykseen 1b (perustelut kannalle) 

Vaikka Varsinais-Suomen liitto ei ota kantaa vaihtoehtojen keskinäiseen paremmuusjärjestykseen, liitto katsoo, että jos vaalialueiden muodostamiseen päädytään, tulisi siinä yleisesti huomioida alueiden väliset työssäkäynti-, asiointi- ja palveluyhteydet. Asiointisuuntien huomiointi tekee mallista uskottavamman kansalaisten silmissä. 

Ehdokasasettelun vaalipiirikohtaisuus ja äänestäminen oman vaalipiirin ehdokkaista on keskeistä alueellisen edustavuuden näkökulmasta ja sitä tulee pitää myös jatkovalmistelussa lähtökohtana. Lisäksi mahdollisten vaalialueiden olla etukäteen selkeästi määriteltyjä, eikä perustua yksittäisiin ratkaisuihin yksittäisten vaalien yhteydessä, jotta vaalipiirit ja -alueet muodostavat keskenään harkitun kokonaisuuden. 

 

Vastaus kysymykseen 2 (muuta lausuttavaa vaalialuemenetelmän valmisteluun) 

Varsinais-Suomen liitto pitää tärkeänä, että vaalijärjestelmän kehittämisessä tarkastellaan rinnakkain poliittisen suhteellisuuden toteutumista, alueellista edustavuutta sekä äänestäjien ja ehdokkaiden näkökulmasta järjestelmän ymmärrettävyyttä ja legitimiteettiä. 

Varsinais-Suomen liitto korostaa, että vaalijärjestelmän uudistamisen on oltava kansalaisten näkökulmasta mahdollisimman selkeää ja ymmärrettävää. Vaalialuemalli, jossa kahden vaalipiirin äänet lasketaan yhteen ja tulos tämän jälkeen suhteutetaan takaisin vaalipiireihin, monimutkaistaa vaalien tuloslaskentaa ja voi heikentää äänestäjien käsitystä oman äänen vaikutuksesta. Jos järjestelmä ei ole kansalaiselle läpinäkyvä, myös uudistuksen legitimiteetti jää hauraaksi. Liitto pitää vältettävänä tilannetta, jossa Suomeen vakiintuu kahdenlainen vaalituloksen määräytymistapa. 

Jos vaalialueiden jatkovalmisteluun kuitenkin päädytään, Varsinais-Suomen liitto esittää, että vaalialueiden määräytymisen perustelut avataan läpinäkyvästi ja että niiden toiminnalliset ja demokraattiset vaikutukset arvioidaan huolellisesti.  

Lisäksi liitto katsoo, että mallin jatkovalmistelu edellyttää laajempaa julkista keskustelua ja erityisesti vuoropuhelua niiden vaalipiirien kesken, joiden osalta vaalialueiden muotoutumisessa on tosiasiallista liikkumavaraa, eli useita vaihtoehtoisia suuntia. Alueiden keskinäisen keskustelun mahdollistaminen ja näkökulmien huomioon ottaminen on edellytys päätösten hyväksyttävyydelle.