Perustelut
Oikaisuvaatimusoikeus ja määräaika
Kuntalain 137 §:n mukaan oikaisuvaatimuksen saa tehdä se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen) sekä kunnan jäsen. Kuntalain 138 §:n mukaan oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.
Sähköisestä asioinnista viranomaistoiminnassa annetun lain 19 §:n mukaan tavallista sähköistä tiedoksiantoa noudattaen asiakirja katsotaan annetun tiedoksi kolmantena päivänä viestin lähettämisestä, jollei muuta näytetä.
Päätös on annettu oikaisuvaatimuksen tekijälle tiedoksi sähköpostitse 19.12.2024 ja oikaisuvaatimus on saapunut Varsinais-Suomen liiton kirjaamoon 31.12.2024. Oikaisuvaatimuksen tekijä on asiassa asianosainen ja oikaisuvaatimus on tehty määräajassa. Oikaisuvaatimus otetaan näin ollen tutkittavaksi.
Tausta
Varsinais-Suomen maakuntahallitus päätti 21.10.2024 § 155 julistaa edunvalvontajohtajan viran haettavaksi. Ilmoitus julkaistiin Varsinais-Suomen liiton nettisivuilla, Turun sanomissa, Åbo Underrättelserissä ja Helsingin sanomissa. Virka oli haettavissa ajalla 21.10.2024–12.11.2024.
Virkaa hakeneiden hakemukset ja ansioluettelot toimitettiin maakuntahallituksen jäsenille sähköpostitse. Maakuntahallitukselle varattiin 13.11.2024 tilaisuus keskustella hakemuksista Teams-yhteydellä. Keskustelun päätteeksi maakuntajohtaja nimesi haastatteluun ensi vaiheessa kolme hakijaa. Haastateltavien valinnassa painotettiin toimintaympäristön tuntemusta, maakunnan edunvalvontaan liittyvää työkokemusta ja perehtyneisyyttä sekä johtamis- ja yhteistyötaitoja. Haastattelut pidettiin 25.11.2024. Hakemusten ja haastattelujen perusteella maakuntajohtaja päätti edellä mainituilla kriteereillä esittää maakuntahallitukselle, että vt. edunvalvontajohtaja Malla Rannikko-Laine valitaan soveltuvimpana hakijana edunvalvontajohtajan virkaan.
Maakuntahallitus valitsi kokonaisarvioinnin ja äänestyksen perusteella äänin 10-9 virkaan 16.12.2024 § 184 vt. edunvalvontajohtaja Malla Rannikko-Laineen (jäljempänä valittu hakija). Maakuntahallituksen päätöksestä on 31.12.2024 vastaanotettu nyt käsiteltävä Timo Kauniston (jäljempänä oikaisuvaatimuksen tekijä) oikaisuvaatimus.
Oikaisuvaatimuksen keskeinen sisältö
Oikaisuvaatimuksen tekijä vaatii, että maakuntahallituksen päätös 16.12.2024 § 184 edunvalvontajohtajan viran täyttämisestä kumotaan ja asia palautetaan uudelleen valmisteltavaksi.
Oikaisuvaatimuksen mukaan virkaan on valittu hakija, jota ei ole pidettävä siihen ansioituneimpana perustuslain virkavalintaperusteiden perusteella. Oikaisuvaatimuksen tekijä katsoo itse olevansa ansioituneempi täytettävänä olleeseen virkaan niin taidon, kyvyn kuin koetellun kansalaiskunnon valossa. Oikaisuvaatimuksen tekijällä kerrotaan olevan valittua hakijaa selvästi enemmän käytännön kokemusta viran vastuualueeseen kuuluvista tehtävissä. Myös johtamiskokemuksen sekä kunnallishallinnon ja toimintaympäristön tuntemuksen sekä johtamis- ja yhteistyötaitojen arvioidaan selvästi parempina ylittävän valitun hakijan vastaavat. Oikaisuvaatimuksen tekijän mukaan hän on täyttänyt parhaiten viran kelpoisuusvaatimukset ja virkavalinnalle asetetut valintakriteerit ja hänellä on ollut parhaat edellytykset hoitaa virkaa menestyksekkäästi. Muutoksenhakijan mukaan hänen ansioitaan ei ole hakumenettelyssä arvioitu objektiivisesti. Oikaisuvaatimuksessa ilmaistun käsityksen mukaan kaikkia ansioita ei ylipäänsä ole huomioitu virkaa täytettäessä, vaan oikaisuvaatimuksen tekijä katsoo tulleensa syrjäytetyksi häntä vähemmän ansioituneen hakijan tieltä poliittisin perustein. Samalla oikaisuvaatimuksen tekijää väitetään kohdellun eriarvoisesti hänen ikänsä ja sukupuolensa perusteella.
