Perustelut
Väylävirasto on pyytänyt lausuntoa valmistelemastaan ratalain (110/2007) mukaisesta Espoo–Salo-oikoradan yleissuunnitelmasta – Espoo, Kirkkonummi, Vihti, Lohja ja Salo.
Suunnitelma on ollut nähtävillä jo aiemmin kahdesti: 8.11.–8.12.2022 sekä 12.12.2022–12.1.2023. Suunnitelma on laitettu uudelleen nähtäville 10.1.–9.2.2024 väliselle ajalle suunnitelmaraporttiin mm. lausuntojen perusteella tehtyjen päivitysten ja täydennysten johdosta.
Espoo-Salo oikoradan yleissuunnitelmasta jo aiemmin saadut lausunnot on huomioitu uudelleen nähtäville laitettavassa suunnitelmassa. Aikaisemmat lausunnot ovat voimassa myös uudelleen nähtäville asetettavan aineiston käsittelyssä eikä aiemmin lähetettyä lausuntoa tarvitse toistaa tai toimittaa uudelleen.
Varsinais-Suomen liiton maakuntahallitus on lausunut Helsinki–Turku nopeaa junayhteyttä koskevasta ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta 21.12.2020 (§ 161) ja 18.10.2021 (§ 142).
Maakuntahallituksen lausunto edellisen kerran 12.12.2022–12.1.2023 nähtävillä olleesta Espoo–Salo-oikoradan yleissuunnitelmasta 30.1.2023 (§ 5):
Varsinais-Suomen liitto toistaa aiemmissa lausunnoissaan, mm. lausunnossaan Helsinki–Turku nopeaa junayhteyttä koskevasta ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta, (maakuntahallitus 21.12.2020 ja 18.10.2021) esille nostetut näkemykset.
Väyläviraston laatima ratalain mukainen Espoo-Salo-oikoradan yleissuunnitelma on laadittu huolella ja perusteellisesti pitkässä, syksyllä 2018 alkaneessa vuorovaikutteisessa prosessissa. Suunnitelman laatimista pitkitti ympäristöviranomaisten edellyttämä koko Helsinki–Turku-yhteysvälin ympäristövaikutusten arviointi (YVA).
Yleissuunnitelman suhde maakuntakaavaan
Ratalinja on ratkaistu alustavan yleissuunnitelman yhteydessä laaditussa Salo–Lohja-ratalinjan vaihemaakuntakaavassa, jonka maakuntavaltuusto hyväksyi 12.12.2011. Ympäristöministeriö vahvisti hyväksymispäätöksen 4.12.2012. Kaava sai lainvoiman korkeimman hallinto-oikeuden päätöksellä 19.6.2014.
Ratalinjaa ympäröivää maankäyttöä ja liikenteen merkintöjä käsiteltiin Varsinais-Suomen taajamien, palveluiden ja liikenteen vaihemaakuntakaavassa. Ratalinjaa ei tässä yhteydessä uudelleen tarkasteltu. Maakuntavaltuusto hyväksyi kaavan 11.6.2018 ja se sai lainvoiman korkeimman hallinto-oikeuden päätöksellä 6.7.2020.
Maakuntavaltuuston 14.6.2021 hyväksymässä Varsinais-Suomen luonnonarvojen ja -varojen vaihemaakuntakaavassa ei ole ratalinjaan kohdistuvia tai radan suunnitteluun vaikuttavia merkintöjä.
Espoo-Salo-oikoradan yleissuunnitelma on Varsinais-Suomen maakuntastrategian sekä hyväksyttyjen ja lainvoimaisten maakuntakaavojen mukainen. Suunnitelma edistää maakunnan ja maakuntakaavojen tavoitteiden toteutumista. Helsinki–Turku-välin nopealla Turku–Salo-kaksoisraide yhdessä Espoo–Salo-oikoradan kanssa lisää ratakapasiteettia ja mahdollistaa nopeiden junien lisäksi myös alueellisen junaliikenteen kehittämisen koko yhteysvälillä. Yleissuunnitelma tarkentaa maakuntakaavassa osoitettua ratalinjaa ja varautuu maakuntakaavan taajamatoimintojen kehittämisperiaatemerkinnän mukaisesti asemapaikkoihin Muurlassa ja Suomusjärvellä.
Ratayhteyden aluerakenteellinen merkitys
Helsinki–Turku nopea ratayhteys on merkittävä ja keskeinen osa Etelä-Suomen rataverkkoa ja sen kehittämistä. Euroopan unionin rajat ylittävään TEN-T ydinverkkokäytävään kuuluvalla yhteysvälillä on strateginen merkitys Suomen liikennejärjestelmässä. Hanke tukee osaltaan Etelä-Suomen kilpailukyvyn parantamista. Alueiden välisellä verkottumisella ja yhteistyöllä voidaan vahvistaa alueiden kehittymistä / toimintaedellytyksiä ja yhdyskuntien vetovoimaa.
Nopea junayhteys kaupunkien välillä tulee toteutuessaan palvelemaan laajaa joukkoa ihmisiä, sillä se yhdistää maan suurimman ja maan kolmanneksi suurimman kaupunkiseudun. Matka-aika pääkaupunkiseudun ja Turun ja Salon seutujen välillä lyhenee nykyisestä, mikä edistää kaupunkiseutujen asumis- ja työssäkäyntialueiden toiminnallista kytkeytymistä. Toteutuessaan parannettu junayhteys luo edellytykset kestävälle ja yhtenäiselle Etelä-Suomen kattavalle asunto- ja työmarkkina-alueelle, tukee radan varren maankäyttöä ja edesauttaa ilmastotavoitteiden saavuttamista.
Uusi oikorata vähentää pääkaupunkiseudun metropolialueen yhdyskuntarakenteelle kohdistuvia paineita ja siirtää merkittävän osan mm. Lohjan suunnan työmatkapendelöinnistä raiteille. Hanke tukee radan varren kaupunkien ja kuntien maankäyttöä mahdollistaessaan laajemmat liikennöintiratkaisut ja mm. taajamajunien pysähtymisen myös väliasemapaikkakunnilla.
Suunnittelun jatkuvuus
Varsinais-Suomen liitto puoltaa Espoo-Salo-oikoradan yleissuunnitelman hyväksymistä. Suunnitelman ripeällä hyväksymismenettelyllä turvataan pitkäjänteisen hyvin edenneen suunnittelun jatkuvuus, käynnissä olevan ratasuunnitelmaprosessin eteneminen ja varmistetaan hankkeen EU-rahoituksen edellyttämä suunnitteluvalmius.
Yleissuunnitelmaan tehty suurin muutos edelliseen versioon on liikenteellisten vaikutusten arvioinnin täydennys (luku 3). Tehdyillä muutoksilla ja tarkennuksilla ei Varsinais-Suomen liiton näkökulmasta ole merkitystä.
Espoo–Salo-oikoradasta on käynnistynyt vuonna 2021 ratalain mukaisen ratasuunnitelman laatiminen, jota teettää hankeyhtiö Turun Tunnin Juna Oy. Ratasuunnitelmat valmistuvat kuluvan vuoden loppuun mennessä.