Oikaisuvaatimuksessa pohditaan, onko Rannikko-Laineen määrääminen virkaa tekeväksi ollut tarkoitushakuinen päätös.
Oikaisuvaatimus on kokonaisuudessaan tämän päätösesityksen liitteenä.
Asian oikeudellinen arviointi
Oikaisuvaatimuksessa viitataan kunnan ja hyvinvointialueen viranhaltijasta annetun lain (304/2003, KvhL) 5 §:ään, jonka mukaan virkasuhteeseen ottamisen yleisistä perusteista säädetään perustuslaissa. Edelleen perustuslain (731/1999, PL) 125 §:n 2 momentin mukaan yleiset nimitysperusteet julkisiin virkoihin ovat taito, kyky ja koeteltu kansalaiskunto.
Hallintolain (434/2003) 45 §:n 2 momentin 2 kohdan mukaan päätöksen perustelut voidaan jättää esittämättä, jos päätös koskee kunnallisen monijäsenisen toimielimen toimittamaa vaalia. Virkavaalin perusluonteen vuoksi päätöksentekotilanteessa on usein mahdotonta esittää kaikkia valinnan perusteluja ja monijäsenisten toimielinten antamat virkavaalipäätökset voidaankin perustella vasta oikaisuvaatimukseen annettavassa ratkaisussa (HE 72/2002 vp, s. 101).
Virkavaalia koskevaa perusteluvelvollisuuden poikkeusta sovelletaan myös tilanteisiin, joissa virkavalinnan lopputulos on pohjaesityksen mukainen. Päätösperusteiden täsmentäminen on siis monijäsenisen toimielimen päätöksenteossa sallittua vielä oikaisuvaatimusvaiheessa. Oikaisuvaatimukseen annettavan päätösesityksen perusteluihin usein täydennetäänkin ansiovertailua sekä päätöksen perusteluja (mm. Henkilöstövalinnan perusteleminen, Kuntaliitto 2022, s. 7–9).
Nyt arvioitavassa oikaisuvaatimuksessa katsotaan, että sen tekijä olisi valittua hakijaa ansioituneempi täytettävänä olleeseen virkaan niin taidon, kyvyn kuin koetellun kansalaiskunnon nojalla. Perustuslain 125 §:n 2 momentti edellyttää hakijoiden ansioiden vertailua. Käytännössä koulutuksen ja työkokemuksen ohella tulevat arvioitaviksi viran hoitamisen kannalta merkitykselliset henkilökohtaiset ominaisuudet. Harkinnan perusteella valitaan ansioitunein hakija. Kunnan ja hyvinvointialueen viranhaltijasta annetun lain (304/2003, KvhL) 6 §:n 1 momentin mukaan perustuslain yleisten nimitysperusteiden lisäksi virkasuhteeseen otettavalla on oltava erikseen säädetty taikka kunnan tai hyvinvointialueen päättämä erityinen kelpoisuus.
Varsinais-Suomen liiton hallintosäännön 36 §:ssä todetaan, että vastuualuejohtajilta vaaditaan tehtävään soveltuva ylempi korkeakoulututkinto ja käytännön kokemus vastuualueen toimialaan kuuluvissa tehtävissä sekä johtamiskokemusta. Kelpoisuusehdot todettiin myös maakuntahallituksen viran haettavaksi julistamista koskevassa päätöksessä 21.10.2024 § 155. Sekä valitun hakijan että oikaisuvaatimuksen tekijän voitiin todeta täyttävän kelpoisuusvaatimukset. Kelpoisuusvaatimusten ohella vertailuperusteiksi esitettiin hakuilmoituksessa seuraavaa: “Maakunnan kaksikielisyydestä ja kansainvälisistä suhteista johtuen arvostamme hyvää molempien kotimaisten kielten suullista ja kirjallista taitoa. Hyvä englannin kielen suullinen ja kirjallinen taito katsotaan eduksi. Lisäksi arvostetaan kunnallishallinnon ja toimintaympäristön laaja-alaista tuntemusta sekä johtamis- ja yhteistyötaitoja.’’ Edunvalvonnan ja kuntapalveluiden vastuualueen toimiala ja vaikuttamistyön kärjet nivoutuvat liiton laajaan toimialaan ja maakuntahallituksen määrittelemiin tavoitteisiin.
Oikaisuvaatimuksen tekijä kokee, ettei vertailussa ole huomioitu hänen kaikkia ansioitaan virkaa täytettäessä. Maakuntahallitus toteaa, että hakijoita ja heidän kaikkia ansioitaan on arvioitu suhteessa hakuilmoituksessa esitettyihin kriteereihin. Oikaisuvaatimuksen tekijä ja valittu hakija ovat täyttäneet edellytyksen soveltuvasta ylemmästä korkeakoulututkinnosta sekä riittävästä kokemuksesta vastuualueen toiminnasta.
Ansiovertailussa käytännön edunvalvonnasta todettiin seuraavaa:
Kauniston ansiokas ja monipuolinen kokemus eri luottamustehtävissä, työkokemus kansanedustajana vuosina 2007–2011 sekä nyt Agronomiliiton toiminnanjohtajana kattaa edunvalvonnan vastuualueen tehtävistä merkittävän, mutta Rannikko-Laineen työkokemusta kapeamman sektorin. Rannikko-Laineen työkokemus edunvalvonnasta on Varsinais-Suomen liiton kärkiteemojen osalta konkreettista, ajankohtaista ja vastuualueen toimialan koko laajuudeltaan kattavaa. Rannikko-Laine on työskennellyt Varsinais-Suomen liiton edunvalvonnan ja kuntapalveluiden vastuualueella 8 vuotta ja 4 kuukautta ja hän on aloittanut edunvalvontajohtajan viransijaisena 1.9.2023. Rannikko-Laineella on kokemusta eduskuntatyöskentelystä kansanedustajien avustajana vuosina 2010–2015 sekä kokemusta kunnallisista luottamustehtävistä Turussa ja Kaarinassa.
Edunvalvontajohtajan tehtäviin kuuluu paljon itsenäistä vaikuttamistyön suunnittelua ja toteuttamista, päätöksenteon taustamateriaalien etsimistä, kokoamista ja tuottamista sekä päätösvaihtoehtojen luonnostelua ja vertailua. Kaunistolla on tällaista kokemusta mm. toimittajan ja tiedottajan työstä. Taustatietojen etsimistä ja työstämistä liittyy myös moniin luottamustoimiin, mutta työnjaollisesti rooli päätöksentekijänä on yleensä erilainen. Rannikko-Laineen työkokemus on näiltä osin nyt haettavana olevan viran kannalta olennaisempaa.
Vastuualueen toimialaan kuuluvista kuntapalveluista todettiin seuraavaa:
Varsinais-Suomen liiton kuntapalveluihin kuuluu mm. alueellinen tietopalvelu Lounaistieto, säännölliset kuntajohtajakokoukset, kuntien tukeminen edunvalvonnassa ja kuntakierrokset alueen kunnissa. Kauniston kokemus kunnallisista ja maakunnallisista luottamustehtävistä tuo hänelle hyvän näkemyksen ja kyvyn tunnistaa kuntien tarpeita. Vt. edunvalvontajohtajana Rannikko-Laine on johtanut virkavastuullisena kunnille tietopalveluja tuottavaa Lounaistietoa. Rannikko-Laine on päävastuussa kerran kuukaudessa maakunnan ajankohtaisasioita käsittelevän kuntajohtajakokouksen asioiden taustoittamisesta ja kokouksen järjestämisestä alueen 27 kuntajohtajalle. Rannikko-Laineen työkokemus vastuualueen tehtäviin kuuluvista kuntapalveluiden järjestämisestä on Kauniston työkokemusta konkreettisempi suhteessa haettavana olleeseen virkaan.
Johtamiskokemuksen arvioinnissa todettiin, että Rannikko-Laine on toiminut edunvalvonnan vastuualueen kuuden työntekijän esihenkilönä 1.9.2023 alkaen. Kaunisto on toiminut Agronomiliitossa seitsemän työntekijän esihenkilönä vuodesta 2022 alkaen. Kauniston kokemus johtamis- ja esihenkilötyöstä on jonkin verran Rannikko-Laineen kokemusta pidempi.
Hakijoiden henkilökohtaisen soveltuvuuden arvioinnissa avainasemassa olivat haastattelut. Haastattelut ovat osa hakijoista tehtävää kokonaisarviota ja virkasuhteeseen ottamista koskevan päätöksen valmistelua.
Kunnallishallinnon ja toimintaympäristön tuntemuksen osalta todettiin seuraavaa:
Sekä Kaunistolla että Rannikko-Laineella on ollut kunnallisia luottamustehtäviä useammassa kaupungissa. Molemmat tuntevat päätöksentekoprosessit lisäksi eduskunnasta ja maakunnan liitosta. Sekä Kaunisto että Rannikko-Laine tuntevat erinomaisesti kunnallishallintoa ja kuntien toimintaa ohjaavia tekijöitä.
Rannikko-Laineen viimeaikainen työkokemus Varsinais-Suomen liitossa on syventänyt hänen osaamistaan ja ajankohtaista toimintaympäristön tuntemustaan Varsinais-Suomessa ja liiton edunvalvonnan teemoissa. Vastuualueen resurssivajeesta huolimatta viimeisen 1,5 vuoden aikana Rannikko-Laine on onnistunut kiitettävästi edistämään monia edunvalvonnan tavoitteita, kuten esimerkiksi Turun Lentokentän ympärivuorokautisen aukiolon rahoitusta, liikennehankkeita ja Saaristomeri-työtä. Rannikko-Laine on saanut kiitosta työstään yhteistyökumppaneilta.
Yhteistyöverkostojen ja kontaktien osalta Kaunisto kertoi parhaiden kontaktiensa Helsingissä olevan maa- ja metsätalousministeriöön ja korosti laajoja verkostojaan erityisesti Suomen Keskustan päättäjiin ja vaikuttajiin. Työ toimittajana, kolumnistina ja päättäjänä on tuonut toimivat suhteet mediaan.
Rannikko-Laine korosti verkostojaan poliittisiin päättäjiin koko puoluekartalla sekä hyviä yhteistyösuhteita myös valmisteleviin viranhaltijoihin. Rannikko-Laineella on toimivat mediasuhteet Turussa ja hän kertoi työssään palvelevansa mediaa mm. taustoittamalla edunvalvonnan tärkeitä aiheita.
Kaunistolla ja Rannikko-Laineella on työ- ja luottamustehtäviensä puolesta näyttöä hyvistä yhteistyötaidoista ja laajat verkostot. Edunvalvontajohtajan tehtävän kannalta Rannikko-Laineen verkostot ovat ajantasaiset ja ulottuvat paitsi laajasti koko puoluekenttään, myös suoraan asioita valmisteleviin tahoihin. Tehtävän edellyttämän yhteistyön kannalta Rannikko-Laineen verkostoja voi pitää osuvampina edunvalvontajohtajan tehtävän menestyksellisen hoitamisen kannalta.
Johtamis- ja yhteistyötaitojen vertailusta todettiin seuraavaa:
Haastattelun ja hakemuksen perusteella Kaunisto on työskentelytavaltaan vastuuntuntoinen, itsenäinen, mutta kuitenkin tiimipelaaja. Kaunisto kertoi onnistuneensa mm. aiemmin kriisiytyneen peruskunnostusprojektin vakauttamisessa ja toimintaa uudistavan strategiatyön aloittamisessa.
Haastattelussa ja hakemuksessa Rannikko-Laine toi Kaunistoa enemmän esiin työtä esihenkilönä ja johtajana. Esihenkilönä hän kuvasi työtapansa olevan keskusteluttava, motivoiva ja mm. mikromanagerointia välttävä. Johtamisessa hän piti tärkeänä rakentavaa ja eteenpäin vievää yhteistyötä. Hakemuksessa Rannikko-Laine kertoi nauttivansa esihenkilötyön kehittämisestä ja kertoi olevansa esihenkilönä valmentava, kuunteleva, kannustava ja panostavansa työyhteisön hyvinvointiin.
Hakemuksessa ja haastattelussa hakijat luonnehtivat itse itseään. Virkavalintaa tekevät arvioivat esiin tuotuja asioita ja niiden merkitystä. Hakijan luonnehtiessa mm. työtapaansa ja vahvuuksiaan, huomionarvoista on se, miten hakija mieltää haettavan tehtävän kokonaisuutena. Rannikko-Laineen haastattelussa antamat vastaukset osoittavat hänen oivaltaneen esihenkilötyön olennaisuuden tehtävässä. Rannikko-Laine suorittaa parhaillaan 180 osaamispisteen Julkishallinto, johtaminen ja yritysjohtaminen erikoisammattitutkintoa. Johtamisen opinnot osoittavat vahvaa halua kehittyä esihenkilötyössä ja johtamistaidoissa. Hakemuksen ja haastattelun perusteella Rannikko-Laine tuo selkeämmin esiin motivaationsa ja sitoutuneisuutensa johtamis- ja esihenkilötyön kehittämiseen.
Yhteenveto
Virkahaussa ja valintapäätöksessä korostettiin käytännön kokemusta edunvalvonnan ja kuntapalvelujen vastuualueen tehtävistä sekä kunnallishallinnon ja toimintaympäristön laaja-alaista tuntemusta. Käytännön edunvalvontatyössä toimivat verkostot ja laajat kontaktit sekä päätöksentekijöihin että valmistelutyötä tekeviin ovat ensiarvoisen tärkeitä. Henkilökohtaisina ominaisuuksina korostettiin esihenkilöroolin tunnistamista tehtävässä sekä motivaatiota työyhteisön kehittämiseen.
Päätöksentekijällä on laaja harkintavalta painottaa yhtäkin kelpoisuusvaatimusta ja jättää huomiotta jokin muu vaatimus haastatteluiden ja ansiovertailuun perustuvan kokonaisarvion perusteella (Kuntaliitto 2022, s. 7). Kunhan hakijoiden henkilökohtaista soveltuvuutta on tosiasiallisesti selvitetty, henkilökohtaisten ominaisuuksien painottaminen muiden kelpoisuusvaatimusten ohella ei itsessään viittaa hakijoiden syrjintään tai hakumenettelyn puolueellisuuteen. Esimerkiksi korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisukäytännön mukaan hakijan viran hoitamisen kannalta merkitykselliset henkilökohtaiset ominaisuudet voivat olla ratkaisevassa asemassa. Muiden ohella tapauksissa KHO 2005:44 katsottiin olevan sallittua painottaa vertailussa hakijan henkilökohtaisia ominaisuuksia kokemusta arvokkaammiksi (ks. myös Kuntaliitto 2022 s. 11). Edelleen ratkaisussa KHO 25.3.2008/615 todettiin, että ‘’kun otetaan huomioon Suomen perustuslain 125 §:n 2 momentin mainitsemat yleiset nimitysperusteet, ratkaisevaa ei ole kertyneen virka- tai työuran pituus, vaan huomiota on kiinnitettävä tehtävien aiempaan hoitamiseen ja muihin ansioihin kokonaisuudessaan. ‘’ Oikeuskäytännössä on yleensäkin korostunut ajatus siitä, että valintaperusteita voidaan painottaa nimenomaan hakuilmoituksessa ilmaistujen kriteerien perusteella ja niitä soveltaen.
Hakuilmoituksen yhtenä keskeisenä arvostettavana ominaisuutena on nostettu esille kunnallishallinnon ja toimintaympäristön laaja-alainen tuntemus. Tässä yhteydessä ei voida sivuuttaa Rannikko-Laineen käytännön kokemusta edunvalvonnan vastuualueen toimialasta ja toimintaympäristön tuntemusta. Rannikko-Laineen työkokemus vastaa laatunsa puolesta nimenomaan hakuilmoituksessa arvostettavaksi kerrottua kriteeriä. Valitulla hakijalla on relevanttia johtamiskokemusta nimenomaan suurikokoisesta liittomuotoisesta kuntayhtymästä. Rannikko-Laine on työssään osoittanut olevansa aikaansaava ja tuloksellinen myös johtamisen ja yleisen tehokkuuden näkökulmasta ja saanut hyvää palautetta yhteistyökumppaneilta.
Lisäksi oikeuskäytännössä on omaksuttu tulkintalinja, jonka perusteella hakijan työkokemus voidaan suhteuttaa hakijan ikään (esim. KHO 2005:44). Työkokemuksen arviointi ei siten ole puhtaan matemaattista vaan se voi sisältää tapauskohtaista, perusteltua liikkumavaraa. Vaikka hakija on muutoksenhakijaa nuorempi, ei sen perusteella voida todeta, että valitun hakijan relevantti työkokemus olisi sisällöltään tai luonteeltaan muutoksenhakijaa vähäisempää. Valitun hakijan työhistoria osoittaa hänellä olevan juuri kyseisen tehtävän kannalta oleellista kokemus- ja osaamispohjaa.
Oikaisuvaatimuksen tekijä kokee, ettei ansiovertailua ole tehty tasapuolisesti ja että hänen kaikkia ansioitaan ei ole huomioitu päätöksenteossa. Lisäksi hän katsoo, että hänet on syrjäytetty poliittisin perustein ja samalla häntä on kohdeltu eriarvoisesti iän ja sukupuolen perusteella.
Virkavalintapäätöksessään maakuntahallituksen enemmistö katsoi esittelijän ehdotuksen mukaisesti, että virkaan valitulla henkilöllä oli parhaat edellytykset toimia tehtävässä huomioiden viranhoidon kannalta keskeiset vaatimukset sekä hakuilmoituksessa määritellyt arvostettavat kriteerit. Maakuntahallitus katsoo edelleen tehneensä virkavalinnan lainmukaisesti kokonaisarvioinnin perusteella käyttäen oikeuttaan painottaa viran hoitamisen kannalta merkityksellistä käytännön kokemusta edunvalvonnan vastuualueen toimialaan kuuluvista tehtävistä, toimintaympäristön tuntemusta ja henkilökohtaisina ominaisuuksina yhteistyö- ja johtamistaitoja. Maakuntahallitus myös toteaa, että kärkihakijoiden ominaisuuksia voidaan painottaa tarkoitushakuisesti pitäen silmällä viranhoidon kannalta keskeisiksi määritettyjä kriteerejä. Oikeuskäytännössäkin tunnustettu harkintavallan liikkumavara on perusteltavissa kunnallisella itsehallinnolla. Tarkoituksena on löytää perustuslain virkavalintaperusteiden valossa ansioitunein hakija tehtävään. Kunnallinen itsehallinto jättää kuitenkin harkintavaltaa etenkin siinä, miten viran tehtäväsisältö ja hakuilmoitus muotoillaan sekä miten vertailuperusteita painotetaan suhteessa edellä mainittuihin.
Perustuslaissa tarkoitettu ansiovertailu edellyttää, että hakijoiden ansiot, hakijoista valintamenettelyn aikana tehdyt havainnot ja niiden perustelut ovat virkasuhteeseen ottamisesta päättävän toimielimen jäsenten tiedossa ja arvioitavissa. Se, etteivät kaikki edellä mainitut tiedot välity julkisesta päätöstekstistä, ei tarkoita, etteikö ansiovertailua olisi suoritettu ja etteivätkö kaikki hakijoista hankitut tiedot olisi olleet päätöksentekijöiden saatavilla. Virkavalintapäätöstä tehdessään maakuntahallituksella on ollut käytettävissään hakemukset, ansioluettelot ja ansioluettelon tiedoista tehty yhteenveto. Hakijoista esitetty yhteenveto on ollut kattava ja se on ollut omiaan helpottamaan kärkihakijoiden huolellista keskinäistä vertailua. Kaikilla maakuntahallituksen jäsenillä oli mahdollisuus seurata haastatteluja Teams-yhteydellä ja osallistua keskusteluun.
Oikaisuvaatimuksessa viitataan myös hallintolain (434/2003, HL) 6 §:ään, jonka mukaan viranomaisen on kohdeltava hallinnossa asioivia tasapuolisesti sekä käytettävä toimivaltaansa yksinomaan lain mukaan hyväksyttäviin tarkoituksiin. Lisäksi lainkohdan mukaan viranomaisen toimien on oltava puolueettomia ja niiden on suojattava oikeusjärjestyksen perusteella oikeutettuja odotuksia. Edelleen oikaisuvaatimuksessa viitataan KvhL 12 §:ään, jonka mukaan työnantajan on kohdeltava viranhaltijoita tasapuolisesti, jollei siitä poikkeaminen ole näiden tehtävät ja asema huomioon ottaen perusteltua.
Edelleen oikaisuvaatimuksessa viitataan naisten ja miesten tasa-arvosta annetun lain (609/1986, Tasa-arvoL) 8 §:ään, jonka mukaan työnantajan menettelyä on pidettävä tässä laissa kiellettynä syrjintänä, jos työnantaja työhön ottaessaan taikka tehtävään tai koulutukseen valitessaan syrjäyttää henkilön, joka on ansioituneempi kuin valituksi tullut toista sukupuolta oleva henkilö, jollei työnantajan menettely ole johtunut muusta hyväksyttävästä seikasta kuin sukupuolesta taikka jollei menettelyyn ole työn tai tehtävän laadusta johtuvaa painavaa ja hyväksyttävää syytä.
Oikaisuvaatimuksessa tukeudutaan myös yhdenvertaisuuslain (1325/2004, YVL) 8 §:ään, jonka mukaan ketään ei saa syrjiä iän, alkuperän, kansalaisuuden, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, poliittisen toiminnan, ammattiyhdistystoiminnan, perhesuhteiden, terveydentilan, vammaisuuden, seksuaalisen suuntautumisen tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella. Lisäksi oikaisuvaatimuksessa vedotaan YVL 12 §:ään, jonka mukaan erilainen kohtelu työsuhteessa ja julkisoikeudellisessa palvelussuhteessa sekä työharjoittelussa ja muussa vastaavassa toiminnassa samoin kuin työhön tai palvelukseen otettaessa on oikeutettua, jos kohtelu perustuu työtehtävien laatua ja niiden suorittamista koskeviin todellisiin ja ratkaiseviin vaatimuksiin ja kohtelu on oikeasuhtaista oikeutettuun tavoitteeseen pääsemiseksi.
Oikaisuvaatimuksen tekijä katsoo, että hänet on syrjäytetty poliittisin perustein. Myös ikään ja sukupuoleen perustuvaan syrjintään on oikaisuvaatimuksessa vedottu. Maakuntahallitus on arvioinut hakijoita perustuen hakuilmoituksessa ja perustuslaissa asetettuihin kelpoisuusehtoihin ja erityisiin kelpoisuusehtoihin sekä valinnut hakijoista kelpoisuusehdot parhaiten täyttävät haastatteluihin. Päätös virkavalinnasta on tehty ainoastaan haastattelujen, hakemusten, ansioluetteloiden ja tehdyn ansiovertailun perusteella. Siten maakuntahallitus katsoo, että vertailussa ei ole arvioitu oikaisuvaatimuksen tekijän esittämällä tavalla hakijoita poliittisella taikka ikään tai sukupuoleen liittyvällä perusteella.
Vaikka pelkkä syrjintäväitekin sinänsä riittää perustamaan ns. syrjintäolettaman, on se kumottavissa näytöllä siitä, ettei kyseistä hakijaa tosiasiallisesti ole syrjitty hakuprosessissa. Oikeuskäytännön perusteella syrjintäolettaman kumoamiseen riittävänä osoituksena voi toimia nimenomaan henkilökohtaisiin ominaisuuksiin perustuva sopivuus, jota on käsitelty kattavasti edellä. Esimerkiksi ratkaisussa H1551/2023 Turun hallinto-oikeus on suoraan todennut seuraavaa: ’’Henkilökohtaisiin ominaisuuksiin perustuva sopivuus voi muodostaa perusteen, jolla tasa-arvolain mukainen syrjintäolettama kumoutuu.’’ Tarkasteltavassa valintatilanteessa sekä valitun hakijan henkilökohtaiset ominaisuudet, kunnallishallintoa ja toimintaympäristöä koskeva tuntemuksensa ja työkokemuksensa on voitu katsoa oikaisuvaatimuksen tekijää paremmiksi ja kattavammiksi. Kaikki edellä esitetty huomioon ottaen voidaan todeta, että syrjintäolettaman kumoutuminen on perusteltu laajasti ja kattavasti tässä päätösesityksessä.
Oikaisuvaatimuksessa pohditaan, onko Rannikko-Laineen määrääminen virkaa tekeväksi ollut tarkoitushakuinen päätös. Edunvalvontajohtaja Janne Virtanen irtisanoutui tehtävästään 1.11.2023 alkaen. Tilanteessa todettiin, että liiton henkilöstöresursseja ja edunvalvonnan tehtävien järjestämistä on syytä arvioida laajempana kokonaisuutena. Kehittämispäällikkö Malla Rannikko-Laine siirrettiin maakuntajohtajan päätöksellä vt. edunvalvontajohtajan virkaan ajalle 1.11.2023-31.10.2024. Maakuntahallitus päätti 17.6.2024 § 115 yksimielisesti jatkaa Rannikko-Laineen siirtoa vt. edunvalvontajohtajan virkaan 31.1.2025 asti. Virkatehtävien määräaikaiselle järjestelylle on ollut asianmukaiset, organisaation kokonaisuuden arviointiin liittyvät perustelut.
Johtopäätökset
Kuntalain 144 §:n mukaan oikaisuvaatimukseen sovelletaan hallintolakia siltä osin kuin kuntalaissa ei toisin säädetä.
Hallintolain 49 g §:n mukaan otettuaan oikaisuvaatimuksen tutkittavakseen viranomainen voi muuttaa hallintopäätöstä, kumota päätöksen tai hylätä oikaisuvaatimuksen. Lain esitöiden (HE 226/2009) mukaan asia voidaan kumoamisen ohella palauttaa ensi asteen päätöksentekoviranomaiselle uudelleen käsiteltäväksi.
Maakuntahallitus katsoo edellä esitettyyn viitaten, että muutoksenhaun kohteena olevassa virkavalinnassa on noudatettu asiaa koskevaa sääntelyä. Hakijavertailu on toteutettu huolellisesti hakuilmoituksessa ilmaistuja vaatimuksia ja odotuksia soveltaen sekä lain sallimaa harkintavaltaa käyttäen. Päätöksenteossa ei ole syrjitty oikaisuvaatimuksen tekijää tai muitakaan hakijoita. Pelkkä syrjintää koskevaan väitteeseen perustuvan syrjintäolettama on kumoutunut huolelliseen hakijavertailuun vetoamalla. Valittu hakija on voitu katsoa oikaisuvaatimuksen tekijää ansioituneemmaksi useilla osa-alueilla taitoja ja kykyä vertailtaessa. Virkavalinnassa omaksuttu lopputulos vastaa perustuslain virkavalintaperusteiden näkökulmasta oikeaa johtopäätöstä eli valituksi tullutta on pidettävä ansioituneimpana hakijana virkaan.
Oikaisuvaatimuksen kohteena ollut virkavalinta on lainmukainen, eikä sen muuttamiselle ole esitettävissä perusteita.